Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue, johon kuuluu 23 kuntaa. Laajalla alueella yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa perhekeskustoimintaa ei ole voitu edistää samaan aikaan kaikkialla. Siksi Pirkanmaalla päädyttiin kuntien liittymiseen mukaan vaiheittain, jolloin perehdytystä, koulutusta ja tukea voidaan tarjota kunkin kunnan omien tarpeiden mukaisesti.
Tällä hetkellä Pirkanmaalla tehdään perhekeskustyötä yhteisövaikuttavuuden periaattein kahdeksassa kunnassa. Tampereen kaupungissa yhteisövaikuttavuus on ollut osa perhekeskustoimintaa jo vuodesta 2020, ja muut seitsemän ovat tulleet mukaan parin viime vuoden aikana yhteisövaikuttavuustyön valmennusten myötä.
”Emme tuo valmista ratkaisua, vaan katsomme, mitä paikallisesti tarvitaan”, kertoo suunnittelija Katariina Hämäläinen Pirhasta.
Syksyllä 2024 käynnistyneen pilottivalmennuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuivat Lempäälä, Ikaalinen, Sastamala ja Valkeakoski, ja tänä vuonna mukaan liittyivät Akaa, Pirkkala ja Vesilahti. Valmentajina olivat erityisasiantuntija Oona Palosaari Itlasta sekä suunnittelija Katariina Hämäläinen ja syksyllä 2024 myös kehittämispäällikkö Marja Olli Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
”Tarkoituksena on ollut tuoda kunnissa toimivia eri organisaatioiden ammattilaisia yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan. Kokoontumisissa pyritään löytämään yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi työskennellään yhdessä ja yhdessä sovituilla toimintatavoilla yhteisten lasten, nuorten ja perheiden hyväksi”, Katariina Hämäläinen kertoo.
Valmennukseen osallistuvien kuntien avainhenkilöiden kanssa pohditaan etukäteen ja jokaisen valmennuskerran välissä, mihin on paikallisesti tärkeää tarttua.
”Emme tuo valmista ratkaisua, vaan menemme aina paikallinen tarve edellä”, Katariina Hämäläinen korostaa.
Sastamalassa valmennus paransi sitoutumista perhekeskustoimintaan
Valmennuksiin osallistuu mahdollisimman laaja joukko henkilöitä, joille lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Esimerkiksi Sastamalassa mukana olivat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisotyön ja lukiokoulutuksen edustajat sekä sivistysjohtaja. Järjestökenttää edustivat Mieli ry:n paikallinen jäsenyhdistys ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Lisäksi mukana oli ammattilaisia hyvinvointialueelta, Sastamalan koulutuskuntayhtymästä ja seurakunnista sekä vanhempainverkoston ja nuorisovaltuuston jäseniä.
”Isoin yhdessä määritelty tarpeemme oli parantaa sitoutumista perhekeskustyöhön sekä siihen, että kaupunkimme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Tässä myös onnistuttiin, ja valmennusprosessiin sitouduttiin erittäin hyvin”, kertoo hyvinvointikoordinaattori Mervi Saari.
Valmennuksien tärkein tavoite on yhdessä johtaminen
Tärkeintä valmennuksissa on luoda jaettu ymmärrys paikallisen perhekeskustyön yhteisestä johtamisesta ja sitoutuminen siihen. Mervi Saaren mukaan myös Sastamalassa valmennus toi työkaluja erityisesti verkoston yhteiseen johtamiseen.
“Yhdessä johtamisen tapa oli ollut meillä käytössä aiemminkin, mutta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen se oli kadoksissa. Yhteisövaikuttavuustyö on tuonut meille takaisin jaetun vastuun johtamisesta.”
Resursseja yhdistämällä voidaan tehdä myös uusia avauksia.
”Kukaan ei ehkä saisi yksin toteutettua esimerkiksi jotakin pilottia, mutta kun kootaan voimat yhteen, se voikin olla mahdollista. Toivon yhteisövaikuttavuustyön käynnistävän meillä uusia palvelukokeiluja, kuten puistoruokailun.”
Tuloksena yhteistä kieltä puhuva paikallinen ohjausryhmä
Valmennuksessa jokaiseen tapaamiskertaan kuuluu teoreettinen osuus, joka rakentaa sekä yhteistä kieltä että perustaa yhteiselle tavoitteelle. Tarkoituksena on tuoda tietoa yhteisövaikuttavuuden periaatteista paikalliselle tasolle ja vahvistaa kunnissa tehtävää monialaista yhteistyötä.
”Käsittelemme esimerkiksi sitä, mitä yhteisövaikuttavuustyössä tarkoitamme sillä, että tuemme lapsia, nuoria ja perheitä varhain, yhdessä ja turvaamme jatkuvuuden. Tai mitä yhteisjohtaminen tai elämäntilannelukutaito merkitsevät?” Katariina Hämäläinen kertoo.
Valmennuksien päätteeksi koossa on paikallisesti toimiva ohjausryhmä, joka koostuu keskeisten perhekeskuspalveluiden vetovastuussa olevista johtajista ja esihenkilöistä. Jatkossa ryhmä pystyy tekemään yhteisiä päätöksiä.
Kaikki kunnat ovat tervetulleita mukaan
Yhteisövaikuttavuustyöllä tavoiteltu toimintakulttuurin muutos vaatii kuitenkin aikaa niin hyvinvointialueella kuin kunnissakin.
”Vaikka olemme hyvinvointialueella sitoutuneet vahvasti yhteisövaikuttavuustyöhön, edellyttää jokaisen työntekijän henkilökohtainen sitoutuminen vielä paljon työtä”, Katariina Hämäläinen kertoo.
Hän toivoo, että jatkossa yhä useampi pirkanmaalainen kunta lähtisi valmennuksiin mukaan ja yhteisövaikuttavuudesta tulisi vallitseva toimintatapa alueella. Hämäläinen esittääkin kutsun vielä epäröiville kunnille: ”Tulkaa mukaan yhteiseen keskusteluun ja sen myötä yhteisen työn äärelle!”
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
oona.palosaari@itla.fi
Uutiset
