Ilmiö
Mielekkään vapaa-ajan merkitys lapsiperheköyhyyden kielteisten vaikutusten vähentämisessä.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittava ilmiö tunnistettiin käytännön työn ja aiemman tutkimuksen pohjalta, jossa lapsiperheköyhyyden on havaittu liittyvän useisiin kuormittaviin tekijöihin lasten arjessa. Tutkimuksella haluttiin saada lisää tietoa siitä, miten konkreettiset arjen tukimuodot voivat vahvistaa suojaavia tekijöitä taloudellisesti kuormittavissa elämäntilanteissa.
Miten tutkittiin?
Vuosina 2023–24 toteutetun Samalta viivalta Oulu -kehittämiskokeilun tavoitteena oli lasten ja nuorten pärjäävyyden kasvattaminen vapaa-ajan harrastusten kautta. Kehittämiskokeilusta toteutettiin monimenetelmäinen arviointitutkimus. Aineisto koostui kokeiluun osallistuneiden perheiden (n=34) palautteesta sekä kokeilun toteutukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijöiden (n=6) haastatteluista.
Tutkimustulokset
Perheiden mielestä kehittämiskokeilu lisäsi hyvinvointia sekä vähensi stressiä. Eri organisaatioiden työntekijät pitivät kokeilua konkreettisena ja perhelähtöisenä tapana tukea taloudellisista vaikeuksista kärsiviä perheitä. Lasten ja nuorten mielekkään vapaa-ajan edistäminen voi olla yksi lupaava keino vähentää lapsiperheköyhyyden negatiivisia vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimuksessa kuvattua konkreettista toimintatapaa voidaan soveltaa kehittämis- ja tutkimushankkeissa, joissa tarkoituksena on vahvistaa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden suojaavia tekijöitä tukemalla mielekästä vapaa-aikaa.
Lähde
Tikkanen, V., Niemelä, M., & Ristikari, T. (2026). “The Support Allowed my Children’s Hobby to Continue After the Divorce”: Evaluating the Feasibility and Preliminary Perceived Benefits of the Pilot Project From Equal Ground Oulu. Child & Youth Services, 47(1), 21–41. https://doi.org/10.1080/0145935X.2025.2603244
Ilmiö
Lapset puheeksi menetelmän toimivuus ja vanhempien kokemat hyödyt koulussa.
Miten tutkittava ilmiö tunnistettiin?
Tutkittava ilmiö tunnistettiin käytännön työssä sen myötä, kun Lapset puheeksi menetelmä oli otettu laajasti käyttöön hyvinvointialueilla ja kunnissa. Silloin heräsi tarve tutkia, voidaanko menetelmää käyttää kouluissa turvallisesti ja menetelmän mukaisesti sekä miten se vaikuttaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksessa tarkasteltiin Lapset puheeksi menetelmän toteuttamista suomalaisessa koulussa. Aineisto koostui vanhemmille tehdystä kyselystä sekä menetelmää toteuttaneiden ammattilaisten raporteista. Analyysissa arvioitiin menetelmän toteutusta (menetelmäuskollisuus, fideliteetti) sekä vanhempien kokemuksia osallistumisesta ja hyödyistä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille.
Tutkimustulokset
Tulokset osoittivat, että Lapset puheeksi menetelmä toteutui pääosin menetelmän mukaisesti koulussa. Vanhempien mielestä menetelmä oli hyödyllinen ja se oli lisännyt heidän ymmärrystään lapsensa tilanteesta sekä perheen vuorovaikutussuhteista. Menetelmä antoi erityisesti varhaista ja ennaltaehkäisevää apua, joka vahvisti vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä sekä tuki lapsen arkea.
Mitä käytännön hyötyä tutkimuksesta on ollut?
Tutkimus tuotti näyttöä menetelmän käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta koulussa ja tukee sen hyödyntämistä varhaisena, ennaltaehkäisevänä toimintatapana kodin ja koulun yhteistyössä.
Lähde
Allemand, L., Niemelä, M., Merikukka, M., & Salmela-Aro, K. (2023). The “Let’s Talk about Children” intervention in a Finnish school context: Fidelity, parents’ experiences, and perceived benefits. Frontiers in Psychology, 14, Article 1183704. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2023.1183704
Ota yhteyttä
Haluaisitko kuulla lisää yhteisövaikuttavuustyön tutkimuksesta tai liittyä tutkimus-HUBiin? Ota yhteyttä!
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi