Uutiset>Uutiset
29.05.2026

Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia

THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.

THL:n tuore julkaisu Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta vakiinnuttanut asemansa Suomessa (Tutkimuksesta tiiviisti 22/2026) osoittaa, että yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Yhteisövaikuttavuus selkeyttää perhekeskustoimijoiden verkostotyötä ja tehostaa hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.

”Yhteisövaikuttavuus antaa tutkimusnäyttöön perustuvan tavan uudistaa palvelujärjestelmää paremmin tämän ajan kompleksiset haasteet huomioiden.”

Vuodesta 2019 alkaen Itlan edistämässä yhteisövaikuttavuustyössä mukana ollut Pohjois-Karjala kuvaa sen ratkaisevaa merkitystä alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiselle:

Yhteisövaikuttavuustyö on ollut merkittävä perhekeskustoiminnan tuki, tuonut pitkäjänteisyyttä kehittämistyöhön sekä näkymän kansalliseen kehittämiseen ja tutkimukseen. Tämä on antanut pohjan kehittämistyölle ja vahvistanut luottamusta siihen, että haasteelliset tilanteet on mahdollista ratkaista yhteisesti. Yhteisövaikuttavuuden viitekehys antaa tutkimusnäyttöön perustuvan tavan uudistaa palvelujärjestelmää paremmin tämän ajan kompleksiset haasteet huomioiden.

Kansallinen vaikuttajaverkosto varmistamaan perhekeskustoiminnan jatkuvuus

Perhekeskustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Itla ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat alkaneet edistää kansallista vaikuttajaverkostoa, jonka tavoitteena on vahvistaa perhekeskusten toimintaa.

”Vaikuttajaverkoston työn tueksi tarvitaan kansallinen mandaatti ja linjaukset. Näin voidaan taata pitkäjänteinen yhteinen työ lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi”, korostaa kehitysjohtaja Laura Yliruka.

Yhteisövaikuttavuustyöstä kansallinen toimintamalli

Yhteisövaikuttavuustyö on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi uudistaa palveluita niin, että varhaiskasvatus, koulut, vapaa-aika ja sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat lapsiperheitä yhdessä. Itlan tavoitteena on lapsiperhepalveluiden kansallinen toimintamalli vuoteen 2029 mennessä.

”Olemme iloisia siitä, että THL:n raportti tuo esiin yhteisövaikuttavuustyön hyvinvointialueille tuoman hyödyn. Toimintamalli kannattaisi laajentaa kaikille hyvinvointialueille”, toteaa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

”Yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevat alueet, kunnat ja kolmas sektori ovat lähteneet aktiivisesti rakentamaan uudenlaista tapaa toimia ja tehdä yhteistyötä, ja on ollut hienoa saada olla siinä tiiviisti mukana. Olemme iloisia siitä, että THL:n raportti tuo esiin yhteisövaikuttavuustyön hyvinvointialueille tuoman hyödyn. Toimintamalli kannattaisi laajentaa kaikille hyvinvointialueille”, toteaa toimitusjohtaja Katri Vataja Itlasta.

Mitä on yhteisövaikuttavuus?

Itlan tukemassa yhteisövaikuttavuusmallissa kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt tukevat perheitä yhteistyössä, varhain ja riittävän pitkään. Lapsiperheiden palvelut uudistetaan niin, että varhaiskasvatus, koulut, vapaa-aika ja sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteensovitettuna kokonaisuutena.

Yhteisövaikuttavuus ei lisää työtä, vaan tekee nykyisestä työstä vaikuttavampaa ja taloudellisesti kestävämpää. Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 12 hyvinvointialueella sekä Helsingissä, Vantaalla ja 134 muussa kunnassa.

Lisätietoja

Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.