Mielen voimavarat – Kuinka vahvistamme nuorten uskoa tulevaisuuteen?
Mielen voimavaroista ja tulevaisuudenuskon vahvistamisesta kokoonnuttiin keskustelemaan Itlan ja YOUNG-ohjelman järjestämään Kansalliseen dialogiin 20.5.2025. Mukana oli nuorten lisäksi näkökulmia neljästä ministeriöstä, neljältä tutkijalta ja kahdesta järjestöstä.
Onko nuorilla aikaa ja tilaa oppia elämää ja etsiä omaa tietään?
Keskustelun yhdeksi pääteemaksi nousi kysymys: nähdäänkö nuoret nykyään liikaa suoritusten kautta? Nuorten oikeutta harhailla ja elää haluamallaan tavalla pidettiin arvokkaana. Keskustelijat muistuttivat, että ”haahuilusta” huolimatta, tai ehkä sen ansiosta, monesta on kuitenkin tullut juuri se yhteiskunnan tarvitsema veronmaksaja.
Nuoruuteen kuuluu oman tien etsintä – mihin kouluttaudun, mitä työtä haluan tehdä, millaiset arvot ohjaavat elämääni ja millaista elämää ylipäänsä haluan elää. Yhteiskunta näyttää haluavan pitää etsikkoajan ja polun veroja maksavaksi kansalaiseksi mahdollisimman lyhyenä. Valinnat koulutuksesta ja suuntautumisesta pitää tehdä yhä aikaisemmin ja aikaisemmin.
Olisi tärkeää, että julkinen puhe nuorista olisi arvostavampaa, yhteisöllisyyttä luovaa ja tulevaisuuden uskoa vahvistavaa. Nuorten tulisi voida luottaa siihen, että oma paikka yhteiskunnassa löytyy. Nuoret tarvitsevat emotionaalista tukea. Tämä tarve ei poistu mihinkään, vaikka Suomessa nuoret irtautuvat kasvuperheestä muihin maihin verrattuna varhain.
Miten on aikuisten tulevaisuudenuskon laita?
Keskusteluun osallistuneet nuoret nostivat esiin huolensa aikuisista. Monen kokemus oli, että nuorten tulevaisuudenuskon häviämiseen on vaikuttanut se, että aikuiset heijastavat nuoriin omat epävarmuutensa ja pelkonsa muuttuvan maailman edessä.
Esimerkiksi nuoria kohtaavat työntekijät ovat kertoneet, että tulevaisuus näyttäytyy nuorille kauheana, kun he kuuntelevat aikuisia. Se, mitä näytetään, on kuinka rankkaa aikuisena ja työelämässä on. On inhottavia työkavereita ja kauhea pomo. Tämä on se, mitä monet aikuiset tuovat kotiin. Nuoret kantavat huolta aikuisten jaksamisesta, myös kohtaamiensa ammattilaisten jaksamisesta. Olisi tarvetta näyttää nuorille, että aikuisuus on hyvä asia ja tulevaisuuteen kannattaa uskoa.
Kaikki tarvitsevat selvästi enemmän viestiä siitä, että tavallinen riittää. Vanhempia on hyvä muistuttaa siitä, että tavallinen vanhemmuus on hyvää vanhemmuutta. Elämään kuuluu monenlaisia tunteita ja käänteitä. Aikuisten rooli on kestää nuorten negatiiviset tunteet ja olla tukena. Heti ei ole välttämätöntä etsiä ulkopuolista apua ja ammattilaisen interventiota. Aikuisten ja vanhempien voimaannuttamiselle olisi siis paljon tilausta.
Ovatko nuoret arvokkaita tässä ja nyt?
Nuorten tulevaisuususkon palauttamiseen ei ole yhtä keinoa tai taikasauvaa, jota heilauttamalla asia ratkeaa. Tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, nuorten mukaan ottamista ja aitoa ylisukupolvista dialogia, jotta nuoret voivat kokea elämän olevan arvokasta tässä ja nyt, ei vasta joskus tulevaisuudessa ja vain suoritusten kautta.
On myös tärkeä huomata, että kaikilla ei ole samoja toimintaedellytyksiä esimerkiksi rasismin ja taloudellisesti heikkojen lähtökohtien takia. Nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi tulemisen kokemuksen pitäisi kuulua kaikille. Tämä edellyttää moniäänisyyden vahvistamista.
Korona-aika on ikävä esimerkki siitä, miten nuoria ei kuultu, vaikka osallisuuden edistämiseen ja kuulluksi tulemiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä jo pitkään. Monen nuoren tärkeä kehitysvaihe jäi elämättä koronan aikana ja sitä laskua maksetaan edelleen muun muassa mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden haasteina.
Nuorten luottamusta yhteiskuntaan vahvistetaan ottamalla heidät mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
On tärkeää, että näistä virheistä opitaan ja aito osallisuus otetaan vakavasti. Nuorten luottamusta yhteiskuntaan vahvistetaan ottamalla heidät mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Välittäviä tekijöitä nuoruuden siirtymävaiheessa ovat hyvät sukupolvisuhteet, nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kasvattava politiikka, laadukkaat ja saavutettavat palvelut, ymmärtävä ja kannatteleva julkinen keskustelu sekä kannattelevat yhteisöt, jotka osallistavat ja rohkaisevat luovuuteen.
Nuorten omanlaisen toimijuuden mahdollistaminen esimerkiksi taiteen ja kulttuurin kautta vahvistaa hyvää elämää ja uskoa pystyvyyteen. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen omana itsenään auttaa myös toimimaan porukassa.
Kun nämä toteutuvat, on mahdollisuus aktiivisesti toimia tulevaisuuden tekijöinä.
Kansallisten dialogien teemana keväällä 2025 oli mielen voimavarat.
Lue lisää Kansallisista dialogeista.
Kirjoittajat

Kehitysjohtaja
Director of Development
Johtamiskoulutus
marika.tammeaid@itla.fi

Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi