Ilmiö
Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi, palvelujärjestelmän pirstaleisuus sekä ehkäisevien ja korjaavien palvelujen käyttö paikallisesti ja kansallisesti.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Oulun kaupungin kehittämistyössä havaittiin sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön kasvu sekä tunnistettiin tarve tutkia palvelujärjestelmän tilannetta ja monialaisen palvelumallin käyttöönottoprosessia.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kansallisia että paikallisia aineistoja. Nuorten masennusoireita ja tuen kokemuksia tarkasteltiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn avulla. Lisäksi analysoitiin Oulun lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen sekä lastensuojelun käytön ajallisia trendejä vertaamalla Oulun alueen tietoja koko maan tietoihin. Lisäksi arvioitiin Lapset puheeksi -menetelmän paikallista käyttöastetta.
Tutkimustulokset
Nuorista 17 % raportoi masennusoireita, ja heistä lähes puolet ei ollut saanut ammatillista tukea. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli Oulussa matalampi kuin kansallisesti, kun taas nuorisopsykiatrian osastohoitopäivät sekä kiireelliset lastensuojelusijoitukset yleisempiä kuin koko maassa. Lapset puheeksi -menetelmää käytettiin vähän. Lisäksi tutkimus tuotti kuvauksen kolmivaiheisesta monialaisen palvelumallin käyttöönotosta.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tuotti selkeän kuvauksen monialaisen palvelumallin käyttöönotosta ja siitä, miten se voidaan rakentaa paikalliseen tietoon perustuen. Tulokset korostavat työntekijöiden osallistumisen merkitystä sekä yhteiskehittämistä palvelujen toteutuksessa.
Lähde
Takalo, T., Räsänen, S., Hakko, H., Juutinen, A., & Niemelä, M. (2022). Rationale and description of implementation of a regional collaborative service model for enhancing psychosocial wellbeing of children and families: Oulu Collective Impact Study. Frontiers in Psychiatry, 13, 784995. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2022.784995
Ilmiö
Yhteisövaikuttavuuteen perustuvan monialaisen yhteistyön ja johtamisen toteutuminen lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin Oulun kaupungissa toteutetun yhteisövaikuttavuustyön aikana. Työn edetessä havaittiin, että johtamisen merkitys korostuu erityisesti strategisten tavoitteiden muodostamisessa, mutta tavoitteet välittyvät puutteellisesti työntekijöille. Tämä herätti tarpeen tutkia, miten johtaminen ja työntekijöiden osallistuminen vaikuttavat monialaisen yhteistyön toimintaan käytännössä.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa analysoitiin johtamista ja sen toimivuutta yhteisövaikuttavuuteen perustuvassa monialaisessa yhteistyössä Oulun kaupungissa. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, erityisopetuksen ja nuorisotyön työntekijöiltä ja esihenkilöiltä viideltä toiminta-alueella. Kyselyssä käytettiin Oulu Cross‑sectoral Collaboration and Leadership (OCL) ‑mittaria.
Tutkimustulokset
Yhteisövaikuttavuus-toimintamallia toteuttavien Oulun kaupungin palvelualueiden johtajilla oli selkeämpi käsitys eri palvelusektoreiden yhteisistä strategisista päämääristä kuin verrokkialueella, jolla yhteisövaikuttavuustyö ei ollut vielä käynnissä. Työntekijät toteuttivat käytännön työssään verrokkialueita useammin yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Strategiset tavoitteet eivät kuitenkaan välittyneet työntekijöille. Lisäksi johtajien ja työntekijöiden välinen keskustelun määrä ei eronnut verrokkialueesta.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus korostaa tarvetta johtajien ja työntekijöiden tiiviimpään vuorovaikutukseen sekä strategisten tavoitteiden yhteiseen käsittelyyn osana yhteisövaikuttavuustyötä.
Lähde
Takalo, T., Räsänen, S., Hakko, H., & Niemelä, M. (2025). Leadership and its functionality in the cross-sectoral collaboration of psychosocial services for children and adolescents – Oulu Collective Impact Study. Psychiatria Fennica, 56, 298–311. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2025/10/Psychiatria_Fennica-2025_Takalo.pdf
Ilmiö
Kansallisen ja alueellisen taustatuen roolit yhteisövaikuttavuustyön johtamisessa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin yhteisövaikuttavuusmallin arviointitutkimuksessa. Siinä havaittiin, että yhteisövaikuttavuustyön johtaminen jakautuu kansallisen taustatuen (Itla) ja alueellisten organisaatioiden kesken.
Miten tutkittiin?
Laadullinen tutkimus perustuu yhteisövaikuttavuusmallin arviointitutkimuksen aineistoon. Aineisto sisältää yhteensä 41 teemahaastattelua, jotka tehtiin kunnissa, hyvinvointialueilla ja yhteisövaikuttavuusmallin kansallisessa taustatuessa. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset
Lapsiperhepalveluiden alueellinen uudistaminen yhteisövaikuttavuustyöllä edellyttää vahvaa ja pitkäjänteistä kansallista ja alueellista taustatukea. Ne muodostavat jatkumon, joka mahdollistaa yhteisövaikuttavuustyön johtamisen ja kehittymisen. Yhteisövaikuttavuustyön taustatuki mukailee integroivan johtamisen rooleja, joita ovat aloitteentekijä, puolestapuhuja, sponsori, fasilitoija, rajojen ylittäjä, käynnistäjä, metahallinnoija ja toteuttaja.
Aiemmassa tutkimuksessa tunnistettujen roolien lisäksi nyt tunnistettiin uusi tiedonvälittäjän rooli, joka on keskeinen yhteisövaikuttavuustyössä. Sen sijaan alueellisten johtajien ja poliittisten päättäjien edustama sponsorin rooli näyttäytyy taustatuesta irrallisena. Sponsorit vahvistavat yhteistyön painoarvoa sekä tarjoavat tarvittavat resurssit ja kontaktin sen edistämiseksi.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus osoittaa, että kansallinen taustatuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä ja että yhteisövaikuttavuustyön johtamista voidaan kehittää kytkemällä sponsorin rooli tiiviimmin osaksi johtamista.
Lähde
Kyösti, Anni M. & Airaksinen, J. (2026). Integrative leadership roles for collective impact backbone organizations. International Journal of Public Leadership. https://doi.org/10.1108/IJPL-11-2025-0194
Ilmiö
Monialaisen yhteistyön ja johtamisen toteutuminen yhteisövaikuttavuuteen perustuvassa toimintamallissa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Ilmiö tunnistettiin yhteisövaikuttavuusmallin käyttöönoton yhteydessä. Silloin havaittiin, ettei käytössä ollut monialaista yhteistyötä ja johtamista systemaattisesti arvioivaa mittaria.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida uuden Oulu Cross-sectoral Collaboration and Leadership (OCL) mittarin psykometrisia ominaisuuksia. Mittari perustuu yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen, johon on lisätty johtaminen omana osa-alueenaan. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä Oulun kaupungin monialaiseen yhteistyöhön osallistuneilta ammattilaisilta (n = 254), mikä vastasi 37 % kohderyhmästä. Mittarin rakennetta ja toimivuutta arvioitiin faktorianalyyseillä sekä sisäistä johdonmukaisuutta Cronbachin alfa kertoimilla.
Tutkimustulokset
OCL mittarin seitsemän osa-aluetta muodostivat yhtenäiset ja luotettavat kokonaisuudet, ja Cronbachin alfa arvot vaihtelivat 0,875–0,929 välillä. Faktorianalyysit vahvistivat, että mittarin väittämät mittaavat johdonmukaisesti monialaista yhteistyötä ja johtamista. OCL mittari osoittautui lupaavaksi työkaluksi sekä tutkimuskäyttöön että julkisten palvelujen kehittämistyön arviointiin. Se mahdollistaa yhteistyön kehittymisen seurannan yhteisövaikuttavuusmallin käyttöönoton aikana.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tuotti käyttökelpoisen mittarin, jonka avulla voidaan arvioida ja seurata yhteisövaikuttavuusmallien käyttöönottoa työntekijöiden näkökulmasta eri alueilla ja palveluissa.
Lähde
Takalo, T., Laine, T., Hakko, H., Niemelä, M., & Räsänen, S. (2023). Evaluation of psychometric properties of a new research instrument for measuring collective impact-based cross-sectoral collaboration and leadership. Health & Social Care in the Community, Article 2516746. https://doi.org/10.1155/2023/2516746
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi