Uutiset>Blogit
05.05.2026

Palautetietoisessa työotteessa johtajan tärkein tehtävä on olla utelias

Mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi? Kenen vastuulla palautetietoinen työote oikeastaan on? Lyhyt vastaus kuuluu: kaikkien – mutta eri tavoin.



Palautetietoisella työotteella (FIT, Feedback Informed Treatment) tarkoitetaan systemaattisen palautteen käyttämistä osana asiakastyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palveluissa. Kyse ei ole vain mittareista tai käyristä, vaan tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan. Tässä kokonaisuudessa johtamisella on ratkaiseva merkitys. Se edellyttää uteliaisuutta ja johtamistapoja, jotka tukevat uuden oppimista ja asiakaslähtöistä kulttuuria – mahdollisuutta muokata asiakastyötä ja ottaa asiakas vahvasti mukaan työskentelyyn. 


Palautetietoisessa työotteessa kyse on tavasta ajatella, kohdata asiakas ja muokata työtä yhdessä hänen kanssaan.


Kansallinen FIT-verkosto vahvistaa palautetietoisen työotteen juurtumista osaksi palvelujärjestelmää. Se järjestää tapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä. Huhtikuussa toteutettiin johtamiseen liittyvä työpaja, jonka teemoina olivat eri organisaatioiden johtamisrakenteet, palautetietoisen kulttuurin rakentamisen hyvät tavat, eettiset periaatteet ja tiedolla johtamisen käytännöt.

Kuva: FIT johtamisessa -työpaja järjestettiin 16.4.2026 hybridinä Itlan toimistolta. Työpajaan osallistui 30 johtamis- ja kehittämistehtävissä toimivaa sote-ammattilaista eri puolilta Suomea. Puheenvuoroja käyttivät Sirpa Sammalo HUS:ista, Maria Nevalainen Hoivatieltä, Heidi Nygård-Michelsson HelsinkiMissiosta, Markus Salonen Helsingin kaupungilta ja Laura Yliruka FITFUTURA-hankkeesta/Itlasta.

Palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation 

Palautetietoisen työotteen vakiintuminen vaatii monenlaista johtamista, erilaisia vastuurooleja ja riittävästi ymmärrystä työotteesta, nöyrää asennetta uudenlaisen kulttuurin luomisessa sekä sinnikkyyttä ylläpitämisessä. Olennaisinta on se, miten palautetietoista työotetta johdetaan läpi organisaation – ei se, johdetaanko ylhäältä vai alhaalta.

Palautetietoinen työote tekee ammattilaisten työn näkyväksi. Se ilmenee usein myös asiakastyön käyrissä, jotka välillä notkahtavat. Juuri tässä kohtaa lähiesihenkilön uteliaisuus on ratkaisevaa: utelias esihenkilö auttaa tulkitsemaan asiakkaan antamaa palautetta oppimisen näkökulmasta, ei kontrollina.

Palautetietoisen työskentelyn juurtuminen edellyttää sen integroimista osaksi arkea 

FIT ei saa jäädä irralliseksi hankkeeksi tai yksittäisten innostuneiden työntekijöiden varaan, vaan johdon tulisi integroida se osaksi arjen rakenteita – johtamiseen, tiimien työhön, koulutuksiin, kehityskeskusteluihin, uusien hoitomallien ja interventiovastaavien rooleihin sekä sosiaalityössä vaikkapa osaksi systeemistä lastensuojelua.  Vain silloin palautetietoinen työote voi juurtua pysyväksi osaksi arjen työtä. Kun myös sijaiset toimivat saman käytännön mukaisesti, tulee palautteesta luonnollinen osa työtä ja FITistä ainoa tapa toimia.

Palautetietoisuus merkitsee jatkuvaa oppimista – joka ei ole koskaan valmis

Palautetietoinen työote muokkaa asiakastyön arkea, sillä se luo tapaamisiin rakenteen, jossa asiakkaan palautetta käsitellään systemaattisesti yhdessä. Arjen työ vaatii aina selkeän suunnan, ja johtajan tulisi valmistautua vastaamaan arjesta nouseviin kysymyksiin. Miksi palautetietoisuus on meille tärkeää juuri nyt? Miten palautetietoista työtä tehdään asiakastyössä? Mitä mittareista kertyvä tieto meille kertoo?

Palautetietoisuus tukee myös ammatillista autonomiaa ja reiluutta, tekee työn näkyväksi ja tarjoaa yhteisen arvioinnin pohjan.  Se on toimintatapa, jota kehitetään jatkuvasti ja jota pitää johtaa koko ajan – ei vain alussa.

Siksi paras vastaus alussa esittämäämme kysymykseen ”mistä palautetietoista työotetta tulisi johtaa – ylhäältä, alhaalta vai organisaation läpi?” lienee tämä: palautetietoista työotetta johdetaan kaikista suunnista yhtä aikaa ja jatkuvasti. Ylhäältä suuntaa antaen, alhaalta kokemuksia kuunnellen ja läpi organisaation yhteistä oppimista mahdollistaen.


Lisätietoja

Maria Isoaho

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

maria.isoaho@itla.fi

040 502 6444
Laura Yliruka

Kehitysjohtaja

Director of Development

Yhteisövaikuttavuus

laura.yliruka@itla.fi

050 577 1090

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
16.06.2026
Suomella ei ole varaa menettää lasten ja nuorten luottamusta
Suomen kriisinkestävyys rakennetaan lapsuudessa, nuoruudessa ja arjen yhteisöissä. Vahvistamalla yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta, mielenterveyttä ja vaikuttavia palveluja rakennamme perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle, kestävälle taloudelle ja nuorten tulevaisuususkolle.
Nuori mies ja nuori tyttö kävelevät selin kadulla.
Tapahtumat
Luottamus ja resilienssi Pohjoismaiden kriisinkestävyyden perustana -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua luottamuksesta ja resilienssistä SuomiAreenassa: Miten pohjoismainen yhteiskunta rakentaa psykologista resilienssiä, huoltovarmuutta ja turvallisuuden tunnetta muuttuvassa maailmassa?
24.6.2026
16.00-16.30
Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12, Pori
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…