Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien teoriaperustaisuus
- Teoriaperustaisuus on keskeinen tekijä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudessa, sillä se luo pohjan sille, miten ja miksi menetelmän tavoittelema muutos tapahtuu.
- Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla havaittiin olevan useita ihmistieteisiin liittyviä teorioita, teoreettisia malleja ja viitekehyksiä.
- Yleisimmät teoriat menetelmien taustalla olivat sosiaalisen oppimisen teoria, kiintymyssuhdeteoria sekä kognitiivisen ja kognitiivisen käyttäytymisterapian teoreettiset viitekehykset.
- Suomessa käytössä olevien psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuudessa ja teoriataustan kuvauksen syvyydessä havaittiin laadullisessa tarkastelussa merkittäviä eroavaisuuksia. Osassa menetelmistä oli yksityiskohtainen teoriakuvaus, ja osassa teoriataustaa ei eritelty selkeästi.
- Menetelmän teoreettinen tausta olisi hyvä esitellä ja perustella menetelmäkuvauksissa selkeästi.
- Jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella, miten teoriaperusta toimii menetelmän taustalla, miten se linkittyy ydinelementteihin ja muutoksen mekanismeihin ja miten se vaikuttaa menetelmän tuloksellisuuteen.
Kasvun tuen menetelmäpankissa on tähän mennessä arvioitu 34 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua psykososiaalista menetelmää eli interventiota, ohjelmaa tai toimintamallia. Usealla psykososiaalisella menetelmällä on näyttöä vaikuttavuudesta erilaisten mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Kasvun tuen vaikuttavuusarviointiin pääsemiseksi psykososiaalisen menetelmän pitää täyttää viisi mukaanottokriteeriä:
- Menetelmän tavoitteena tulee olla lasten tai nuorten mielenterveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen tai mielenterveysongelmien ehkäisy tai varhainen hoitaminen.
- Menetelmän kohderyhmänä tulee olla alle 23-vuotiaat sekä heidän kasvu- ja kehitysympäristönsä.
- Menetelmällä tulee olla tieteellinen teoriaperusta.
- Menetelmästä tulee olla saatavilla menetelmäkoulutusta Suomessa.
- Menetelmällä tulee olla eettinen arvopohja, ja sen tulee noudattaa eettisiä periaatteita.
Tämän katsauksen keskiössä on kolmas mukaanottokriteeri, tieteellinen teoriaperusta. Se voi viitata yksittäisiin teorioihin, tai siinä voi yhdistyä useampi teoria, teoreettinen malli tai viitekehys. Psykososiaalisten menetelmien taustalla olevat teoriat liittyvät usein ihmistieteisiin, ja ne selittävät muutosta (Evans ym., 2023; Davis ym., 2015). Teorioiden juuret ovat usein psykologiassa, sosiaalitieteissä tai kasvatustieteissä (Davis ym., 2015).
Teoria voidaan ymmärtää systemaattisena kokonaisuutena, joka auttaa järkeistämään maailmaa, analysoimaan havaintoja ja kokemuksia sekä yhdistämään tietoa (Turner, 2009; Michie & Johnston, 2012). Teorian tulisi määritellä menetelmässä käytetyt keskeiset käsitteet, erottaa ne toisistaan sekä selittää, miten käsitteet liittyvät toisiinsa sekä miten ne kytkeytyvät tavoiteltuun muutokseen (Turner, 2009).
Menetelmän suhde teoriaan voi olla neljänlainen:
- Teoriaan perustuva (engl. theory-based) menetelmä viittaa siihen, että menetelmän kehityksessä on tietoisesti ja systemaattisesti käytetty tiettyä teoriaa muutoksen syiden ja vaikutusten ymmärtämiseen (Bartholomew ym., 1998; Michie ym., 2018).
- Teoriasta ohjattu (engl. theory-driven) menetelmä eroaa teoriaan perustuvasta menetelmästä siten, että siinä korostetaan teorian ohjaavaa roolia menetelmän suunnittelussa ja kehittämisessä (Coryn ym., 2011). Teoria on tällöin menetelmän kehityksen lähtökohta, jonka mukaan suunnitellaan menetelmän eri osat ja vaiheet, mikä saattaa vaikuttaa menetelmän sisältöön ja sovellustapaan (Kok ym., 2015).
- Teoreettisesti informoitu (engl. theory-informed) menetelmä sen sijaan perustuu teoreettisiin käsitteisiin ja voi hyödyntää useiden teorioiden näkemyksiä ilman, että menetelmä on sidottu tiukasti yhteen ainoaan teoreettiseen viitekehykseen (French ym., 2012).
- Teoriasta johdettu (engl. theory-inspired) menetelmä heijastelee vielä joustavampaa yhteyttä teoriaan. Tällöin menetelmä hyödyntää teoriaa ja sen käsitteitä, mutta niitä ei ole suoraan, tarkasti ja systemaattisesti linkitetty menetelmän vaikutusmekanismeihin (Michie ym., 2008; 2018).
Termit ovat kuitenkin osin päällekkäisiä, niiden käyttö vaikuttaa olevan jokseenkin epäjohdonmukaista ja -yhteneväistä eri lähteissä eikä niille tiettävästi ole vakiintuneita suomennoksia. Tässä katsauksessa teoriaperustaisuudella viitataan erityisesti teoriaan perustuviin ja teoriasta ohjattuihin menetelmiin, jotka hyödyntävät taustateoriaansa siten, että kausaaliset yhteydet ja vaikutusmekanismit ovat selkeästi määriteltyjä ja teoriasta johdettuja. Teoriaperustaisuus on keskeistä psykososiaalisissa menetelmissä, sillä se selittää muutosta ja auttaa ymmärtämään muutospolkuja sekä saavuttamaan vaikutuksia (Evans ym., 2023; Rothman, 2004).
Tämän narratiivisen katsauksen tarkoituksena on kuvata ja jäsentää, mitkä ihmistieteisiin liittyvät teoriat, teoreettiset mallit ja viitekehykset vaikuttavat Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla. Tavoitteena on niin ikään laadullisesti tarkastella, miten teoriaperustaisuus toteutuu menetelmien kuvauksissa. Katsauksen tarkoituksena ei ole tehdä systemaattista arviota menetelmien teoriataustasta, vaan tarkastelu on luonteeltaan yleisempää ja suuntaa antavaa.
Menetelmät
Katsauksen kirjoittajat listasivat Kasvun tuessa arvioidut menetelmät (n = 28) ja menetelmäperheet (n = 2) sekä tällä hetkellä arvioinnissa olevat aiemmin Kasvun tuessa arvioimattomat menetelmät (n = 3). Kasvun tuen menetelmäpankista käytiin läpi kaikkien menetelmien kuvaukset, mutta tietoja täydennettiin tarvittaessa menetelmän omilla kotisivuilla olevilla kuvauksilla. Menetelmäkuvauksista poimittiin kohdat, joissa kuvattiin menetelmän teoriataustaa. Teoriataustat luetteloitiin ja teorioiden toistuvuus huomioitiin. Pääpaino pidettiin kehityspsykologisissa teorioissa. Katsaukseen valittiin yleisesti hyväksytyt ihmistieteisiin liittyvät teoriat, teoreettiset mallit tai viitekehykset, joille on tutkimusnäyttöä (n = 16). Seuraavaksi katsaukseen poimittiin mukaan sellaiset yleisesti tunnetut kokonaisvaltaiset kehityspsykologiset teoriat, joita on käytetty psykososiaalisten menetelmien kehittämisessä tai niiden taustalla, mutta joista ei ollut eksplisiittistä mainintaa menetelmäkuvauksissa (n = 2). Lopuksi kirjoittajat arvioivat laadullisesti Kasvun tuen menetelmien kuvausten teoriaperustaisuutta ja teoriataustojen syvyyttä.
Kasvun tuen menetelmien teoriaperustaisuudesta ja teoriataustojen syvyydestä kirjoitettiin narratiivinen katsaus. Narratiivinen katsaus on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jolla pyritään muodostamaan ymmärrystä ja tulkintaa tutkittavasta ilmiöstä tai teemasta ilman tarkkaa tutkimuskysymystä ja systemaattista hakustrategiaa (Sukhera, 2022).
Tulokset
Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien taustalla olevat teoriat
Kasvun tuessa arvioitujen psykososiaalisten menetelmien kuvauksissa nousi esiin monia eri teorioita, teoreettisia malleja, viitekehyksiä ja lähestymistapoja, jotka liittyvät ihmistieteisiin. Toimiva lapsi ja perhe -menetelmät sekä Ihmeelliset vuodet -menetelmäperhe laskettiin yksittäisiksi menetelmiksi, vaikka ne molemmat todellisuudessa kattavat vähintään kolme eri menetelmäversiota. Teoriat on koottu taulukkoon 1.
Menetelmien kuvauksissa teoriataustoja ei ollut kauttaaltaan raportoitu systemaattisesti, vaan kuvaukset vaihtelivat menetelmäkohtaisesti. Teoriaperustan kuvauksen syvyys vaihteli niin ikään menetelmien välillä merkittävästi:
- Osassa teoria ja sen toimintamekanismit kuvattiin kirjoittajien laadullisen analyysin pohjalta riittävän tarkasti niin ydinelementtien kuin taustaperiaatteidenkin osalta (n = 14).
- Osassa teoriataustaa ei nivottu perusteellisesti menetelmän ydinelementteihin (n = 8).
- Osassa menetelmäkuvauksissa keskeiset teoreettiset lähestymistavat vain mainittiin nimeltä (n = 6).
Viidestä menetelmäkuvauksesta teoriataustan määritelmä oli vaikeammin löydettävissä, tai se puuttui kokonaan. Suurin osa Kasvun tuessa arvioiduista psykososiaalisista menetelmistä pohjautui useampaan teoriaan tai teoreettiseen viitekehykseen (n = 22), ja toisaalta sama teoria esiintyi keskenään erilaistenkin menetelmien taustalla. Esimerkiksi ekologinen systeemiteoria kuvattiin keskenään hyvin erilaisten menetelmien yhteydessä. Teorioiksi menetelmäkuvauksissa saatettiin lukea myös erilaiset terapiasuuntaukset, tekniikat ja keinot, kuten motivoiva haastattelu ja haavoittuvuuden kehä. Tällaisia ei listattu taulukkoon.
Teoriataustojen kuvauksia tarkasteltaessa havaittiin, että joidenkin menetelmien toimintamekanismit esitettiin ilman viittauksia niihin liittyviin teorioihin tai teoreettisiin viitekehyksiin. Taustalla kuitenkin oletettiin vaikuttavan yleisesti tunnettuja teorioita, kuten Thelenin dynaamisten systeemien teoria tai Engelin biopsykososiaaliset mallit, jotka lisättiin kuvattavien teorioiden listalle. Yleisimmät nimetyt teoriat lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla olivat kognitiiviset ja kognitiivisen käyttäytymisterapian teoreettiset viitekehykset (11 menetelmässä), sosiaalisen oppimisen teoria (9 menetelmässä) ja kiintymyssuhdeteoria (9 menetelmässä). Kuuden menetelmän taustalla esiintyivät sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeiset lähestymistavat että mentalisaatioteoria, kun taas ekologinen systeemiteoria vaikutti viidessä menetelmässä. Neurotieteellisiä ja muita biologisperustaisia kehitysteorioita, kuten Pattersonin pakottavan vuorovaikutuksen teoria sekä Vygotskyn sosiokulttuurinen teoria havaittiin muutaman menetelmän lähtökohdaksi, vaikka ne saattoivat vaikuttaa muidenkin taulukossa teorian yhteydessä mainitsemattomien menetelmien periaatteissa. Salutogeeninen malli nimettiin kahden menetelmän kuvauksessa, ja vähintään yhden menetelmäntaustana olivat seuraavat teoriat: ekokulttuurinen teoria, Eriksonin psykososiaalinen teoria, kehityksen transaktionaalinen malli, Kohlbergin moraalikehityksen teoria, Piaget’n kognitiivinen vaiheteoria sekä psykoanalyyttiset ja -dynaamiset lähestymistavat. Myös nämä saattoivat vaikuttaa sellaisissakin menetelmissä, joita ei eksplisiittisesti mainita taulukossa teorian yhteydessä.
Pohdinta
Tämän katsauksen tavoitteena on kartoittaa ja jäsentää ihmistieteellisiä teorioita, teoreettisia malleja ja viitekehyksiä, joita on käytetty Kasvun tuessa arvioitujen ja tällä hetkellä arvioinnissa olevien lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan laadullisesti sitä, miten teoriaperusta esitettiin menetelmäkuvauksissa.
Katsauksessa havaittiin, että lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla on monenlaisia teorioita ja teoreettisia malleja, joista useat perustuvat psykologisiin tai sosiaalisiin teorioihin. Esimerkiksi sosiaalisen oppimisen teoria, kiintymyssuhdeteoria sekä kognitiiviset ja kognitiivisen käyttäytymisterapian lähestymistavat olivat yleisiä. Monet Kasvun tuessa arvioidut psykososiaaliset menetelmät pohjautuivat useisiin teorioihin tai viitekehyksiin, ja sama teoria saattoi löytyä erilaisten menetelmien taustalta. Lisäksi teorioiksi saatettiin laskea erilaisia terapiasuuntauksia, tekniikoita ja menetelmiä, mikä voi hämärtää menetelmän teoreettista pohjaa (Michie ym., 2008; Kok ym., 2004).
Katsauksen tuottama listaus teorioista antaa hyvän kuvan Suomessa käytössä olevien lapsille ja perheille kohdennettujen psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuudesta.
Merkittävä löydös oli myös se, että teoriataustojen raportoinnin syvyys vaihteli menetelmien välillä, ja joissakin menetelmäkuvauksissa tieto teoriaperustaisuudesta oli helpommin saatavilla kuin toisissa. Tarkastelun yleisen ja suuntaa antavan luonteen vuoksi menetelmäkuvauksia ei kuitenkaan varsinaisesti arvioitu eikä asetettu paremmuusjärjestykseen. Huomionarvoiseksi nousi, ettei Kasvun tuessa arvioitujen psykososiaalisten menetelmien kuvauksissa aina eroteltu kaikkia teorioita, jotka oletettavasti vaikuttivat menetelmän taustalla. Monissa menetelmissä otettiin huomioon lapsen kehitystaso, mutta kehityspsykologisia teoreettisia viitekehyksiä ei välttämättä kuvattu perusteellisesti. Esimerkiksi Eriksonin psykososiaalinen teoria tai siihen pohjaavat uudemmat kehitysteoriat, jotka korostavat yksilön biologista ja sosiaalista kehitystä erilaisten kehitystehtävien kautta, saattoivat vaikuttaa menetelmän taustalla ilman, että niitä mainittiin menetelmäkuvauksissa.
On siis mahdollista, että menetelmien taustalla vaikuttavia teorioita jää toisinaan kuvaamatta. Vaillinainen kuvaus saattaa johtua siitä, että menetelmäkuvaukset lienevät suunnattu ensisijaisesti menetelmien toteuttajille, joille kliininen näkökulma on usein merkityksellisempi kuin teoreettinen tausta tai teoriasta johdetut muutosmekanismit. Kuvauksissa painottuvatkin teoriat, jotka tarjoavat suoraan sovellettavia tekniikoita kliiniseen työhön, kuten kognitiiviset lähestymistavat. Teoriataustan selkeä jäsentäminen ja kuvaaminen sekä siitä johdettavat menetelmän osaset, kuten ydinelementit ja keinot, luovat pohjan menetelmän vaikutusmekanismeille (Evans ym., 2023; Rothman, 2004). Yleisesti tiedetään, että kun menetelmällä on tunnistettava ja hyvin kuvattu teoria taustallaan, voidaan ymmärtää, miten teoriaperustaisuus vaikuttaa muutoksen mekanismien toteutumiseen (Michie & Johnston, 2012; De Silva ym., 2014).
Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta. Nimenomaan heille tulisi tarjota vaikuttavia menetelmiä, mikä edellyttää menetelmältä selkeää teoriaperustaa ja sen kytkeytymistä muutosmekanismeihin. Myös menetelmien kehittämisessä ja adaptoinnissa on kiinnitettävä huomiota teoriaperustaisuuteen. Jatkossa olisi tärkeää seurata, onko teoriaperustaisuus saanut vahvemman roolin menetelmien kehittämisprosessissa ja miten tilanne kehittyy. Tulevaisuudessa tulisi tarkastella erityisesti sitä, kuinka teoriaperusta toimii psykososiaalisen menetelmän taustalla, miten se linkittyy menetelmän taustaelementteihin ja kuinka se vaikuttaa menetelmän tuloksellisuuteen.
”Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta.”
Vahvuudet ja heikkoudet
Tämän narratiivisen katsauksen vahvuutena on psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuuden ja teoriataustan syvyyden kuvaaminen ja jäsentäminen tietääksemme ensikertaa suomalaisessa kontekstissa. Katsaus antaa hyvän kuvan teorioista, joita käytetään lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla. Katsauksen heikkouksiin kuuluu, ettei narratiivinen katsaus salli varmuutta siitä, että kuva teorioista ja menetelmien teoriaperustaisuudesta muodostuisi täydellisen kattavaksi. Kaikkia mahdollisia psykososiaalisten menetelmien taustateorioita ja teoreettisia lähestymistapoja ei ole aiheen laajuuden vuoksi mahdollista kuvata. Katsauksen heikkoudeksi onkin niin ikään luettava se, ettei katsauksen listaus ole täydellinen. Kasvun tuen menetelmäpankki antaa kuitenkin hyvän käsityksen Suomessa käytettävistä lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisista menetelmistä, ja lista teorioista on tarkoitettu täydennettäväksi.
Johtopäätökset
Kasvun tuessa arvioidut lasten, nuorten ja perheiden psykososiaaliset menetelmät perustuvat usein ihmistieteisiin liittyvään teoriaan, teoreettiseen malliin tai viitekehykseen. Teoriaperustaisuuden kuvausten syvyydessä vaikuttaa olevan merkittäviä eroavaisuuksia, ja suositeltavaa olisikin, jos menetelmäkuvauksissa esiteltäisiin ja perusteltaisiin selkeästi menetelmän teoreettinen tausta. Jatkotutkimusta tarvitaan menetelmien teoriaperustaisuudesta ja sen vaikutuksista menetelmän ydinelementteihin, muihin taustaperiaatteisiin, muutoksen mekanismeihin ja keinoihin. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä käsitteiden välisistä suhteista.
Artikkeli on Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisu, joka julkaistaan myöhemmin osana lehden numeroa 1/2025.
AVAINSANAT: teoriaperustaisuus, psykososiaaliset menetelmät, psykologiset teoriat
SIDONNAISUUDET: ei sidonnaisuuksia
Ainsworth, M. D. S., Blehar, M. C., Waters, E. & Wall, S. N. (2015). Patterns of attachment: A psychological study of the strange situation. Psychology press. https://doi.org/10.4324/9780203758045
Antonovsky, A. (1987). Health promoting factors at work: The sense of coherence. Psychosocial factors at work and their relation to health, 153–167.
Bandura, A. (1986). Social foundations of thought and action. Englewood Cliffs, (s. 23-28), 2.
Bartholomew, L. K., Parcel, G. S. & Kok, G. (1998). Intervention mapping: A process for developing theory- and evidence-based health education programs. Health Education & Behavior: The Official Publication of the Society for Public Health Education, 25(5), 545–563. https://doi.org/10.1177/109019819802500502
Beck, A. T. (1976). Cognitive therapy and the emotional disorders. NY: International Universities Press.
Bowlby, J. (1969). Attacment and Loss, Vol 1: Attacment. Harmondsworth: Peguin Books.
Bronfenbrenner, U. (2005). Ecological systems theory (1992). Teoksessa U. Bronfenbrenner (toim.), Making human beings human: Bioecological perspectives on human development (s. 106–173). Sage Publications Ltd.
Coryn, C. L. S., Noakes, L. A., Westine, C. D. & Schröter, D. C. (2011). A systematic review of theory-driven evaluation practice from 1990 to 2009. American Journal of Evaluation, 32(2), 199–226. https://doi.org/10.1177/1098214010389321
Davis, R., Campbell, R., Hildon, Z., Hobbs, L. & Michie, S. (2015). Theories of behaviour and behaviour change across the social and behavioural sciences: A scoping review. Health Psychology Review, 9(3), 323–344. https://doi.org/10.1080/17437199.2014.941722
De Silva, M., Breuer, E., Lee, L., Asher, L., Chowdhary, N., Lund, C. & Patel, V. (2014). Theory of Change: A theory-driven approach to enhance the Medical Research Council’s framework for complex interventions. Trials, 15, 267. https://doi.org/10.1186/1745-6215-15-267
Engel, G. L. (1977). The need for a new medical model: A challenge for biomedicine. Science, 196(4286), 129–136. https://doi.org/10.1126/science.847460
Erikson, E. H. (1963). Childhood and society (Vol. 2). Norton.
Evans, R., MacDonald, S., Trubey, R., Noyes, J., Robling, M., Willis, S., … & Melendez-Torres, G. J. (2023). Interventions targeting the mental health and wellbeing of care-experienced children and young people in higher-income countries: Evidence map and systematic review. Systematic Reviews, 12(1), 111. https://doi.org/10.1186/s13643-023-02260-y
Fonagy, P., Target, M., Steele, H. & Steele, M. (1998). Reflective functioning manual. University College London.
French, S. D., Green, S. E., O’Connor, D. A., McKenzie, J. E., Francis, J. J., Michie, S., … & Grimshaw, J. M. (2012). Developing theory-informed behaviour change interventions to implement evidence into practice: A systematic approach using the Theoretical Domains Framework. Implementation Science, 7(38). https://doi.org/10.1186/1748-5908-7-38
Gallimore, R., Weisner, T. S., Kaufman, S. Z. & Bernheimer, L. P. (1989). The social construction of ecocultural niches: family accommodation of developmentally delayed children. American Journal of Mental Retardation: AJMR, 94(3), 216–230.
Hodges, T. D. & Clifton, D. O. (2004). Strengths-based development in practice. In Positive psychology in practice (s. 256–268). John Wiley & Sons, Inc. https://doi.org/10.1002/9780470939338.ch16
Horowitz, M. J. (1988). Introduction to psychodynamics: A new synthesis. Basic Books.
Kohlberg, L. (1987). The psychology of moral development. Ethics, 97(2).
Kok, G., Gottlieb, N., Peters, G.-J., Mullen, P. D., Parcel, G., Ruiter, R., Fernandez, M., Markham, C. & Bartholomew, L. (2015). A taxonomy of behavior change methods; An intervention mapping approach. Health Psychology Review, 10, 1–32. https://doi.org/10.1080/17437199.2015.1077155
Kok, G., Schaalma, H., Ruiter, R. A. C., van Empelen, P. & Brug, J. (2004). Intervention mapping: Protocol for applying health psychology theory to prevention programmes. Journal of Health Psychology, 9(1), 85–98. https://doi.org/10.1177/1359105304038379
Main, M., Kaplan, N. & Cassidy, J. (1985). Security in infancy, childhood, and adulthood: A move to the level of representation. Monographs of the Society for Research in Child Development, 50(1/2), 66–104. https://doi.org/10.2307/3333827
Michie, S., Carey, R. N., Johnston, M., Rothman, A. J., de Bruin, M., Kelly, M. P. & Connell, L. E. (2018). From theory-inspired to theory-based interventions: A protocol for developing and testing a methodology for linking behaviour change techniques to theoretical mechanisms of action. Annals of Behavioral Medicine: A Publication of the Society of Behavioral Medicine, 52(6), 501–512. https://doi.org/10.1007/s12160-016-9816-6
Michie, S. & Johnston, M. (2012). Theories and techniques of behaviour change: Developing a cumulative science of behaviour change. Health Psychology Review, 6(1), 1–6. https://doi.org/10.1080/17437199.2012.654964
Michie, S., Johnston, M., Francis, J., Hardeman, W. & Eccles, M. (2008). From theory to intervention: Mapping theoretically derived behavioural determinants to behaviour change techniques. Applied Psychology, 57(4), 660–680. https://doi.org/10.1111/j.1464-0597.2008.00341.x
Patterson, G. R. (2016). Coercion theory: The study of change. In The Oxford handbook of coercive relationship dynamics (s. 7–22). Oxford University Press.
Piaget, J. (1923). Le langage et la pensée chez l’enfant (Vol. 1). Delachaux and Niestlé.
Rothman, A. J. (2004). “Is there nothing more practical than a good theory?”: Why innovations and advances in health behavior change will arise if interventions are used to test and refine theory. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 1(1), 11. https://doi.org/10.1186/1479-5868-1-11
Sameroff, A. (2009). The transactional model of development: How children and contexts shape each other. American Psychological Association. https://doi.org/10.1037/11877-000
Shai, D. & Belsky, J. (2011). Parental embodied mentalizing: Let’s be explicit about what we mean by implicit. Child Development Perspectives, 5(3), 187–188. https://doi.org/10.1111/j.1750-8606.2011.00195.x
Slade, A. (2005). Parental reflective functioning: An introduction. Attachment & Human Development, 7(3), 269–281. https://doi.org/10.1080/14616730500245906
Smith, L. B. & Thelen, E. (1993). A dynamic systems approach to development: Applications.
Sukhera, J. (2022). Narrative reviews in Medical Education: Key steps for researchers. Journal of Graduate Medical Education, 14(4):418–419. https://doi.org/10.4300/JGME-D-22-00481.1
Turner, J. C. (2009). Theoretical foundations of child life practice. In The handbook of child life: A guide for pediatric psychosocial care. Charles C Thomas Publisher, Ltd.
Vygotsky, L. S. (1972). The psychology of art. Journal of Aesthetics and Art Criticism, 30(4).
Kirjoittajat
Heidi Backman
psykologi, PsT, erityisasiantuntija, Itla
Vilja Seppälä
psykologi, PsM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Siiri Lampela
psykologi, PsM, väitöskirjatutkija, Young-ohjelma, Tampereen yliopisto
Uutiset
