Sisältö
Adaptointiklinikalta tukea menetelmän muokkaukseen
Psykososiaalisten menetelmien adaptointi on vielä suhteellisen uutta Suomessa. Adaptoinnilla eli suunnitelmallisella muokkauksella voidaan parantaa menetelmän sopivuutta lapsille ja nuorille, menetelmää käyttäville ammattilaisille ja palvelujärjestelmään.
Adaptointiklinikalla asiantuntijamme tarjoavat tukea lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen, hyvin kuvattujen psykososiaalisten menetelmien adaptointiin. Maksuttomalle adaptointiklinikalle ovat tervetulleita kaikki psykososiaalisia menetelmiä muokkaavat organisaatiot, kuten menetelmien ylläpitäjät (ns. kotipesät), tutkijat ja hyvinvointi- tai yhteistyöalueiden asiantuntijaryhmät.
Mitä adaptointiklinikka tarjoaa?
- Tuemme adaptoinnin suunnittelussa, toteuttamisessa ja dokumentoinnissa.
- Opastamme adaptoinnin työkalujen käytössä.
- Voimme olla osatoteuttajina adaptoinnin suunnittelussa, toteutuksessa tai dokumentoinnissa.
Miten yhteistyö adaptointiklinikalla etenee?
Ennen klinikkatyöskentelyn aloittamista toivomme, että täytätte adaptoitavan menetelmän kuvauksen, jos sellaista ei ole aikaisemmin tehty.
Yhteinen työskentely alkaa kartoitustapaamisella (30 min), jossa keskustellaan yhteistyön toteutuksesta ja varmistetaan, että pystymme vastaamaan tarpeisiinne. Seuraavassa tapaamisessa (1–2 h) tehdään adaptoinnin työsuunnitelma, jonka toteutumista asiantuntijamme tukevat tarpeen mukaan seuraavien 1–4 tapaamisen ajan. Tämän jälkeen työskentely päätetään.
Kokemuksia yhteistyöstä adaptointiklinikalta
Case: Helsingin yliopisto ja Ryhmät kuntoon -menetelmä (2 min)
Työkaluja menetelmien adaptointiin
Olemme koonneet adaptoinnin suunnitteluun ja toteutukseen tarkoitettuja työkaluja alle. Asiantuntijamme tarjoavat mielellään tukea niiden käyttöön.
The Adapt Guidance 1.0 -opas
Opas auttaa ymmärtämään, mistä menetelmän adaptoinnissa on kyse ja mitä se edellyttää. Tutustu oppaaseen.
Psykososiaalisten menetelmien adaptointi -artikkeli
Artikkelissa avataan keskeisiä adaptoinnin näkökulmia ja käsitteitä suomeksi. Tutustu artikkeliin.
ASTAIRE-työkalu
Työkalun avulla voi arvioida terveyden edistämisen interventioiden siirrettävyyttä. Tutustu ASTAIRE-työkaluun ja laajemmin menetelmien siirrettävyyden arviointiin (pdf).
Kysymyslista käyttöympäristöön sopivuuden arviointiin
Kysymyslistan avulla voi monipuolisesti tarkastella menetelmän sopivuutta käyttöympäristöön, kun ennen menetelmän adaptointia ja sen aikana. Tutustu kysymyslistaan (pdf).
FRAME-viitekehys
FRAME-viitekehyksen (FRAME = an expanded framework for reporting adaptations and modifications to evidence-based interventions) avulla voi tarkastella menetelmän muokkaustarpeita jo adaptointia suunniteltaessa sekä kartoittaa ja kuvata tehdyt muokkaukset.
Lue lisää FRAME-viitekehyksestä ja sen käytöstä
- Seilo ym. (2024). Adaptation of interpersonal counselling for adolescent (IPC-A) for Finnish student welfare services – retrospective evaluation by using the framework for reporting adaptations and modifications-enhanced (FRAME). Lue artikkeli.
- Chlebowski ym. (2019). Using stakeholder perspectives to guide systematic adaptation of an autism mental health intervention for Latinx families: A qualitative study. Lue artikkeli.
- Mui ym. (2023). Analysis of FRAME data (A-FRAME): An analytic approach to assess the impact of adaptations on health services interventions and evaluations. Lue artikkeli.
TIDieR-tarkistuslista
TIDieR-tarkistuslista (TIDieR = Template for Intervention Description and Replication) on kehitetty parantamaan menetelmien kuvauksen tasoa tieteellisissä julkaisuissa. Sitä voi hyödyntää tutkimustyön lisäksi hyvän menetelmäkuvauksen pohjana.
Lue lisää TiDier-tarkistuslistasta ja sen kehittämisestä
Viisio-työkalu
Itlassa on kehitteillä työkalu menetelmien muokkaustarpeiden arviointiin. Työkalu julkaistaan syksyllä 2025.
Esimerkkejä adaptoinnin kuvauksista
Muokattu menetelmä on tärkeää kuvata huolellisesti, jotta sitä voidaan arvioida ja hyödyntää laajemmin. Adaptoinnin kuvaukset voidaan julkaista esimerkiksi menetelmän verkkosivuilla tai tieteellisessä julkaisussa. Tämän lisäksi hyvin toteutettu adaptointi voi lisätä ammattilaisten ja asiakkaiden sitoutumista menetelmään.
- Sourander ym. (2024). Cultural adaptation, content, and protocol of a feasibility study of school-based “Let’s learn about emotions” intervention for Finnish primary school children. Lue artikkeli.
- Hawke ym. (2023). Lived experience adaptation of a psychosocial intervention for young adults with bipolar spectrum disorders: Process description and adaptation outcomes. Lue artikkeli.
- Koivula ym. (2019). Adaptation and Implementation of the German Social-Emotional Learning Program Papilio in Finland: A Pilot Study. Lue artikkeli.
- Feinberg ym. (2012). Adaptation of Problem-Solving Treatment for Prevention of Depression Among Low-Income, Culturally Diverse Mothers. Lue artikkeli.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
- Menetelmissä puhutaan usein ydinelementeistä, jotka ovat menetelmän vaikuttavuuden kannalta keskeisiä ja joita ei tulisi muokata menetelmää adaptoitaessa. Lisäksi menetelmissä on joustavia osia, joita ammattilainen voi muokata asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
- Menetelmän ohjelmateoria kuvaa miten ja miksi intervention oletetaan toimivan. Ohjelmateoria auttaa ymmärtämään mitä tulee tehdä toivottujen vaikutusten saavuttamiseksi. Adaptoinnissa varmistetaan, että tehtävät muokkaukset eivät riko tätä ohjelmateoriaa.
- Jos muokkaukset johtavat kokonaan uusiin toimintoihin tai vaikutusmekanismeihin, ollaan adaptoinnin sijaan todennäköisesti jo kehittämässä uutta menetelmää.
- Joskus on epäselvää, vievätkö muokkaukset, kuten kasvokkaisten tapaamisten siirtäminen verkkoon tai tekoälytyökalujen käyttöönotto, lähemmäs vai kauemmas menetelmän alkuperäisestä toiminnasta (ohjelmateoriasta). Tämä epävarmuus korostaa tarvetta tutkia muokattua menetelmää uudessa kontekstissa ennen laajempaa käyttöönottoa.
- Ennen kuin menetelmää voidaan muokata suunnitelmallisesti uuteen käyttöympäristöön, on tarpeen kuvata sen ohjelmateoria, jos sitä ei ole kuvattu. Ohjelmateoria tarkoittaa tietoa siitä, mitä menetelmä sisältää ja miten sen on tarkoitus toimia.
- Jos alkuperäistä menetelmää ja sen muutoksen mekanismeja ei ole kuvattu riittävän tarkasti, voi käyttöönotto uudessa kontekstissa epäonnistua, eikä menetelmä tuotakaan toivotunlaisia tuloksia. Tällöin toistetaan helposti vain menetelmän ulkoisia piirteitä, mutta menetelmän teoriataustasta ja ydinelementeistä johdettujen keinojen sekä tekniikoiden loogisuutta ei voida varmistaa.
- Menetelmäuskollisuus tarkoittaa, että menetelmä toteutuu suunnitellulla tavalla, mikä on tärkeää vaikuttavuuden säilymisen kannalta.
- Menetelmän toistaminen täysin samana ja muuttumattomana ei ole realistista psykososiaalisten menetelmien kohdalla: ammattilaisen persoona ja asiakkaan yksilöllisyys edellyttävät joustoa.
- Adaptoinnin näkökulmasta on tärkeää tunnistaa, mitkä osat menetelmästä ovat sellaisia, että niitä ei voi muokata vaikuttavuutta vaarantamatta.
- Menetelmää käyttävän ammattilaisen on fideliteetin ylläpidon näkökulmasta tärkeä tietää, mitkä menetelmän osat ovat joustavia ja räätälöitävissä asiakkaan yksilöllisiä tarpeita huomioiden.
- Joihinkin menetelmiin liittyy myös lisenssivaatimuksia, jotka rajoittavat adaptointia esimerkiksi eri kulttuureihin.
- Psykososiaalisissa menetelmissä on eroa siinä miten kulttuurisidonnaisia ne ovat.
- Tarve adaptoida menetelmä riippuu siitä, arvioidaanko, että sen saavutettavuus ja siihen sitoutuminen jäisivät joillakin asiakasryhmillä heikoksi ilman muokkaamista. Jos menetelmä sisältää kulttuurisia oletuksia, jotka eivät sovi yhteen toisenlaisen kulttuuritaustan kanssa, voi tämä heikentää osallistujien mahdollisuutta sitoutua menetelmään.
- Esimerkiksi jos materiaalien esimerkit perustuvat toisiin kulttuureihin tai asiakasmateriaalit ovat valtaväestön kielellä.
Ota yhteyttä
Olethan meihin yhteydessä, jos haluat tietää lisää adaptoinnista tai kiinnostuit adaptointiklinikasta.
Kehittämispäällikkö
Development Manager
Kasvun tuki KI
noora.seilo@itla.fi
Asiantuntija
Specialist
Kasvun tuki KI
nina.mellenius@itla.fi