Uutiset>Blogi
12.06.2024

Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen

Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.

Minun tiimini on Pirkanmaan toimintamalli monialaiseen ja asiakaslähtöiseen työhön kaikkien asiakasryhmien kanssa. Verkostomaisen perhekeskuksen muodostavat 23 kuntaa, hyvinvointialue, kirkko, Kela sekä kymmenet lasten, nuorten ja perheiden järjestöt.

Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelijana työskentelevä Katariina Hämäläinen tekevät yhteisövaikuttavuustyötä toimintamallin parissa.

Kaksikon haaveena on, että lapsilla, nuorilla ja perheillä olisi saatavilla enemmän ihmisiä, joille kertoa ongelmista ja saada apua. Minimitavoite on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan vähintään yksi turvallinen aikuinen.

Perhe nähdään aina kokonaisuutena

Kuten yhteisövaikuttavuustyössä yleensä, myös Pirkanmaan perhekeskusverkostossa tavoite on olla mahdollisimman aikaisin liikkeellä. Lasta, nuorta ja perhettä koskevaa varhaisen vaiheen tietoa hyödynnetään herkästi, eikä tilanteiden anneta eskaloitua.

Systeemisessä ajattelussa perhe nähdään aina kokonaisuutena. Ongelmatilanteissa ei ole kyse yksittäisestä elementistä, kuten lapsen koulunkäynnin vaikeuksista. Perheessä on meneillään monentasoisia asioita yhtäaikaa, ja ne kaikki pyritään huomioimaan.

“Tarve tehdä yhteistyötä nousee siitä, että perheet elävät niin monimuotoisissa ympäristöissä”, sanoo Hämäläinen. “Kokonaistilanteen hallinta ja perheiden ymmärtäminen olisi helpompaa, jos tämä olisi vallitseva näkökulma.”

Tavoitteena yhä yhtenäisemmät ratkaisut ja toimintatavat

Pirkanmaan perhekeskusverkoston perhepalvelut haluavat tulevina vuosina luopua organisaatiolähtöisyydestä ja omien resurssien varassa sinnittelystä. Niiden sijaan tavoitteena on siirtyä tekemään ratkaisuja kokonaan yhdessä.

“Meidän kunnianhimoinen päämäärämme on pystyä toimimaan yhdessä riippumatta siitä, kuka meidän palkat maksaa tai mistä osoitteesta sähköposteja lähetellään”, summaa Olli.

Hyviä kokemuksia ja käytäntöjä on jo kertynyt, mutta työtä on vielä tehtävänä ennen kuin yhteinen tavoite on kaikilla sisäänrakennettu. Lisäksi tarvitaan jaetut ja yhteisesti hyväksytyt mittarit sille, mitä lasten, nuorten ja perheiden elämässä seurataan.

Toimijoiden on myös haastettava itsensä tunnistamaan se, mitä ei vielä tehdä oikein. Vaatii uskallusta irrottautua vahvoista ammatillisista asemista ja tuoda oma osaamisensa uudenlaiseen verkostotyöhön.

”Meillä on tehty rakenteiden yhdenmukaistamiseksi tällä alueella paljon työtä, aina johtoa myöten. Yhdenmukaisuudella tavoitellaan palveluille yhtäläistä laatua sekä parempaa saavutettavuutta myös pienille paikkakunnille. Lisäksi se tarjoaa työntekijöille parempaa tukea.”

Yhdenmukaiset rakenteet sujuvoittavat yhteispeliä eri toimijoiden välillä. Niiden kautta palvelujärjestelmän tiedot myös siirtyvät notkeasti uuteen osoitteeseen silloin, kun perhe muuttaa paikkakunnalta toiselle.


“Oppi, jonka tässä ympäristössä saa on korkeakoulu, johon ei hakemalla pääse. Siihen pitää vain kyetä liittymään itse.”


Yhteisövaikuttavuuden yliopistoon tulee liittyä itse

Yhteisövaikuttavuus on vahvistanut ajatusta toimivasta joukkueesta ja tuonut inhimillisyyttä vaikeiden asioiden tekemiseen.

Oman organisaation kulttuuria voi olla hyvin vaikeaa ja hidasta muuttaa. Tätä rasitetta yhteisövaikuttavuustyössä ei verkostomaisuuden vuoksi ole. Yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden sisällä voi toimia joustavasti ja tuoda omaa osaamista yhteiseen pöytään.

Olli ja Hämäläinen kiittävät Itlan tarjoamaa taustatukea vuolaasti.

“Tällainen mahdollisuus on lottovoittoa arvokkaampaa. Verkosto kasvaa pikkuhiljaa koko Suomen mittaiseksi, ja voimme kaiken aikaa oppia toisiltamme”, he toteavat.

“Oppi, jonka tässä ympäristöstä saa on korkeakoulu, johon ei hakemalla pääse. Siihen pitää vain kyetä liittymään itse.”

Jatkuvan oppimisen malli vapauttaa

Verkostomaisuuden vahvuuksiin kuuluu laaja kirjo erilaista ajattelua, osaamista ja rooleja. Hintana on keskeneräisyyden sietäminen.

Kaikkia kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Tarvitaan käytännön kokemuksia, jotta prosessia osataan kehittää vastaamaan oikeisiin tarpeisiin oikealla tavalla.

Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat ja heidän tarpeensa muuttuvat koko ajan. Jatkuvan oppimisen malli mahdollistaa palveluiden notkean muuttumisen elämän mukana.

“Jatkuvan oppimisen malli on minusta hyvin vapauttava”, hymyilee Hämäläinen. “Joillekin se vaikuttaa liian keskeneräiseltä, eikä siihen siksi haluta liittyä.”

Onnistumisista kannattaa iloita

Olli ja Hämäläinen korostavat ihmisten keskinäisriippuvuuden tunnustamista ja näkemistä voimavarana – niin työntekijöiden kesken kuin suhteessa asiakkaisiin. Uuteen yhteistoimintaan siirrytään tieto edellä ja sitä keskinäisesti jakaen.

“Ihmiset tarvitsevat toisiaan, eri tilanteissa eri kokoisia määriä. Joku tarvitsee koko elämänsä ajan paljon ja joku hyvin vähän – mutta jokainen tarvitsee jonkun näkemään itsensä ja tajuamaan mistä on kyse.”

Työntekijän kannalta oman päivittäisen työn merkityksen näkeminen on valtavan tärkeää. Oman roolin merkitys löytyy suhteessa toisiin, ja toisilta oppii helpommin kuin yksin puurtamalla.

“On tahdon kysymys nähdä, että uudenlaiset toimintatavat ovat mahdollisia. Se vaatii kykyä ilahtua siitä, mitä on jo tapahtunut. On tosi tärkeää tunnistaa muutokset ja eteneminen ja juhlistaa niitä yhdessä”, korostaa Olli.


Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho

Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vieraskynä
|
17.01.2025
The future of health and social care: Perspectives from Finland and Scotland
Last autumn, students from the Childhood Builders leadership training programme visited Scotland. Through this exchange, leaders from Finland and Scotland shared valuable lessons and experiences in advancing equitable, inclusive, and resilient leadership in health and social care. The lessons learned in Scotland and Finland offer a clear call to action: the future of health and social care depends on leaders willing to listen, collaborate, and lead with courage.
johtaminen
Johtamiskoulutus
Puisella pöydällä erivärisiä palapelin osia.
Blogi
|
17.01.2025
Psykososiaalisten menetelmien valinta on iso muutosjohtamisen haaste
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti toi esiin paitsi tärkeää tietoa menetelmistä, myös isoja muutosjohtamisen haasteita. Menetelmät on usein otettu käyttöön osana hanketyötä, irrallaan operatiivisesta johtamisesta, tiukassa aikataulussa ja lyhyellä varoitusajalla. Jatkossa hyvinvointialueella tarvitaan yhteinen suunnitelma siitä, mitä, miten ja missä menetelmiä käytetään.
Kasvun tuki
Nuori nainen ja kaksi lasta laskevat iloisina pulkalla mäkeä aurinkoisena päivänä.
Uutiset
|
15.01.2025
Tulipalojen sammuttamisen sijaan pitkäjänteistä hyvän kasvun tukea lapsen arjessa   
Viime syksynä joukko tutkijoita, johtajia, kolmannen sektorin edustajia ja käytännön ammattilaisia kokoontui Itlaan keskustelemaan Suomen tulevaisuuden ydinkysymyksestä: mitä tarvitaan, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat hyvin? Vastaus tarjoaa painokkaita eväitä parhaillaan käynnissä olevaan Sotevisio 2030 -työhön, ja se lähetettiin sosiaali- ja terveysministeriöön joulun alla.
Sotevisio 2030
Blogi
|
15.01.2025
Eletään lapsen lailla – huolenpitoa, rakkautta ja liikkumisen iloa 
Lapsen hyvä elämä on riippuvainen aikuisten toimista. Ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä ja voivat vaikuttaa aikuisuuteen asti. Itlan visiona on lapsiystävällinen Suomi. Sitä rakennetaan huolehtimalla niin lasten kuin vanhempien hyvinvoinnista – unohtamatta lapsenmielisyyttä aikuisenakaan!
Strategia
Lapsia pelaamassa liikuntasalissa.
Uutiset
|
08.01.2025
ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettu Strategia-menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Strategia-menetelmän, joka on tarkoitettu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Strategia-menetelmä on uudenlainen lisäys Kasvun tuen menetelmäpankkiin, sillä se on vanhemmille tarkoitettu kurssi, jolle pääsyn edellytyksenä on lapsen diagnoosi. Tällaisia menetelmiä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät