Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore julkaisu Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta vakiinnuttanut asemansa Suomessa (Tutkimuksesta tiiviisti 22/2026) osoittaa, että yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Yhteisövaikuttavuus selkeyttää perhekeskustoimijoiden verkostotyötä ja tehostaa hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
”Yhteisövaikuttavuus antaa tutkimusnäyttöön perustuvan tavan uudistaa palvelujärjestelmää paremmin tämän ajan kompleksiset haasteet huomioiden.”
Vuodesta 2019 alkaen Itlan edistämässä yhteisövaikuttavuustyössä mukana ollut Pohjois-Karjala kuvaa sen ratkaisevaa merkitystä alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiselle:
Yhteisövaikuttavuustyö on ollut merkittävä perhekeskustoiminnan tuki, tuonut pitkäjänteisyyttä kehittämistyöhön sekä näkymän kansalliseen kehittämiseen ja tutkimukseen. Tämä on antanut pohjan kehittämistyölle ja vahvistanut luottamusta siihen, että haasteelliset tilanteet on mahdollista ratkaista yhteisesti. Yhteisövaikuttavuuden viitekehys antaa tutkimusnäyttöön perustuvan tavan uudistaa palvelujärjestelmää paremmin tämän ajan kompleksiset haasteet huomioiden.
Kansallinen vaikuttajaverkosto varmistamaan perhekeskustoiminnan jatkuvuus
Perhekeskustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Itla ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat alkaneet edistää kansallista vaikuttajaverkostoa, jonka tavoitteena on vahvistaa perhekeskusten toimintaa.
”Vaikuttajaverkoston työn tueksi tarvitaan kansallinen mandaatti ja linjaukset. Näin voidaan taata pitkäjänteinen yhteinen työ lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi”, korostaa kehitysjohtaja Laura Yliruka.
Yhteisövaikuttavuustyöstä kansallinen toimintamalli
Yhteisövaikuttavuustyö on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi uudistaa palveluita niin, että varhaiskasvatus, koulut, vapaa-aika ja sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat lapsiperheitä yhdessä. Itlan tavoitteena on lapsiperhepalveluiden kansallinen toimintamalli vuoteen 2029 mennessä.
”Olemme iloisia siitä, että THL:n raportti tuo esiin yhteisövaikuttavuustyön hyvinvointialueille tuoman hyödyn. Toimintamalli kannattaisi laajentaa kaikille hyvinvointialueille”, toteaa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
”Yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevat alueet, kunnat ja kolmas sektori ovat lähteneet aktiivisesti rakentamaan uudenlaista tapaa toimia ja tehdä yhteistyötä, ja on ollut hienoa saada olla siinä tiiviisti mukana. Olemme iloisia siitä, että THL:n raportti tuo esiin yhteisövaikuttavuustyön hyvinvointialueille tuoman hyödyn. Toimintamalli kannattaisi laajentaa kaikille hyvinvointialueille”, toteaa toimitusjohtaja Katri Vataja Itlasta.
Mitä on yhteisövaikuttavuus?
Itlan tukemassa yhteisövaikuttavuusmallissa kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt tukevat perheitä yhteistyössä, varhain ja riittävän pitkään. Lapsiperheiden palvelut uudistetaan niin, että varhaiskasvatus, koulut, vapaa-aika ja sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteensovitettuna kokonaisuutena.
Yhteisövaikuttavuus ei lisää työtä, vaan tekee nykyisestä työstä vaikuttavampaa ja taloudellisesti kestävämpää. Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 12 hyvinvointialueella sekä Helsingissä, Vantaalla ja 134 muussa kunnassa.
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi
Uutiset
