Uutiset>Blogit
05.05.2026

Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias

Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.



Palautetietoisella työotteella (FIT, Feedback Informed Treatment) tarkoitetaan systemaattisen palautteen käyttämistä osana asiakastyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palveluissa. Kyse ei ole vain mittareista tai käyristä, vaan tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan. Tässä kokonaisuudessa johtamisella on ratkaiseva merkitys. Se edellyttää uteliaisuutta ja johtamistapoja, jotka tukevat uuden oppimista ja asiakaslähtöistä kulttuuria – mahdollisuutta muokata asiakastyötä ja ottaa asiakas vahvasti mukaan työskentelyyn. 


Palautetietoisessa työotteessa kyse on tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan.


Kansallinen FIT-verkosto vahvistaa palautetietoisen työotteen juurtumista osaksi palvelujärjestelmää. Se järjestää tapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä. Huhtikuussa toteutettiin johtamiseen liittyvä työpaja, jonka teemoina olivat eri organisaatioiden johtamisrakenteet, palautetietoisen kulttuurin rakentamisen hyvät tavat, eettiset periaatteet ja tiedolla johtamisen käytännöt.

Kuva: FIT johtamisessa -työpaja järjestettiin 16.4.2026 hybridinä Itlan toimistolta. Työpajaan osallistui 30 johtamis- ja kehittämistehtävissä toimivaa sote-ammattilaista eri puolilta Suomea. Puheenvuoroja käyttivät Sirpa Sammalo HUS:ista, Maria Nevalainen Hoivatieltä, Heidi Nygård-Michelsson HelsinkiMissiosta, Markus Salonen Helsingin kaupungilta ja Laura Yliruka FITFUTURA-hankkeesta/Itlasta.

Palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation 

Palautetietoisen työotteen vakiintuminen vaatii monenlaista johtamista, erilaisia vastuurooleja ja riittävästi ymmärrystä työotteesta, nöyrää asennetta uudenlaisen kulttuurin luomisessa sekä sinnikkyyttä ylläpitämisessä. Olennaisinta on se, miten palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation – ei se, johdetaanko ylhäältä vai alhaalta.

Palautetietoinen työote tekee ammattilaisten työn näkyväksi. Se ilmenee usein myös asiakastyön käyrissä, jotka välillä notkahtavat. Juuri tässä kohtaa lähiesihenkilön uteliaisuus on ratkaisevaa: utelias esihenkilö auttaa tulkitsemaan asiakkaan antamaa palautetta oppimisen näkökulmasta, ei kontrollina.

Palautetietoisen työskentelyn juurtuminen edellyttää sen integroimista osaksi arkea 

FIT ei saa jäädä irralliseksi hankkeeksi tai yksittäisten innostuneiden työntekijöiden varaan, vaan johdon tulisi integroida se osaksi arjen rakenteita – johtamiseen, tiimien työhön, koulutuksiin, kehityskeskusteluihin, uusien hoitomallien ja interventiovastaavien rooleihin sekä sosiaalityössä vaikkapa osaksi systeemistä lastensuojelua.  Vain silloin palautetietoinen työote voi juurtua pysyväksi osaksi arjen työtä. Kun myös sijaiset toimivat saman käytännön mukaisesti, tulee palautteesta luonnollinen osa työtä ja FITistä ainoa tapa toimia.

Palautetietoisuus merkitsee jatkuvaa oppimista – joka ei ole koskaan valmis

Palautetietoinen työote muokkaa asiakastyön arkea, sillä se luo tapaamisiin rakenteen, jossa asiakkaan palautetta käsitellään systemaattisesti yhdessä. Arjen työ vaatii aina selkeän suunnan, ja johtajan tulisi valmistautua vastaamaan arjesta nouseviin kysymyksiin. Miksi palautetietoisuus on meille tärkeää juuri nyt? Miten palautetietoista työtä tehdään asiakastyössä? Mitä mittareista kertyvä tieto meille kertoo?

Palautetietoisuus tukee myös ammatillista autonomiaa ja reiluutta, tekee työn näkyväksi ja tarjoaa yhteisen arvioinnin pohjan.  Se on toimintatapa, jota kehitetään jatkuvasti ja jota pitää johtaa koko ajan – ei vain alussa.

Siksi paras vastaus alussa esittämäämme kysymykseen ”mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi?” lienee tämä: palautetietoista työotetta johdetaan kaikista suunnista yhtä aikaa ja jatkuvasti. Ylhäältä suuntaa antaen, alhaalta kokemuksia kuunnellen ja läpi organisaation yhteistä oppimista mahdollistaen.


Lisätietoja

Maria Isoaho

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

maria.isoaho@itla.fi

040 502 6444
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.