Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanke
Sisältö
Mistä oli kyse?
Tällä hetkellä lapsilla ja nuorilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta saada tutkitusti vaikuttavaa tukea mielenterveyteensä.
Psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja järjestöjen tarjoamaa mielenterveyden tukea. Ne otetaan kuitenkin usein käyttöön kiireellisesti ilman tarkempaa suunnitelmaa.
Sen seurauksena lasten ja nuorten saaman mielenterveyden tuen vaikuttavuus voi heikentyä, eivätkä menetelmät välttämättä juurru pitkäaikaiseen käyttöön. Silloin myös menetelmän käyttöönottoon käytetty osaaminen, raha ja aika valuu hukkaan.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Autoimme parantamaan lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen hoidon vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkialla Suomessa.
Edistimme hankkeen avulla tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallisempaa käyttöönottoa. Vahvistimme implementointiin eli suunnitelmalliseen käyttöönottoon ja juurruttamiseen liittyvää osaamista, rakenteita, prosesseja ja yhteistyötä kansallisesti ja alueellisesti.
Teimme hankkeen aikana tiiviistä yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n, Opetushallituksen, hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden, koulujen, yliopistojen, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Hanketta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Se täydensi kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) toteuttamista ja tuki erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksessa määritettyjen tehtävien täyttämistä.
Hankkeen tuotokset
Psykososiaalisten menetelmien onnistuneen käyttöönoton vahvistaminen
Hankkeen aikana vahvistettiin erityisesti hyvinvointialueiden osaamista psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallisesta käyttöönotosta eli implementoinnista. Tätä varten kehitettiin verkkokurssi ja järjestettiin useita koulutuskokonaisuuksia, joihin osallistui päättäjiä ja ammattilaisia kaikilta hyvinvointialueilta.
Hankkeessa kehitettiin myös kattava verkkosivusto, joka tarjoaa niin tutkittua tietoa, työkaluja kuin muuta tukea käyttöönotossa onnistumiseen.
Sivustolta löytyy myös implementointitiimien malli, joka tarjoaa tavan organisoida menetelmien käyttöönottoon liittyviä vastuita ja tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Malli kehitettiin yhdessä hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.
Tutustu menetelmien käyttöönoton verkkosivustoon.
Tutustu implementointitiimien malliin.
Hankkeessa kehitettiin mielenterveyspalveluiden tilannekuva, joka kokoaa yhteen psykososiaalista hoitoa koskevaa tietoa. Kehittämisessä kuultiin laajasti asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisäksi hyödynnettiin hyvinvointialueille osoitettuja kyselyitä ja selvitettiin kansainvälisiä seurantajärjestelmiä. Tilannekuvaa myös pilotoitiin hankekauden aikana.
Hankkeessa kehitettiin Kuusio-työkalu, jonka avulla hyvinvointialueet ja kunnat voivat arvioida psykososiaalisten menetelmien soveltuvuutta palveluihinsa. Työkalua pilotoitiin kahden hyvinvointialueen kanssa. Itla tukee hyvinvointialueiden ja kuntien soveltuvuuden arviointia maksutta.
Lisäksi Itlan Kasvun tuen verkkosivuille koottiin tietoa menetelmien soveltuvuudesta.
Tutustu soveltuvuuden arvioinnin tukemiseen ja Kuusio-työkaluun.
Tutustu menetelmien soveltuvuuteen.
Hankkeessa kehitettiin verkkosivusto, joka tarjoaa tutkittua tietoa ja työkaluja menetelmien suunnitelmalliseen muokkaukseen eli adaptointiin. Verkkosivusto on ensimmäinen suomenkielinen tietolähde adaptoinnista. Lisäksi hankkeen aikana tarjottiin sparrausta ja tukea menetelmien adaptointiin adaptointiklinikan avulla.
Tutustu adaptoinnin verkkosivuihin.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen tukemiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa
Hankkeessa edistettiin lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä ja tukemista kouluyhteisöissä. Tähän liittyi paitsi laajaa vaikuttamistyötä eri tasoilla myös kattavan käsikirjan tuottaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa. Käsikirja tarjoaa toimintamallin ja konkreettisia keinoja lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen osana koulun arkea, sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisenä yhteistyönä.
Tutustu Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirjaan.
Hankeaikana kehitettiin Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen (RyMy) -koulutus. Erityisesti yläkoulun opettajille suunnattu koulutuskokonaisuus koostuu kuuden päivän lähikoulutuksesta ja työssäoppimisesta. Koulutus kehitettiin ja pilotoitiin yhdessä yhden kaupungin ja yhden kunnan kanssa.
Lisäksi kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille kehitettiin verkkokurssikokonaisuus, joka vahvistaa osaamista lasten ja nuorten käyttäytymisen tukemisesta varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hankeaikana järjestettiin myös koulutuksia lasten ja nuorten kohtaamisesta koulussa.
Tutustu Ryhmänhallinta ja myönteinen käyttäytymisen tukeminen yläkoulussa -koulutukseen.
Tutustu käyttäytymisen tuen verkkokursseihin.
Vaikuttavan psykososiaalisen tuen vahvistaminen kriisitilanteissa
Hankkeen aikana kehitettiin psykososiaalisen tuen toimintamalli tilanteisiin, joissa lapsi tai vanhempi sairastuu vakavasti, vammautuu tai kuolee. Vakava sairaus perheessä -toimintamalli perustuu laajaan tutkimuskatsaukseen sekä perheiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen ammattilaisten ja järjestöjen haastatteluihin. Toimintamallia pilotoitiin hankkeen aikana kahdella hyvinvointialueella.
Tutustu Vakava sairaus perheessä -toimintamalliin Innokylässä.
Hankkeen aikana pilotoitiin mallia, jossa kaksi organisaatiota jakavat psykososiaalisen menetelmän kansalliseen ylläpitoon liittyvät tehtävät (ns. kotipesän). Pilotissa psykososiaalisena menetelmänä oli traumalle altistuneiden lasten, nuorten ja vanhempien toipumiseen suunnattu TRT-menetelmä (Teaching Recovery Techniques), jonka vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä.
Hankeaikana koulutettiin yli 600 ammattilaista käyttämään TRT-menetelmään sekä kehitettiin ja tuotettiin menetelmän käyttöönottoa tukevia materiaaleja ja seurantavälineitä. TRT-menetelmä myös muokattiin suunnitelmallisesti eli adaptointiin soveltumaan vakaviin kouluväkivaltatilanteisiin.