Millaisia ovat käytännön työn keskeiset tavoitteet ja ratkaisut?
Lapset, nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat kuormittavissa elämäntilanteissa tukea mahdollisimman aikaisin ja helposti, jo ennen ongelmien ilmenemistä. Eri sektoreiden tulee työskennellä yhdessä ja apua olla saatavissa riittävän pitkään. Yhden kontaktin palveluissa perheitä tuetaan alusta alkaen kokonaisvaltaisesti, sivistystoimen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien ammattilaisten yhteisin voimin.

Millaisia ovat käytännön työn keskeiset tavoitteet ja ratkaisut?

Yhteisövaikuttavuustyön tavoitteena on kehittää eri sektoreiden – varhaiskasvatuksen, koulun, vapaa-ajan toimijoiden, lasten ja aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien–yhteistoimintaa niin, että työ alkaa mahdollisimman varhain ja kestää riittävän pitkään. Käytännön työ alkaa perheen ja ammattilaisten yhteisellä keskustelulla siitä, miten perheen muuttunut tilanne huomioidaan lapsen tai nuoren arjessa.

Tuen tulisi alkaa jo ennen varsinaisten ongelmien ilmenemistä, kun lapsen elämäntilanteessa tai käyttäytymisessä tapahtuu muutos. Puhutaan preventiosta, integraatiosta ja jatkuvuudesta, jotka ovat yhteisövaikuttavuustyön keskeiset käsitteet.

Preventio (toimitaan aikaisin ja ennaltaehkäistään), integraatio (tehdään yhdessä) ja jatkuvuus (työskennellään riittävän pitkään) tarkoittavat lapsen arjen ympäristöissä ja häntä tukevien ammattilaisten palveluissa eri asioita. Eri sektoreiden on tärkeää pohtia, kuinka lapsen tarvitsema tuki käynnistetään, miten yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saadaan toimimaan ja miten varmistetaan tuen jatkuminen.

Alkuvaiheessa lasta tuetaan arkisilla teoilla

Lapsen käytöksen muuttuminen varhaiskasvatuksessa tai koulussa voi kertoa siitä, että hänen elämäntilanteensa on muuttunut. Muutos tulisi ottaa puheeksi vanhempien kanssa. Vanhempi voi myös itse kertoa esimerkiksi avioerosta. Kummassakin tilanteessa lapselle tärkeiden aikuisten tulisi yhdessä pohtia miten tukea lasta muuttuneessa elämäntilanteessa. Kyse on pienistä arkisista, lasta kannattelevista teoista, jotka lapsen arjessa mukana olevat aikuiset voivat aloittaa heti.

Yhteisissä keskusteluissa niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin palveluissakin voi hyödyntää esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmää. Aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa lapsista keskusteleminen kannattaa sisällyttää osaksi vanhemmille tarkoitettua tukea.

Sovituista asioista kannattaa tehdä suunnitelma ja seurata tilannetta. Alkuun lasta ja perhettä tulisi tukea intensiivisesti. Jos tilanne kehittyy suotuisasti, voidaan siirtyä harvajaksoiseen, mutta tarpeeksi pitkään seurantavaiheeseen. Mikäli lapsen kehitysympäristön, esimerkiksi koulun ja opiskeluhuollon, omat toimet eivät riitä, pyydetään tarvittaessa muita ammattilaisia mukaan.

Kuva 2: Käytännön työn pääperiaatteet.


Video | Mitä aikaisin, yhdessä ja riittävän pitkään tarkoittaa kehitysympäristöissä ja palveluissa? (5 min)


Lapset, nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat kuormittavissa elämäntilanteissa tukea mahdollisimman aikaisin ja helposti. Eri sektoreiden tulee työskennellä yhdessä ja apua olla saatavissa riittävän pitkään. Opi lisää siitä, mitä aikaisin, yhdessä ja riittävän pitkää tarkoittaa yhteisövaikuttavuustyössä Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelän videolla. 

Yhden kontaktin palvelut tarjoavat tarvittavan tuen yhdestä paikasta

Yhteisövaikuttavuustyössä keskeistä on se, että kuormittavassa elämäntilanteessa olevat lapset saavat tarvitsemansa tuen mahdollisimman helposti ja että eri palvelut tukevat perhettä yhdessä. Tavoitteena on muuttaa palvelujärjestelmän nykyistä sirpaleisuutta, pistemäisyyttä ja siiloutuneisuutta.

Itlan yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevilla alueilla tavoitetta edistetään yhden kontaktin periaatteeseen perustuvilla palveluilla. Niistä eri alojen ammattilaiset saavat nopeasti ja helposti yhdestä puhelinnumerosta tai sähköpostiosoitteesta muiden palveluiden tukea perheiden auttamiseksi. Osassa alueista vastaava palvelu on tarjolla myös suoraan perheille.  

Helposti saatavissa oleva kokonaisvaltainen tuki on tärkeää erityisesti tilanteissa, joissa lapsen elämässä on tutkimuksen tunnistamia riskitekijöitä, kuten vakavaa sairautta, toimeentulohuolia tai vanhempien avioero.

Keskeistä on palveluiden liikkuminen lapsen ja perheen luokse. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että perhe tapaa kaikki toimijat samaan aikaan tutussa ympäristössä (kuten koulussa), sen sijaan että perhe joutuu tapaamaan yhtä ammattilaista kerrallaan heille vieraassa ja vaikeasti saavutettavassa paikassa.

Kuva 6: Yhden kontaktin periaatteen ja sen johtamisen koordinaatiorakenne.

Jotta yhden kontaktin periaatteen mukaisesti koordinoidut palvelut onnistuisivat, tulee kaikkien toimijoiden miettiä omalta kohdaltaan tavat, joilla yhteistyö muiden kanssa toimivimmin toteutetaan.


Video | Mahdollisimman navigoitavat resurssit: yhden kontaktin periaate (5 min)


Kuormittavassa elämäntilanteessa olevien lapsien tulisi saada tarvitsemansa tuki mahdollisimman helposti, eri palveluiden yhteistyöllä. Yhteisövaikuttavuustyössä ammattilaisten yhteistyötä sujuvoitetaan yhden kontaktin periaatteeseen perustuvilla palveluilla. Kuule lisää Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelän videolla. 

Ota yhteyttä

Ole meihin yhteydessä yhteisövaikuttavuustyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Tiina Ristikari

Tutkimusprofessori

Kehitysjohtaja

Research Professor

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

tiina.ristikari@itla.fi

050 917 7396
Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793