Sisällys
Millaisiin teoreettisiin lähtökohtiin yhteisövaikuttavuustyö perustuu?
Yhteisövaikuttavuustyössä systeeminä pidetään lapsen kasvuympäristöjen (perheen, varhaiskasvatuksen, koulun ja vapaa-ajan toimijoiden) ja paikallisten palveluiden muodostamaa yhteisöä. Itseuudistuvaa systeemiä voi parhaiten ymmärtää, kun on itse osa systeemiä. Tällöin on helpompi tunnistaa reagointia vaativia asioita, vaikuttaa keskeisiin prosesseihin ja ohjata niitä haluttuun suuntaan.
Uudistumisen edellytys on systeemin sisältä tai ulkopuolelta tuleva paine. Kun se muodostuu, jokin tavallisesti vaikeasti ennakoitava ilmiö alkaa nousta esiin. Ilmiöiden ennakointia auttaa systeemissä ilmenevien havaintojen systemaattinen kerääminen ja seuraaminen. Ilmiön tunnistaminen alkaa yksittäisistä havainnoista, jotka voivat kasvaa yleisiksi.
Yleistyvä ilmiö aiheuttaa kriisin ja pakottaa kehittämään uusia ratkaisuja
Kun havaintoja tietystä ilmiöstä kertyy yhä enemmän, voi käynnissä olla monimutkaisiin ongelmiin johtava lumipalloefekti. Esimerkkejä tällaisesta ilmiöstä ovat pienten lasten aggressiivisuus sekä lasten ja nuorten neurokehitykselliset haasteet ja mielenterveys. Yleistyessään ilmiö aiheuttaa kriisin systeemin toiminnan kannalta keskeisissä rakenteissa ja pakottaa etsimään uusia ratkaisuja. Yhteisövaikuttavuustyössä tällaisia ilmiöitä pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja etsimään ratkaisuja ennen kuin ne kriisiytyvät.
Itseuudistuvien systeemien teorian mukaan ongelmien taustalla ei ole yksittäistä juurisyytä, vaan syyt ovat epäselviä ja moninaisia. Perimmäisen syyn etsiminen ei ole ainoa tapa edetä, vaan tärkeintä on keskittyä hakemaan ratkaisua käsillä olevaan tilanteeseen.
Itseuudistuvat systeemit ovat jatkuvassa muutoksessa
Itseuudistuvien systeemien teorian mukaan systeemit ovat aina muutoksessa, ja olemassa olevia rakenteita haastetaan. Epäjärjestyksen aiheuttama paine on avain muutokseen. Muutospaineissa voidaan joko yrittää pitää kiinni vanhoista rakenteista tai mukautua ja uudistua. Päätöksiä tulee tehdä siinä vaiheessa, kun niiden tueksi on saatu tarpeeksi tietoa.
Palautetta tarvitaan sekä siitä, miten nykyiset rakenteet vastaavat ajankohtaisiin tai tuleviin tarpeisiin, että uusista haasteista, joiden täyttämiseen nykyiset rakenteet eivät sovi. Palautteen pohjalta johtoryhmät pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä rakenteiden uudistamisesta tai säilyttämisestä.
Vaikka muutos saadaan aikaiseksi, ei ympäristön muutos lakkaa ja uudenkin rakenteen toimivuutta tulee jälleen tarkastella.
Video | Itseuudistuvat systeemit (16 min)
Katso video, jolla Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä kertoo itseuudistuvien systeemien teorian merkityksestä yhteisövaikuttavuustyössä. Teorian mukaan systeemin uudistuminen on sen sisältä lähtevä prosessi. Toiminnan kehittäminen perustuu paikallisessa yhteisössä esiin nouseviin ilmiöihin, joihin pyritään vaikuttamaan yhdessä.
Sopimukset ja mittarit ovat onnistuneen muutoksen elinehto
Sopimuksien tavoitteena on varmistaa, että perheen elämäntilanteen muuttuessa eri toimijat tukevat lapsen arkea yhdessä, ennaltaehkäisevästi ja pitkäjänteisesti.
Sopimuksia tarvitaan etenkin yhteisen työn solmukohdista
Sopimuksien tulee olla vastavuoroisia: ihmiset työskentelevät yhteisen tavoitteen hyväksi, kun he näkevät muidenkin tekevän niin ja huomaavat oman työnsä merkityksen kokonaisuuden kannalta.
Video | Sopimukset yhteistoiminnan perustana (7min)
Yhteisövaikuttavuustyössä on tärkeää laatia keskeisistä asioista sopimukset, joihin kaikki yhteisessä työssä mukana olevat osapuolet sitoutuvat. Katso video, jolla Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä kertoo yhteisövaikuttavuustyön sopimuksista ja niiden taustalla vaikuttavasta teoriasta.
Ota yhteyttä
Ole meihin yhteydessä yhteisövaikuttavuustyöhön liittyvissä kysymyksissä.
Tutkimusprofessori
Kehitysjohtaja
Research Professor
Director of Development