Koulu ja harrastustoiminta segregaation vastaisina voimina
Sisältö
Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Noin joka kolmas aikuinen, ja vielä useampi lapsi, puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Muuttoliike Vantaalla on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Työtön ja matalasti koulutettu väestö keskittyy vahvasti tiettyihin kaupunginosiin.
Tämä segregaatiokehitys koskettaa kaikkia sosioekonomisesta luokasta riippumatta.
Huono-osaisuuden kasautuminen on itseään ruokkiva kierre, johon liittyy nuorisorikollisuuden, väkivaltarikosten ja päihdeongelmien kaltaisia riskejä.
Vantaan versio harrastamisen Suomen mallista
Segregaation ehkäisy on keskeinen osa Vantaan kaupunkistrategiaa. Tammikuussa 2025 käynnistyneen toimintaohjelman tavoite on koota, yhdistää ja kehittää kaupungin toimintaa segregaatiokehityksen pysäyttämiseksi.
Yksi Vantaan tulevan strategian kärkiä on lasten ja nuorten ohjattu harrastustoiminta, jonka kynnystä madalletaan monin keinoin. Vantaan Lasten ja nuorten juhlarahasto tukee 7-17-vuotiaiden vantaalaisten tavoitteellista harrastamista.
Harkinnanvaraista tukea voi saada ohjattuun harrastustoimintaan ympäri vuoden. Tukien jakaminen tehdään yhteistyössä SOS-Lapsikylän kanssa, ja kaupungin saamat perinnöt ohjataan rahastoon.
Harrastusten Vantaan toiminnassa on mukana vuodessa noin 7000 lasta ja nuorta, joista jopa puolella ei ole muita harrastuksia. Harrastustukea ohjattuihin tavoitteellisiin harrastuksiin on jaettu tänä vuonna noin 700 lapselle ja nuorelle yhteensä noin 300 000 euron arvosta.
Hyvinvointia yhdenvertaisilla harrastusmahdollisuuksilla
Ohjattu harrastaminen lisää tutkitusti lasten ja nuorten hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, oppimista ja itsetuntoa. Osallisuus ja yhteisöllisyys tuovat arvostuksen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.
Eriarvoisuus kuitenkin rajaa harrastusmahdollisuuksia. Harrastukset voivat olla poissa laskuista perheen taloustilanteen vuoksi tai koska ne tapahtuvat liian kaukana kotoa.
Lisäksi Vantaalla on huomattu, että ohjattu, aikataulutettu ja ilmoittautumista vaativa harrastaminen on hyvin suomalainen tapa toimia. Monista muista kulttuureista saapuville tällainen tapa voi olla vieras ja tuntua etäännyttävältä.
Ohjattu ja ilmoittautumista vaativa harrastaminen on hyvin suomalainen tapa toimia. Monista muista kulttuureista saapuville tällainen tapa voi olla vieras ja harrastustoimintaa ei nähdä verkostojen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien luojana.
Suomalaisessa yhteiskunnassa harrastustoiminnalla on vakiintunut rooli verkostojen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien luojana. Muualta muuttaneilla tämä ei aina ole tiedossa.
Siksi on tärkeää tavoittaa nämä lapset ja perheet helposti saavutettavalla, kodin lähellä tapahtuvalla ohjatulla harrastustoiminnalla.
Harrastamisen ensimmäinen askel tehdään mahdollisimman helpoksi. Harrastuksia on sidottu osaksi koulupäivää niin, että esimerkiksi kaupungin tai urheiluseuran työntekijät toteuttavat toimintaa koulun tiloissa.
Näin mahdollistetaan niin luovia kuin liikunnallisia harrastuksia, esimerkiksi orkesteritoimintaa ja joukkueurheilua.
Harrastamisen uudet ratkaisut
Havukosken nuoret ovat saamassa uudenlaisen harrastustilan, joka on auki vapaalle tekemiselle joka päivä. Tanskalaisesta GAME-toimintakonseptista inspiraatiota ammentanut keskus on avoin, osallistava ja käyttäjälähtöinen.
Vantaan kaupungin ja ME-säätiön toteuttamaan, noin 12-20-vuotiaille nuorille suunnattuun tilaan tulee mm. olympiatason skeittiramppikokonaisuus ja tanssisali.
Nuoret pääsevät osallistumaan ilman huoltajilta vaadittavaa aktiivisuutta. Keskuksessa saa harrastaa vapaasti, ilmoittautumisia ei tarvita. Ajan kanssa tilaan muodostuu myös ohjattuja hetkiä ja aikatauluja nuorten kiinnostuksen ja toiveiden mukaisesti.
Havukosken nuorten toimintakeskus sijaitsee koulun ja pientaloalueen kupeessa. Sijainnin toivotaan tuovan tilaan nuoria monenlaisista eri taustoista, ja keskuksella tullaan järjestämään myös yhteisöllisiä naapurustopäiviä hyvien väestösuhteiden edistämiseksi.
Lasten oma Tempo-orkesteri on Vantaan kaupungin järjestämää maksutonta, matalan kynnyksen orkesteritoimintaa. Sitä järjestetään koulupäivän yhteydessä seitsemässä koulussa ympäri Vantaata.
Harjoituksiin osallistuu 300 koululaista joka viikko, ja orkesterit esiintyvät usein ja uskaliaasti. Orkesterilaisten perheitä otetaan mukaan toimintaan, ja luodaan siten myös vanhemmille yhteisöllisyyttä.
Tempo-päiväkotitoimintaa on pilotoitu Vantaan monikulttuurisimmassa päiväkodissa, jonka viereisestä koulusta löytyy Tempo-orkesteri. Kun lapsi pääsee jo varhaiskasvatuksessa musiikkiharrastuksen piiriin, on orkesteri koulun alkaessa tuttu ja turvallinen elementti uudessa ympäristössä.
Tempon juuret ovat sisäministeriön 2009 rahoittamassa Kokonainen maailma lähiössä -hankkeessa, joka oli suunnattu maahan muuttaneille. Hankkeen pohjalta vakiintunut toiminta tähtää monitaustaisten lasten kumppanuuteen, perheiden osallistamiseen ja musiikin yhdistävään voimaan.
Arvostavan katseen koulu
Harrastusmahdollisuuksien lisäksi segregaatiota ehkäistään Vantaan kouluissa panostamalla oppimisen tukeen.
Sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin, joka entisestään kiihdyttää osaamisen eriytymistä. Tähän puututaan yhdenvertaisella opintopolulla ja painotetun opetuksen tarjonnalla.
Kouluverkkosuunnittelussa tavoitellaan oppilasaineksen sekoittumista. Segregaatio näkyy oppilaspohjan eriytymisenä, joka heikentää lasten ja nuorten keskinäistä yhteenkuluuvuutta.
Koulujen välisiä eroja tasataan tarveperusteisella resursoinnilla ja alueellisesti eroaviin tarpeisiin vastaamalla.
Lehtikuusen koululla puhutaan 59 eri kieltä, ja jokaisella niistä löytyy tervehdys koulun seinältä. Vajaan tuhannen oppilaan koulussa 70 % opiskelee suomea toisena kielenä. Suuri osa on asunut maassa alle viisi vuotta.
Näin laajassa joukossa yhteinen arvopohja on tavallistakin tärkeämpi. Koulun yhteisiä arvoja on jatkuvasti sanoitettava, osoitettava ja tehtävä todeksi.
Yhteisten sääntöjen lisäksi panostetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Koulurauha otetaan Lehtikuusessa tosissaan. Niin asuinalueilla kuin somessa puhkeavat riidat tulevat näkyväksi koulussa, joten niihin tartutaan heti. Konflikteja ei voi rajata koulun ulkopuolelle.
Pedagogiselle tuelle on paljon kysyntää, ja oppilaanohjaukseen on panostettu erityisesti myöhään maahan tulleiden kohdalla. Vantaalaisiin innovaatioihin kuuluu myös LäksyHelppi, jossa Punaisen Ristin vapaaehtoiset käyvät koululla auttamassa kotitehtävissä.
Kielen oppimisessa suomenkielinen harrastustoiminta on hyvä tuki. Myös vanhempien kielitaito on perheiden hyvinvoinnin ja yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta tärkeää. Lehtikuusessa opetetaankin kahtena iltana viikossa suomen kieltä myös aikuisille.
Askelmerkkejä yhdenvertaisempaan tulevaisuuteen
Pirstaleisten ratkaisujen sijaan tarvitaan yhteinen, tehokas toimintamalli. Sitä varten johtamiskulttuuria on uudistettava monialaiseksi ja ilmiölähtöiseksi.
Toimenpiteiden ja investointien on lähdettävä toimialojen rajat ylittävästä tilannekuvasta. Vaikuttavuustutkimuksen roolia on vahvistettava.
Vantaalla tähdätään kunnianhimoiseen lähiötyöhön. Jotta huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen voidaan pysäyttää, on ihmisten elämänpiiriin tuotava hyvinvointia lisääviä, asukkaita arvostavia palveluita.
Teksti: Ninnu Koskenalho
Muokattu 7.11.2025: Harrastaminen on osa tulevaa kaupunkistrategiaa. Täsmennetty: ”Harrastustukea ohjattuihin tavoitteellisiin harrastuksiin on jaettu tänä vuonna noin 700 lapselle ja nuorelle yhteensä noin 300 000 euron arvosta.” Muutettu Game-keskus muotoon ”Havukosken nuorten toimintakeskus”. Keskus on saanut inspiraatiota tanskalaisista Game-keskuksista, mutta ei ole tanskalaisen konseptin mukainen keskus.
Itlan Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen alumnit vierailivat Vantaalla 27.10.2025 ja tutustuivat segregaation ehkäisyn moniin menetelmiin.
Lisätietoja
Otathan yhteyttä, jos haluat tietää lisää johtamisosaamisen kehittämisestä.
Kehitysjohtaja
Director of Development
Johtamiskoulutus
marika.tammeaid@itla.fi
Uutiset
