Uutiset>Uutiset
09.06.2026

Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”

Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.

Helsingissä on seitsemän perhekeskusaluetta, ja kaupungissa on jo pitkään työskennelty perhekeskuskeskeisesti.

”Toimintatapamme kaipaavat kuitenkin uudistamista ja toimijarajat ylittävää yhteistyötä. Haluamme myös entisestään vahvistaa palautetietoista kulttuuriamme, jossa asiakkaan kokemuksella on vahva painoarvo”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen projektiasiantuntija Katri Åfelt.

Helsinki liittyy mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön Malminkartanon ja Kannelmäen kaupunginosissa pilotoitavan Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen myötä, tavoitteena parantaa tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. Samalla pilotti yhdistää hanketyön ja yhteisövaikuttavuusperiaatteiden mukaisen pitkäkestoisen kehittämisen.

”Haluamme entisestään vahvistaa palautetietoista kulttuuriamme, jossa asiakkaan kokemuksella on vahva painoarvo”, kertovat Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen projektiasiantuntija Katri Åfelt ja perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen.

”Tämä kuuluu melkein meille”

”Maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheet putoavat usein palvelujärjestelmän väleihin: heidän pulmansa kuuluu melkein jollekin toimijalle, muttei ihan kenellekään”, Leena Lehikoinen kuvailee.

Vammais- ja lapsiperhepalveluiden yhteistyötä halutaan kehittää niin, että vanhemmat saisivat oikea-aikaista ja tarvittavaa apua systemaattisesti kaikissa perustason palveluissa. Tukea vahvistetaan etenkin tietyille kieliryhmille sekä monilapsisille perheille, joilla on paljon erilaisia tarpeita. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa paremmin juuri se tuki, joka pitkällä tähtäimellä parantaa asiakkaan hyvinvointia eniten.  

Matala kynnys varhaiskasvatukseen helpottaa suomen kielen oppimispolkua     

Pilotin yksi osa-alue on maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen. Siksi kaupunki selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat varhaiskasvatukseen ja leikkipuistotoimintaan osallistumiseen. Onko perheissä paljon pieniä lapsia, joiden kanssa halutaan olla kotona? Onko päiväkotipaikkaa vaikea saada tai matka hankala?

”Uudistustyömme on mittava, sillä Helsingissä yksi perhekeskusalue vastaa keskikokoista hyvinvointialuetta. Meidän on ensin selvitettävä, mitä on jo tehty, jotta emme tee asioita turhaan uudelleen. Lankojen yhdistäminen vie aikaa ja kaistaa, mutta yhteisövaikuttavuusratsu on nyt valjastettu!”

”Pyrimme madaltamaan kynnystä osallistua varhaiskasvatukseen muun muassa kertomalla varhaiskasvatuksesta neuvolakäyntien yhteydessä sekä kehittämällä avoimien ovien tapahtumia päiväkodeissa. Rakennamme myös uusia viestinnän tapoja, jotta perheet saisivat helpommin tietoa eri vaihtoehdoista ja varhaiskasvatuksen merkityksestä kielen oppimiselle,”, Katri Åfelt kertoo.

Tuloksia tarkastellaan muun muassa seuraamalla neuvolatarkastuksiin ja varhaiskasvatukseen osallistuvien vieraskielisten lasten määrää.

Yhteisövaikuttavuusratsu on valjastettu

Leena Lehikoinen ja Katri Åfelt korostavat yhteisövaikuttavuustyön olevan Helsingissä vielä alkuvaiheessa. Työ painottuu tiedon keruuseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen sekä laajojen toimijaverkostojen yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Yhteisövaikuttavuutta on kuitenkin jo ehditty myös esitellä johtajille, rakentaa koulutusverkostoa sekä tukea neuvolan ja varhaiskasvatuksen asiakkaaksi ohjautumista.

”Uudistustyömme on mittava, sillä Helsingissä yksi perhekeskusalue vastaa keskikokoista hyvinvointialuetta. Meidän on ensin selvitettävä, mitä on jo tehty, jotta emme tee asioita turhaan uudelleen. Lankojen yhdistäminen vie aikaa ja kaistaa, mutta ratsu on nyt valjastettu!”

Helsingin yhteisövaikuttavuustyön pilotti on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Vanhemmuuden vahvistajat -hanketta.

icon

Itlan tukema yhteisövaikuttavuus on toimivaksi osoitettu ratkaisu pirstaleisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 12 hyvinvointialueella sekä Helsingissä ja 135 muussa kunnassa. Lue lisää yhteisövaikuttavuustyöstä täällä.

Lisätietoja

Maria Isoaho

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

maria.isoaho@itla.fi

040 502 6444
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan [...]