Uutiset>Uutiset
05.10.2021

Miten lapsemme voivat? – Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopankki Itlasto on julkaistu

Itla julkaisee lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopankin, Itlaston. Itlastosta löytyy hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden avulla vastauksia siihen, miten lapsemme voivat.

”Olemme koonneet lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia kansallisia indikaattoreita yhteen paikkaan. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman helposti kokonaiskuva lastemme voinnista”, toteaa tiedeasiantuntija Marko Merikukka. ”Kun etsit tietoa vaikkapa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrän kehityksestä tai siitä, pitivätkö nuoret koulusta enemmän nykyisin kuin viisi vuotta aikaisemmin, vastaus löytyy Itlastosta”, Merikukka jatkaa.


Itlastossa tieto esitetään visuaalisesti näyttävässä ja helposti hahmottuvassa muodossa. Itlastossa on yli 50 indikaattoria, jotka kuvaavat lasten ja nuorten vointia koulupudokkuudesta harrastamiseen ja koulukiusaamisen vähentymisestä perheen koettuun taloudelliseen tilanteeseen. 

Kuva: Itlaston selailunäkymä, jossa indikaattoreita esittävät ilmapallot liittyvät osaksi lasten ja nuorten arkea.

Tieto Itlastoon tuodaan Tilastokeskuksesta ja Sotkanetistä  

Itlasto sisältää indikaattoreita, jotka luetaan koneellisesti tilastotuottajien tietokannoista, tällä hetkellä Tilastokeskuksen tietokannoistasta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanetistä.  

Tiedot päivittyvät Itlastoon nopeasti sen jälkeen, kun tilastotuottajat ovat julkaisseet saavat indikaattorit julkaistua. Tilastotuottajat päivittävät tiedot omiin tietokantoihinsa kerran tai kaksi vuodessa.  

Lasten ja nuorten vointia koskevaa indikaattoritietoa on tarjolla, mutta sitä täytyy etsiä useammasta paikasta. Itla ei tuota uusia indikaattoreita Itlastoon, vaan kokoamme olemassa olevia säännöllisesti päivittyviä lasten ja nuorten hyvinvointia koskevia indikaattoreita yhdelle sivustolle, etenkin paremman päätöksenteon tueksi. 


”Suomessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitietoa on saatavilla, mutta tieto ei välttämättä ole helposti löydettävissä eri tilastotuottajien aineistoista. Siksi halusimme tiedon tuottajana, välittäjänä ja syntetisoijana koota indikaattoritiedon yhteen paikkaan, Itlastoon. Uskomme, että Itlastolla on suuri käyttöarvo, kun tehdään lasten hyvinvointia ja lapsipolitiikkaa koskevia päätöksiä”, toteaa säätiön toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen. 


Alueellista tietoa kansallisen tiedon lisäksi 

Itlaston tänään julkaistavaa ensimmäistä versiota kehitetään edelleen käyttäjien tarpeiden ja palautteen perusteella. Esimerkiksi alueellisen tiedon tarve kansallisen indikaattoritiedon rinnalla on jo kuultu ja tunnistettu. Itlastoa on tarkoitus kehittää tähän suuntaan. 

Itlaston juuret ovat opetus- ja kulttuuriministeriön lasten hyvinvoinnin kansallisissa indikaattoreissa vuodelta 2011 ja lapsiasiavaltuutetun julkaisussa lasten hyvinvoinnin tilasta vuodelta 2014*. Itlasto on rakennettu yhteistyössä Hahmota Oy:n Peter Tattersallin kanssa.  

Itlastoon pääset tutustumaan täältä.


Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

* OKM (2011). Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit: Tavoitteena tietoon perustuva lapsipolitiikan johtaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-994-3 

Aira T, Hämylä R, Kannas L, Aula M-K, Harju-Kivinen R (2014). Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:4.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.