Uutiset>Blogit
10.02.2026

Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?

Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja ne haittaavat jo merkittävästi koulutyötä ja työelämää sekä luovat uhkakuvia tulevaisuuden yhteiskunnasta. Nuorten lisäksi aikuiset ovat huolissaan, koska tulevaisuutemme on lapsissa ja nuorissa.

Mitä pitäisi tehdä, että tilanne muuttuisi paremmaksi nyt ja tulevaisuus olisi toiveikkaampi? Yhteiskunnassa on jo otettu käyttöön paljon erilaisia toimenpiteitä sekä ennaltaehkäisyyn että niihin tilanteisiin, joissa mielenterveysongelmia ilmenee: terapiatakuu, erilaiset interventiomenetelmät, mielenterveystaitojen opetus, perheiden hyvinvointia tukevat mallit, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, kansallisen lapsistrategian toimenpiteet.

Yhteiskunnassa on jo otettu käyttöön paljon erilaisia toimenpiteitä sekä ennaltaehkäisyyn että niihin tilanteisiin, joissa mielenterveysongelmia ilmenee.

Paras toimenpide on mielenterveyttä vahvistava lähiyhteisö

Lasten ja nuorten mielenterveyttä horjuttavat kiusaaminen, tuen puute, aikuisten epäasiallinen käytös, päihde- ja mielenterveysongelmat, köyhyys, traumat ja vakavat sairaudet.

Lisäksi globaalit trendit luovat turvattomuutta ja näköalattomuutta: digitalisaation nurjat puolet, luonnon kestävyyskriisi, sodat, vähemmistöjen asema, kilpailu- ja kulutuskulttuurin voimistuminen, yksilöllisyyden korostuminen yhteisöllisyyden kustannuksella sekä yhteiskunnan polarisaatio ja rasismi. Nämä kaikki heijastuvat yhteisöihin ja yksilöiden elämään.

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähiyhteisöjä, jotka ylläpitävät ja vahvistavat mielenterveyttä.

Lapset, nuoret ja aikuiset ovat samassa veneessä

Tuskin voidaan nimetä ongelmaa, joka olisi lähtökohtaisesti lasten ja nuorten aiheuttama. Lapset ja nuoret reagoivat ympäristöönsä tavoilla, jotka huolestuttavat, mutta ne ovat reaktioita, eivät juurisyitä.

Myös aikuiset reagoivat turvattomuuteen, näköalattomuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. On burnouteja, masennusta, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja rikoksia.

Ikään katsomatta olemme haavoittuvia ja pelokkaita. On muistettava, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten lisäksi yhteisöissä on haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia.

Mielenterveys rakentuu samoista palikoista nuorilla ja aikuisilla. Meidän kaikkien – ikään katsomatta – psykologisia perustarpeitamme ovat kokemukset autonomiasta, kyvykkyydestä ja yhteenkuuluvuudesta sekä myös hyvän tekeminen ja merkityksellisyyden kokeminen.

Missiona yhdessä eläminen, tavoitteena tulevaisuususko

Hyvä missio lasten ja nuorten yhteisöille on eläminen, kokeminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä. Hyvä tavoite on tulevaisuustietoisuuden kehittäminen ja sen myötä yhteinen merkityksellisempi nykyisyys ja hyvän tulevaisuuden tekeminen kaikenikäisille.

Mielenterveyden kannalta kysymys kuuluu: Miten tulevaisuuden usko, ilo ja tämän päivän toimeliaisuus säilyvät vahvempina kuin tulevaisuuden uhkakuvat? Aikuisten näkyvä ja vaikuttava toiminta esimerkiksi ympäristöasioiden parantamiseksi lisää lasten ja nuorten luottamusta sekä aikuisiin että tulevaisuuteen.

Mielenterveyden kannalta kysymys kuuluu: Miten tulevaisuuden usko, ilo ja tämän päivän toimeliaisuus säilyvät vahvempina kuin tulevaisuuden uhkakuvat?

Katse ensin aikuisiin

Kääntäisin katseen ensimmäiseksi yhteisöjen aikuisiin. Millainen maailmankuva, ihmiskäsitys ja arvot heillä on? Entä miten ammattilaisilla oman työalan teorioiden ymmärrys ja käsitteistö kääntyy eläväksi käytännöksi lasten ja nuorten kanssa toimiessa? Vuorovaikutuksen laatu määräytyy pitkälti edellisten kautta.

Entä millainen on aikuisten mielenterveyden tila? Ahdistunut ja näköalaton aikuinen tuskin tukee nuorten mielenterveyttä, vaikka olisi ammatissaan pätevä tai vanhemmuuteensa sitoutunut.

Miten joukko muuttuu yhteisöksi?

Saman mielenkiinnon kohteen tai tehtävän jakavat ihmiset muodostavat ryhmiä, joihin kuuluminen vahvistaa identiteettiä – kuulun tähän joukkoon. Joukkoon kuuluminen saattaa joissakin tapauksissa merkitä myös ajattelun ja käytöksen rajoittumista, jos se vaatii esimerkiksi ulkoisten asioiden omistamista tai tietynlaista käytöstä.

Joukosta alkaa muodostua terve yhteisö vasta inhimillisten kohtaamisten ja arvostavan vuorovaikutuksen myötä. Suhteiden syvenemisen kautta herää merkityksellisiä vastavuoroisia tunteita kuten myötätunto, vastuuntunto ja huolenpidon halu. Kaikkien mielipiteistä ollaan kiinnostuneista ja heikoimmista pidetään varmasti huolta.

Yhteisön tunnustunteita ovat luottamus, välittäminen, yhdessä viihtyminen ja motivaatio olla ja toimia yhdessä.

Yhdessä eläminen parantaa

Yhteistä terveille yhteisöille on, että niihin kuulumien luo mielenterveyttä. Ne tyydyttävät inhimillisiä perustarpeitamme. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta ja resilienssiä elämäämme.  Yhteisössä elämme rohkeasti tulevaisuutta kohti uhkakuvista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että ollaan ja pärjätään yhdessä.

Yhteisöllisyyden vauhdittaminen onnistuu keskittymällä toiseen itsen sijaan ja yhteisöön yksilön sijaan. Mielenterveys ei synny pelkästään palvelun kohteena olemisella, vaan lisäksi jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön.

Kirjoittaja

Jaana Hymmi

KM, opettaja

Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen alumni

Kirjoittajalla on pitkä ja monipuolinen kokemus opetus- ja sivistystoimen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä ja johtamisesta kunnissa ja hyvinvointialueella. Inspiraation blogin kirjoittamiseen antoi syksyllä 2025 ilmestynyt Itlan Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin -käsikirja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Joukko nuoria ilta-auringossa meren rannalla kaupungissa.
Blogit
|
14.08.2026
Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön verkostopäivillä käsiteltiin systeemisen muutoksen mittaamista. Siinä on keskeistä näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään.
Nainen ja kaksi lasta leikkivät lumessa aurinkoisena päivänä.
Tapahtumat
Miksi suomalainen perhekeskusverkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa?
Webinaarissa kuullaan muun muassa perhekeskustyötä toteuttavien ammattilaisten käytännön kokemuksia sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta.
8.10.2026
15.00-17.00
Verkossa
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
13.08.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravalla
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet ovat liittyneet viimeisimpinä mukaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Kaikkia kolmea yhdistää tavoite lisätä perhekeskustyön vaikuttavuutta.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Tapahtumat
Kirjan julkistamistilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun
Tervetuloa Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun -kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8.2026 klo 17.00!
31.8.2026
17.00-18.20
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
12.08.2026
KiVa Koulu vähentää kiusaamista tutkitusti vaikuttavasti 
Suomessa kehitetty KiVa Koulu –ohjelma ennaltaehkäisee koulukiusaamista ja puuttuu siihen tehokkaasti: menetelmä sai arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.