Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta

Toukokuussa voimaan astunut lasten ja nuorten terapiatakuu takaa lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille yhdenvertaisen ja maksuttoman pääsyn lyhytpsykoterapiaan tai psykososiaalisin menetelmin tuotettuun tukeen perustasolla, kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.  

Terapiatakuun perimmäinen tavoite – lasten ja nuorten oikea-aikaisen mielenterveyden tuen vahvistaminen – on erinomainen. Hienoa on myös se, että toteutuksessa huomioidaan koko perustason sote-kenttä: perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, opiskeluhuoltopalvelut ja YTHS.

Terapiatakuun toimeenpanon aikataulu muodostui kuitenkin kireäksi, ja siihen sekä takuun seurantaan liittyy pulmia erityisesti sosiaalihuollossa. Tämä ei yllätä, sillä laajojen kansallisten uudistusten toimeenpanon liian lyhyt valmisteluaika johtaa usein tarpeeseen tarkentaa linjauksia ja ohjeistusta jälkikäteen. Tämä hidastaa hyvien tavoitteiden saavuttamista.

Terapiatakuu lisää kuraattoreiden hallinnollista työtä

Terapiatakuun toimeenpanoon osallistuvat sosiaalihuollon palveluista ensisijaisesti koulukuraattorit sekä kasvatus- ja perheneuvonnan ammattilaiset. Kumpikin ryhmä on jo pidempään kouluttautunut työmenetelmiin, jotka soveltuvat hyvin terapiatakuun toteutukseen. Tämän osaamisen tunnustaminen on tärkeää, jotta ammattilaiset tietävät, että heidän jo olemassa olevaa osaamistaan arvostetaan.

Jo kertyneen palautteen perusteella terapiatakuu vaikuttaa kuitenkin mutkistavan sosiaalihuollon asiakasprosesseja ja lisäävän erityisesti koulukuraattoreiden hallinnollista kuormaa.

Kuraattoripalvelu on ollut kouluikäisille lapsille ja nuorille tärkeä matalan kynnyksen palvelu, jonka saaminen ei ole edellyttänyt sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia tai palvelupäätösten tekemistä. Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.

Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.

Terapiatakuun onnistuminen edellyttää isoja muutoksia asiakasprosessissa

Terapiatakuun toteutus lain soveltamisohjeen mukaisesti vaatiikin isoja muutoksia asiakasprosessissa, jotta myös kuraattorit pystyisivät osallistumaan takuun toteutukseen. Terapiatakuu lisää hallinnollista työtä myös kasvatus- ja perheneuvonnassa: takuun piiriin kuuluvat menetelmät on irrotettu muusta asiakasprosessista ja ne edellyttävät erillisiä palvelupäätöksiä. 

Tämän muutostarpeen kuuleminen ja siihen vastaaminen on ehdoton edellytys sille, että terapiatakuun mukainen toiminta voi juurtua sekä kuraattoreiden että kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalialan ammattihenkilöiden työhön.

Mikäli tarvittavia muutoksia ei tehdä, on terapiatakuun tavoitteisiin pääseminen erityisesti kuraattorien osalta mahdotonta. Pahimmillaan kuraattoreiden käyttöön ottamat, ennaltaehkäisevät psykososiaaliset menetelmät jäävät kokonaan käyttämättä ja lapset ja nuoret ilman vaikuttavaa tukea mielenterveyteensä. On myös mahdollista, että kuraattorit käyttävät menetelmiä, mutta terapiatakuun seuranta ei tilastointikäytäntöjen puutteiden vuoksi tavoita tehtyä työtä.

Laajojen kansallisten ohjelmien käyttöönotto tulisi suunnitella huolellisesti

Kun jatkossa toteutetaan uusia kansallisia ohjelmia, tulisi myös sujuvan käyttöönoton ja menetelmien juurtumisen edellytyksistä huolehtia.  Nyt valmistelutöiden mahdolliset puutteet hidastavat tai jopa estävät uudistuksen toimeenpanon.

Uusien lakien ja ohjelmien onnistunut toimeenpano edellyttää organisaatiossa eri näkökulmia laajasti yhdistävää yhteistyötä. Vain siten varmistetaan yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen sekä sovittujen toimintatapojen juurtuminen.

Innostusta ja tukea toimeenpanon toteutukseen löydät Itlan uusilta psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa tukevilta verkkosivuilta.

Kirjoittajat

Hanne Kalmari

Kehittämispäällikkö, Psl

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Miia Ståhle

Kehittämispäällikkö, laillistettu sosiaalityöntekijä (VTM), hyvinvointipalveluiden erikoissosiaalityöntekijä

Itla