Uutiset>Blogit
05.05.2026

Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias

Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.



Palautetietoisella työotteella (FIT, Feedback Informed Treatment) tarkoitetaan systemaattisen palautteen käyttämistä osana asiakastyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palveluissa. Kyse ei ole vain mittareista tai käyristä, vaan tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan. Tässä kokonaisuudessa johtamisella on ratkaiseva merkitys. Se edellyttää uteliaisuutta ja johtamistapoja, jotka tukevat uuden oppimista ja asiakaslähtöistä kulttuuria – mahdollisuutta muokata asiakastyötä ja ottaa asiakas vahvasti mukaan työskentelyyn. 


Palautetietoisessa työotteessa kyse on tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan.


Kansallinen FIT-verkosto vahvistaa palautetietoisen työotteen juurtumista osaksi palvelujärjestelmää. Se järjestää tapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä. Huhtikuussa toteutettiin johtamiseen liittyvä työpaja, jonka teemoina olivat eri organisaatioiden johtamisrakenteet, palautetietoisen kulttuurin rakentamisen hyvät tavat, eettiset periaatteet ja tiedolla johtamisen käytännöt.

Kuva: FIT johtamisessa -työpaja järjestettiin 16.4.2026 hybridinä Itlan toimistolta. Työpajaan osallistui 30 johtamis- ja kehittämistehtävissä toimivaa sote-ammattilaista eri puolilta Suomea. Puheenvuoroja käyttivät Sirpa Sammalo HUS:ista, Maria Nevalainen Hoivatieltä, Heidi Nygård-Michelsson HelsinkiMissiosta, Markus Salonen Helsingin kaupungilta ja Laura Yliruka FITFUTURA-hankkeesta/Itlasta.

Palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation 

Palautetietoisen työotteen vakiintuminen vaatii monenlaista johtamista, erilaisia vastuurooleja ja riittävästi ymmärrystä työotteesta, nöyrää asennetta uudenlaisen kulttuurin luomisessa sekä sinnikkyyttä ylläpitämisessä. Olennaisinta on se, miten palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation – ei se, johdetaanko ylhäältä vai alhaalta.

Palautetietoinen työote tekee ammattilaisten työn näkyväksi. Se ilmenee usein myös asiakastyön käyrissä, jotka välillä notkahtavat. Juuri tässä kohtaa lähiesihenkilön uteliaisuus on ratkaisevaa: utelias esihenkilö auttaa tulkitsemaan asiakkaan antamaa palautetta oppimisen näkökulmasta, ei kontrollina.

Palautetietoisen työskentelyn juurtuminen edellyttää sen integroimista osaksi arkea 

FIT ei saa jäädä irralliseksi hankkeeksi tai yksittäisten innostuneiden työntekijöiden varaan, vaan johdon tulisi integroida se osaksi arjen rakenteita – johtamiseen, tiimien työhön, koulutuksiin, kehityskeskusteluihin, uusien hoitomallien ja interventiovastaavien rooleihin sekä sosiaalityössä vaikkapa osaksi systeemistä lastensuojelua.  Vain silloin palautetietoinen työote voi juurtua pysyväksi osaksi arjen työtä. Kun myös sijaiset toimivat saman käytännön mukaisesti, tulee palautteesta luonnollinen osa työtä ja FITistä ainoa tapa toimia.

Palautetietoisuus merkitsee jatkuvaa oppimista – joka ei ole koskaan valmis

Palautetietoinen työote muokkaa asiakastyön arkea, sillä se luo tapaamisiin rakenteen, jossa asiakkaan palautetta käsitellään systemaattisesti yhdessä. Arjen työ vaatii aina selkeän suunnan, ja johtajan tulisi valmistautua vastaamaan arjesta nouseviin kysymyksiin. Miksi palautetietoisuus on meille tärkeää juuri nyt? Miten palautetietoista työtä tehdään asiakastyössä? Mitä mittareista kertyvä tieto meille kertoo?

Palautetietoisuus tukee myös ammatillista autonomiaa ja reiluutta, tekee työn näkyväksi ja tarjoaa yhteisen arvioinnin pohjan.  Se on toimintatapa, jota kehitetään jatkuvasti ja jota pitää johtaa koko ajan – ei vain alussa.

Siksi paras vastaus alussa esittämäämme kysymykseen ”mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi?” lienee tämä: palautetietoista työotetta johdetaan kaikista suunnista yhtä aikaa ja jatkuvasti. Ylhäältä suuntaa antaen, alhaalta kokemuksia kuunnellen ja läpi organisaation yhteistä oppimista mahdollistaen.


Lisätietoja

Maria Isoaho

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

maria.isoaho@itla.fi

040 502 6444
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.
Artikkelit
|
08.10.2026
Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?
Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.