Samalta viivalta -ohjelman ensimmäinen ilmiöpöytä-keskustelu poiki kiinnostavia huomioita väliinputoajista ja valinnanvapaudesta
Keskustelussa Helsingin kaupunginmuseon Kasari-tilassa pureuduttiin köyhyyden ylisukupolviseen siirtymiseen kartoittamalla, mitä perhetaustan vaikutuksesta koulutuspolkuihin tiedetään – ja mitä ei. Paikalla oli kymmenen aihetta omista kulmistaan lähestyvää tutkijaa.
Keskustelu oli osa Samalta viivalta -ohjelmassa sovellettavaa Ilmiökartta-menetelmää. Se on Sofin (Science Advice Initiative of Finland) kehittämä menetelmä luotettavien tietosynteesien toteuttamiseksi kompleksisista aiheista.
”Keskustelussa kartoitettiin olennaisia tutkimuskysymyksiä ja rajauksia tietosynteesiä varten”, kertoo ohjelman vetäjä, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.
”Tavoite toteutui hienosti. Saimme kuulla paljon kiinnostavia pohdintoja ilmiöstä eri tulokulmista.”
Kysymyksiä kartoitettavaksi
Keskustelu avasi perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteyden monimutkaisuutta. Myöhempää tietosynteesiä varten kiteytyi kuitenkin kolme väitettä:
- Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa vahvistunut viimeisten 15 vuoden aikana.
- Perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin on Suomessa heikompi kuin vertailumaissa.
- Suomalainen koulutus yhdessä palvelujärjestelmän kanssa ei pysty riittävästi tukemaan perhetaustasta kumpuavissa oppimisen haasteissa.
Vahvistaako tukea vai kaventaako valinnanvapautta?
Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi ei löytynyt yhtä ratkaisua. Osa keskustelijoista piti ensisijaisena keinona vanhemmuuden tukea, osa valinnanvapauden rajoittamista. Esimerkkinä tästä valinnanvapauden kaventamisesta voidaan pitää oppimisvelvollisuuden pidentämistä, jolla pyritään muun muassa vähentämään perhetaustasta juontuvia koulutuslopputulemien eroja.
Toisaalta sekin tiedostettiin, että vaikka varhaiskasvatuksessa ja koulussa voitaisiinkin tasata perhetaustasta johtuvia eroja, hyväosaiset vanhemmat löytävät aina keinoja pönkittää lastensa sosioekonomista asemaa.
”Keskustelussa tuli ilmi, että vaikka perhetaustan yhteyttä koulutuslopputulemiin väitettään koulutuksen ”luonnonlaiksi”, vaikutuksen suuruus vaihtelee”, Samalta viivalta -ohjelman asiantuntija, HAMKin tutkijayliopettaja Jaakko Helander toteaa.
”Samalta viivalta -ohjelma käynnistettiin siksi, että löydetään ratkaisuja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemiseksi”, tutkimusryhmä tiivistää.
Seuraava pyöreän pöydän keskustelu järjestetään joulukuussa, ja sinä kohtaavat lapsiperheiden palvelujen ammattilaiset. Sitä ennen tutkijaryhmä tekee tutkimustiedon syntetisoinnin keskustelusta nousseiden väitteiden perusteella.