Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Minun tiimini on Pirkanmaan toimintamalli monialaiseen ja asiakaslähtöiseen työhön kaikkien asiakasryhmien kanssa. Verkostomaisen perhekeskuksen muodostavat 23 kuntaa, hyvinvointialue, kirkko, Kela sekä kymmenet lasten, nuorten ja perheiden järjestöt.
Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelijana työskentelevä Katariina Hämäläinen tekevät yhteisövaikuttavuustyötä toimintamallin parissa.
Kaksikon haaveena on, että lapsilla, nuorilla ja perheillä olisi saatavilla enemmän ihmisiä, joille kertoa ongelmista ja saada apua. Minimitavoite on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan vähintään yksi turvallinen aikuinen.
Perhe nähdään aina kokonaisuutena
Kuten yhteisövaikuttavuustyössä yleensä, myös Pirkanmaan perhekeskusverkostossa tavoite on olla mahdollisimman aikaisin liikkeellä. Lasta, nuorta ja perhettä koskevaa varhaisen vaiheen tietoa hyödynnetään herkästi, eikä tilanteiden anneta eskaloitua.
Systeemisessä ajattelussa perhe nähdään aina kokonaisuutena. Ongelmatilanteissa ei ole kyse yksittäisestä elementistä, kuten lapsen koulunkäynnin vaikeuksista. Perheessä on meneillään monentasoisia asioita yhtäaikaa, ja ne kaikki pyritään huomioimaan.
“Tarve tehdä yhteistyötä nousee siitä, että perheet elävät niin monimuotoisissa ympäristöissä”, sanoo Hämäläinen. “Kokonaistilanteen hallinta ja perheiden ymmärtäminen olisi helpompaa, jos tämä olisi vallitseva näkökulma.”
Tavoitteena yhä yhtenäisemmät ratkaisut ja toimintatavat
Pirkanmaan perhekeskusverkoston perhepalvelut haluavat tulevina vuosina luopua organisaatiolähtöisyydestä ja omien resurssien varassa sinnittelystä. Niiden sijaan tavoitteena on siirtyä tekemään ratkaisuja kokonaan yhdessä.
“Meidän kunnianhimoinen päämäärämme on pystyä toimimaan yhdessä riippumatta siitä, kuka meidän palkat maksaa tai mistä osoitteesta sähköposteja lähetellään”, summaa Olli.
Hyviä kokemuksia ja käytäntöjä on jo kertynyt, mutta työtä on vielä tehtävänä ennen kuin yhteinen tavoite on kaikilla sisäänrakennettu. Lisäksi tarvitaan jaetut ja yhteisesti hyväksytyt mittarit sille, mitä lasten, nuorten ja perheiden elämässä seurataan.
Toimijoiden on myös haastettava itsensä tunnistamaan se, mitä ei vielä tehdä oikein. Vaatii uskallusta irrottautua vahvoista ammatillisista asemista ja tuoda oma osaamisensa uudenlaiseen verkostotyöhön.
”Meillä on tehty rakenteiden yhdenmukaistamiseksi tällä alueella paljon työtä, aina johtoa myöten. Yhdenmukaisuudella tavoitellaan palveluille yhtäläistä laatua sekä parempaa saavutettavuutta myös pienille paikkakunnille. Lisäksi se tarjoaa työntekijöille parempaa tukea.”
Yhdenmukaiset rakenteet sujuvoittavat yhteispeliä eri toimijoiden välillä. Niiden kautta palvelujärjestelmän tiedot myös siirtyvät notkeasti uuteen osoitteeseen silloin, kun perhe muuttaa paikkakunnalta toiselle.
“Oppi, jonka tässä ympäristössä saa on korkeakoulu, johon ei hakemalla pääse. Siihen pitää vain kyetä liittymään itse.”
Yhteisövaikuttavuuden yliopistoon tulee liittyä itse
Yhteisövaikuttavuus on vahvistanut ajatusta toimivasta joukkueesta ja tuonut inhimillisyyttä vaikeiden asioiden tekemiseen.
Oman organisaation kulttuuria voi olla hyvin vaikeaa ja hidasta muuttaa. Tätä rasitetta yhteisövaikuttavuustyössä ei verkostomaisuuden vuoksi ole. Yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden sisällä voi toimia joustavasti ja tuoda omaa osaamista yhteiseen pöytään.
Olli ja Hämäläinen kiittävät Itlan tarjoamaa taustatukea vuolaasti.
“Tällainen mahdollisuus on lottovoittoa arvokkaampaa. Verkosto kasvaa pikkuhiljaa koko Suomen mittaiseksi, ja voimme kaiken aikaa oppia toisiltamme”, he toteavat.
“Oppi, jonka tässä ympäristöstä saa on korkeakoulu, johon ei hakemalla pääse. Siihen pitää vain kyetä liittymään itse.”
Jatkuvan oppimisen malli vapauttaa
Verkostomaisuuden vahvuuksiin kuuluu laaja kirjo erilaista ajattelua, osaamista ja rooleja. Hintana on keskeneräisyyden sietäminen.
Kaikkia kysymyksiä ei ole vielä ratkaistu. Tarvitaan käytännön kokemuksia, jotta prosessia osataan kehittää vastaamaan oikeisiin tarpeisiin oikealla tavalla.
Maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat ja heidän tarpeensa muuttuvat koko ajan. Jatkuvan oppimisen malli mahdollistaa palveluiden notkean muuttumisen elämän mukana.
“Jatkuvan oppimisen malli on minusta hyvin vapauttava”, hymyilee Hämäläinen. “Joillekin se vaikuttaa liian keskeneräiseltä, eikä siihen siksi haluta liittyä.”
Onnistumisista kannattaa iloita
Olli ja Hämäläinen korostavat ihmisten keskinäisriippuvuuden tunnustamista ja näkemistä voimavarana – niin työntekijöiden kesken kuin suhteessa asiakkaisiin. Uuteen yhteistoimintaan siirrytään tieto edellä ja sitä keskinäisesti jakaen.
“Ihmiset tarvitsevat toisiaan, eri tilanteissa eri kokoisia määriä. Joku tarvitsee koko elämänsä ajan paljon ja joku hyvin vähän – mutta jokainen tarvitsee jonkun näkemään itsensä ja tajuamaan mistä on kyse.”
Työntekijän kannalta oman päivittäisen työn merkityksen näkeminen on valtavan tärkeää. Oman roolin merkitys löytyy suhteessa toisiin, ja toisilta oppii helpommin kuin yksin puurtamalla.
“On tahdon kysymys nähdä, että uudenlaiset toimintatavat ovat mahdollisia. Se vaatii kykyä ilahtua siitä, mitä on jo tapahtunut. On tosi tärkeää tunnistaa muutokset ja eteneminen ja juhlistaa niitä yhdessä”, korostaa Olli.
Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho
Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.
Uutiset
