Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä

Lapsiperheiden palvelujärjestelmä on Suomessa siiloutunut, ja palvelut painottuvat korjaavaan tukeen ennaltaehkäisyn sijaan. Myös hyvinvointialueuudistus sekä talouspaineet ovat tehneet välttämättömäksi eri toimialojen yhteistyön ja kokonaisvaltaisen muutoksen palveluiden järjestämisessä.

Itlan tukema yhteisövaikuttavuus on toimivaksi osoitettu ratkaisu pirstaleisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä parantava toimintamalli ei lisää työtä, vaan tekee nykyisestä työstä vaikuttavampaa ja taloudellisesti kestävämpää.  Itla toimii yhteisövaikuttavuustyön kansallisena taustatukena, ja kuntien sekä hyvinvointialueiden omat kehittäjätyöntekijät vauhdittavat paikallista muutostyötä.

Tuore International Journal of Public Leadership -julkaisussa ilmestynyt tutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden alueellinen uudistaminen yhteisövaikuttavuustyöllä edellyttää vahvaa ja pitkäjänteistä taustatukea.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa tehtävän yhteisövaikuttavuustyön taustatukea ja johtamista: millaisia johtamisrooleja taustatuella on sekä miten roolit jakautuvat kansallisen ja alueellisen tason välillä. Tutkimukseen haastateltiin 41 henkilöä, jotka työskentelevät yhteisövaikuttavuustyötä toteuttavissa kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä Itlan kansallisessa taustatuessa.

Yhteisövaikuttavuustyössä johtamisen eri roolit jakautuvat osaamisen perusteella

Integroiva johtaminen tuo yhteen erilaisia toimijoita ja organisaatioita yli sektorirajojen, tavoitteena monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen. Tutkimuksessa tunnistettiin, että yhteisövaikuttavuustyön taustatuki mukailee integroivan johtamisen rooleja. Niitä ovat aloitteentekijä, puolestapuhuja, sponsori, fasilitoija, rajojen ylittäjä, käynnistäjä, metahallinnoija ja toteuttaja.

Integroivalle johtamiselle on tyypillistä, että roolit jakautuvat eri toimijoille osaamisen perusteella. Itla on käynnistänyt yhteisövaikuttavuustyön Suomessa eli se toimii aloitteentekijänä ja edistää toimintatavan laajenemista. Alueellinen taustatuki (muun muassa kehittäjätyöntekijät) vastaa paikallisen muutoksen toteuttamisesta. Kansallisen ja paikallisen tason kesken jaetaan esimerkiksi puolestapuhujan ja fasilitoijan rooleja.

Kansallisen taustatuen neutraali rooli on keskeinen alueellisen muutoksen edistämisessä

Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 10 hyvinvointialueella sekä Helsingissä ja lähes 120 muussa kunnassa. Sen kansallinen ja alueellinen taustatuki muodostavat jatkumon, joka mahdollistaa yhteisövaikuttavuustyön johtamisen ja kehittymisen. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että kansallisen taustatuen eli ITLA:n neutraaliksi koettu ulkopuolinen rooli on keskeinen alueellisen muutoksen tukemisessa.

”Yhteisövaikuttavuustyö on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi uudistaa palveluita niin, että varhaiskasvatus, koulut, vapaa-aika ja sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat lapsiperheitä yhdessä. Siksi siitä kannattaisi tehdä lapsiperhepalveluiden kansallinen toimintamalli kaikille hyvinvointialueille”, toteaa toimitusjohtaja Katri Vataja Itlasta.

Päättäjät tulisi kytkeä tiiviimmin yhteisövaikuttavuustyöhön 

Aiemmin tunnistettujen integroivan johtamisen roolien lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin uusi tiedonvälittäjän rooli, joka on keskeinen yhteisövaikuttavuustyössä. Tiedonvälittäjät jakavat sekä käytännöllistä että tutkimustietoa työn edistämiseksi, ja sekä kansallinen (Itla) että alueellinen taustatuki (kehittäjätyöntekijät) toimivat tässä roolissa.

Sen sijaan alueellisten ja poliittisten päättäjien edustama sponsorin rooli näyttäytyy tällä hetkellä taustatuesta irrallisena. Se tulisi jatkossa kytkeä tiiviimmin osaksi yhteisövaikuttavuustyön johtamista.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat

Anni Kyösti

Erikoistutkija

Right to belong -konsortio

Opettajankoulutuslaitos, Turun yliopisto

Jenni Airaksinen

Toimitusjohtaja

Kunnallisalan kehittämissäätiö