Uutiset>Uutiset
09.06.2026

Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”

Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.

Helsingissä on seitsemän perhekeskusaluetta, ja kaupungissa on jo pitkään työskennelty perhekeskuskeskeisesti.

”Toimintatapamme kaipaavat kuitenkin uudistamista ja toimijarajat ylittävää yhteistyötä. Haluamme myös entisestään vahvistaa palautetietoista kulttuuriamme, jossa asiakkaan kokemuksella on vahva painoarvo”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen projektiasiantuntija Katri Åfelt.

Helsinki liittyy mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön Malminkartanon ja Kannelmäen kaupunginosissa pilotoitavan Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen myötä, tavoitteena parantaa tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. Samalla pilotti yhdistää hanketyön ja yhteisövaikuttavuusperiaatteiden mukaisen pitkäkestoisen kehittämisen.

”Haluamme entisestään vahvistaa palautetietoista kulttuuriamme, jossa asiakkaan kokemuksella on vahva painoarvo”, kertovat Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen projektiasiantuntija Katri Åfelt ja perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen.

”Tämä kuuluu melkein meille”

”Maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheet putoavat usein palvelujärjestelmän väleihin: heidän pulmansa kuuluu melkein jollekin toimijalle, muttei ihan kenellekään”, Leena Lehikoinen kuvailee.

Vammais- ja lapsiperhepalveluiden yhteistyötä halutaan kehittää niin, että vanhemmat saisivat oikea-aikaista ja tarvittavaa apua systemaattisesti kaikissa perustason palveluissa. Tukea vahvistetaan etenkin tietyille kieliryhmille sekä monilapsisille perheille, joilla on paljon erilaisia tarpeita. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa paremmin juuri se tuki, joka pitkällä tähtäimellä parantaa asiakkaan hyvinvointia eniten.  

Matala kynnys varhaiskasvatukseen helpottaa suomen kielen oppimispolkua     

Pilotin yksi osa-alue on maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen. Siksi kaupunki selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja leikkipuistotoimintaan osallistumiseen. Onko perheissä paljon pieniä lapsia, joiden kanssa halutaan olla kotona? Onko päiväkotipaikkaa vaikea saada tai matka hankala?

”Uudistustyömme on mittava, sillä Helsingissä yksi perhekeskusalue vastaa keskikokoista hyvinvointialuetta. Meidän on ensin selvitettävä, mitä on jo tehty, jotta emme tee asioita turhaan uudelleen. Lankojen yhdistäminen vie aikaa ja kaistaa, mutta yhteisövaikuttavuusratsu on nyt valjastettu!”

”Pyrimme madaltamaan kynnystä osallistua varhaiskasvatukseen muun muassa kertomalla varhaiskasvatuksesta neuvolakäyntien yhteydessä sekä kehittämällä avoimien ovien tapahtumia päiväkodeissa. Rakennamme myös uusia viestinnän tapoja, jotta perheet saisivat helpommin tietoa eri vaihtoehdoista ja varhaiskasvatuksen merkityksestä kielen oppimiselle,”, Katri Åfelt kertoo.

Tuloksia tarkastellaan muun muassa seuraamalla neuvolatarkastuksiin ja varhaiskasvatukseen osallistuvien vieraskielisten lasten määrää.

Yhteisövaikuttavuusratsu on valjastettu

Leena Lehikoinen ja Katri Åfelt korostavat yhteisövaikuttavuustyön olevan Helsingissä vielä alkuvaiheessa. Työ painottuu tiedon keruuseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen sekä laajojen toimijaverkostojen yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Yhteisövaikuttavuutta on kuitenkin jo ehditty myös esitellä johtajille, rakentaa koulutusverkostoa sekä tukea neuvolan ja varhaiskasvatuksen asiakkaaksi ohjautumista.

”Uudistustyömme on mittava, sillä Helsingissä yksi perhekeskusalue vastaa keskikokoista hyvinvointialuetta. Meidän on ensin selvitettävä, mitä on jo tehty, jotta emme tee asioita turhaan uudelleen. Lankojen yhdistäminen vie aikaa ja kaistaa, mutta ratsu on nyt valjastettu!”

icon

Itlan tukema yhteisövaikuttavuus on toimivaksi osoitettu ratkaisu pirstaleisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 12 hyvinvointialueella sekä Helsingissä ja 135 muussa kunnassa. Lue lisää yhteisövaikuttavuustyöstä täällä.

Lisätietoja

Maria Isoaho

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

maria.isoaho@itla.fi

040 502 6444
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.
Artikkelit
|
08.10.2026
Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?
Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.
Tapahtumat
Lasten ja nuorten ääni tutkimuksessa – etiikkaa, osallisuutta ja tiedeviestintää
Miten tieteestä kannattaa viestiä nuorille? Miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa tutkimuksessa?
10.12.2026
14.00-16.00
Verkossa
Tapahtumat
Tekoäly muuttaa lapsuutta – mutta millaiseksi?
Mitä tekoälyn arkipäiväistyminen tarkoittaa lasten ja nuorten kasvulle, oppimiselle, sosiaalisille suhteille, lukutaidolle ja ylipäätään lapsuudelle? Tule 22. lokakuuta keskustelemaan, millaista hyvää tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa!
22.10.2026
8.30-10.00
Lounge, Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki
Uutiset
|
28.09.2026
Pidetään politiikka puhtaana vihapuheesta
Vihapuhe on vihaa lietsovaa viestintää, joka tuottaa yhteiskunnassa eriarvoisuutta ja aiheuttaa turvattomuutta myös lapsille ja nuorille. Vetoamme päättäjiin, ehdokkaisiin ja kaikkiin muihinkin aikuisiin: näytetään yhdessä lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä eduskuntavaalien 2027 alla ja osoitetaan, ettei maassamme hyväksytä vihapuhetta tai syrjintää.