Mielekkäällä vapaa-ajan toiminnalla vähennetään taloudellisten vaikeuksien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin
Itlan Samalta viivalta -ohjelman ja Oulun kaupungin yhteistyösopimuksen mukaisesti Oulussa kehitetään uudenlaista yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa toimintamallia, jonka tavoitteena on vahvistaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien perheiden lasten hyvää arkea. Etenkin pitkittyneet taloudelliset vaikeudet liittyvät usein lasten ja nuorten kokemuksissa sosiaalisten suhteiden, erityisesti luottamuksellisten ystävyyssuhteiden, muodostamisen haasteisiin. Harrastukset eivät ole vain ajanvietettä – niillä on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Samalta viivalta Oulu -kokeilussa korostetaan harrastusten merkitystä vertaissuhteiden muodostamisessa, kiinnittymisessä yhteisöihin ja vuorovaikutuksen opettelussa. Lapset ja nuoret ilmaisevat usein myös itse pitävänsä tärkeänä harrastamisen mahdollisuuksien ylläpitämistä (Pelastakaa lapset 2023).
Harrastusten myönteiset psykososiaaliset vaikutukset näkyvät pitkälle elämään
Liikunta- ja kulttuuriharrastusten on todettu olevan yhteydessä parempaan hyvinvointiin (Salasuo 2020). Erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja edistäviä keinoja käytetäänkin laajalti nuorten psykososiaalisten ongelmien ehkäisyyn. Tutkimusten perusteella harrastamisen edistämisellä päästään usein hyviin tuloksiin jopa pitkällä aikavälillä.
Äskettäin julkaistun, aiempia tutkimustuloksia yhdistelevän meta-analyysin mukaan liikunnalliset vapaa-ajan harrastukset voivat olla tehokkaita esimerkiksi väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisemisessä (Fazel et al. 2023; Spruit et al. 2016). Pohjoissuomalaisia väestöllisesti edustavan syntymäkohorttitutkimuksen perusteella harrastamisen mielenterveyshyödyt ovat todennäköisesti myös pitkäkestoisia (Timonen et al. 2022).
Onkin täysin perusteltua olettaa tällaisen lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyn tulevan pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin jo kärjistyneiden ongelmien ratkaisemisen ja hoidon (Zechmeister et al. 2008).
Harrastukset ovat tärkeitä identiteetin, itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden rakennuspalikoita – niillä on monia mahdollisia yksilöä tukevia ominaisuuksia (esim. Scott 2023). Nuorten kokema samanlaisuus tai erilaisuus ikäisiinsä nähden liittyy voimakkaasti paitsi kulutusmahdollisuuksiin, myös harrastamisen kautta muodostuviin kiinnostuksen kohteisiin. Lapsille ja nuorille tärkeää on ystävyys- ja kaverisuhteiden sekä yhteenkuulumisen tunteiden muodostuminen harrastuksissa.
Tavoitteena sujuva arki ja pärjäävyys
Harrastamisella, etenkin jos se sisältää muiden kanssa tekemistä ja vuorovaikutusta, voidaan ehkäistä talousvaikeuksien leimaavuutta ja kiusatuksi tulemista (Odenbring 2014, 854). Hakovirran ja Rantalaihon (2012) tutkimuksessa lasten omien näkemysten mukaan vähävaraisten perheiden lapset viettävät vapaa-aikansa kotona TV:n, tietokoneen tai pelikonsolin ääressä muiden harrastusmahdollisuuksien puuttuessa. Harrastusten loppuminen perheiden taloudellisten haasteiden vuoksi koetaan erityisen vaikeana ja pahaa mieltä aiheuttavana (Lemetyinen 2014, 109). Yksi olennainen käytännön toimi harrastamisen tueksi onkin nykyisellään monisyisen ja jäsentymättömän harrastamista tukevien rahoituslähteiden kokonaisuuden selkeyttäminen.
Ei ole olemassa yhtä inhimillistä tapaa reagoida, eikä yhtä tapaa auttaa ihmisiä: jokaisen kohdalla auttaminen lähtee lapsen, nuoren ja perheen resursseista, tarpeista ja toiveista. Oulussa kunta, hyvinvointialue ja kolmas sektori tekevät yhteistyötä, joten yhteisövaikuttavuuden toimintamalli on hyvä lähtökohta myös harrastamisen edistämiselle. Verkostojen kautta taloudellisten haasteiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on mahdollista, ja asiakkaille päästään tapauskohtaisesti etsimään heille sopivia ratkaisuja myös lasten ja nuorten mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan.
Samalta viivalta Oulu -kokeilussa mukana olevien toimijoiden, kuten SOS-Lapsikylän Unelmista totta -harrastustuen ja STEA:n Auta Lasta ry:n kautta rahoittaman Järjestövarikon, yhteisen työn kautta lapsen tai nuoren pärjäävyyden edistämisestä tulee laajasti paikallisyhteisön yhteinen tehtävä. Kokeilu auttaa luomaan konkreettisen toimintamallin, jota kehitetään saadun palautteen ja kokeiluun liittyvän tutkimuksen tulosten perusteella.
Kirjoittaja
Eija Viitala
Kehittäjäkoordinaattori
Oulun kaupunki
Lähteet:
Fazel, S., Burghart, M., Wolf, A., Whiting, D., & Yu, R. 2023: Effectiveness of Violence Prevention Interventions: Umbrella Review of Research in the General Population. Trauma, Violence, & Abuse, 0(0). https://doi.org/10.1177/15248380231195880
Hakovirta, M & Rantalaiho, M. 2012: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 124. http://hdl.handle.net/10138/37848
Lemetyinen, L. 2014: Katsaus perheen köyhyydestä aiheutuviin lasten toiseuden kokemuksiin. NUORUUS TOISIN SANOEN. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/120384/THL_2014_TEE019_09062015.pdf
Odenbring, Y. 2014: Emmaboken, den jämställda familjen och förskolan – En historisk och samhällskritisk studie. Nordisk barnehageforskning, 7. https://doi.org/10.7577/nbf.707
Spruit, A., Assink, M., van Vugt, E., van der Put, C., Stams, S. 2016: The effects of physical activity interventions on psychosocial outcomes in adolescents – A meta-analytic review, Clinical Psychology Review, Vol. 45, ss. 56-71, ISSN 0272-7358, https://doi.org/10.1016/j.cpr.2016.03.006.
Pelastakaa Lapset 2023: Lapsen ääni 2023. https://www.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2023/10/lapsen-aani-2023.pdf.
Salasuo, M 2020: Harrastamisen äärellä – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus.
Uutiset
