Uutiset>Blogi
15.10.2024

Pohjois-Karjalassa rakennetaan haaveiden perhekeskusverkostoa   

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotessa on rakennettu uutta perhekeskusverkostoa seitsemän vuoden ajan, viime vuosina yhteisövaikuttavuusperiaatteiden mukaisesti.

Perhekeskusverkoston rakentamisen ohessa on käynnistetty yhden kontaktin periaatteella toimiva terveydenhuollon maakunnallinen palvelunumero ammattilaisille. Lisäksi on kehitetty lapsen koko elämäntilanteen huomioivaa ennakoivaa lähestymistapaa esimerkiksi ADHD-diagnostiikan selkiyttämiseksi.

”Vaikka haaveilemamme palvelujärjestelmän toteutumiseen on vielä matkaa, on monta tärkeää etappia saavutettu”, kertovat yhteisövaikuttavuustyötä Pohjois-Karjalassa edistävät Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä.

Siun soten perhekeskus on yhdessä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa rakennettu maakunnan eri toimijoiden verkosto. Se kokoaa yhteen muun muassa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuspalveluja sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.  Verkostojohtamisen rakenne, alueelliset johtoryhmät ja maakunnallinen ohjausryhmä ovat nyt vakiintuneet, ja niiden toimintaa kehitetään edelleen.  

“Perhekeskuksemme on toiminut hyvässä kyläsairaalan hengessä jo pidemmän aikaa. Se tarkoittaa verkostoitumista, yhteistyökumppaneiden löytämistä ja heidän työnsä kunnioittamista”, palvelupäällikkö Sonja Hartikainen kuvailee. 

Seuraavaksi osassa kuntia käynnistetään työntekijätason perhekeskustiimit.  

“Tiimien avulla saamme vietyä lasten arkeen yhdessä sovittuja, nykyiset organisaatiorajat ylittäviä toimintatapoja. Testaamme niitä käytännössä ja saamme työn kehittämisen kannalta erittäin tärkeää palautetta”, yhteisövaikuttavuustyön kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg kertoo.     



Ammattilaisten yhteiselle palvelunumerolle on ollut paljon kysyntää  

Siun sotessa käynnistettiin vuosi sitten maakunnallinen terveydenhuollon puhelinnumero, johon lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa tarvitessaan muiden palveluiden apua. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.  

Myös sosiaalihuollossa on käytössä vastaava palvelunumero lapsista tehtäviä sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja lastensuojeluilmoituksia sekä niistä konsultointia varten. Tällä hetkellä näiden työskentelytapoja sovitetaan yhteen, jotta lapsen koko elämäntilanne huomioitaisiin, tulipa yhteydenotto kumpaa reittiä pitkin tahansa. 

”Yhteiselle palvelunumerolle on selvästi ollut kysyntää. Olemme myös huomanneet, että tilanteet, joissa pyydetään yhteistä asiakasohjausta ovat usein aika monimutkaisia. Lapsi ei esimerkiksi ole käynyt puoleen vuoteen säännöllisesti koulua. On hankalaa, jos vasta tässä vaiheessa päästään tilanteeseen kiinni ja kasaamaan tiimiä lapsen ja perheen tueksi”, Siun soten neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri ja palvelupäällikkö Sanni Penttilä kertoo.  

Onnistunutta ennakointia: lapsen elämäntilanne selvitetään ennen ADHD-diagnoosia 

Perhekeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää toiminnasta ennakoivampaa, jotta lapsen muuttunut elämäntilanne ei jäisi aikuisilta huomaamatta. Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen monella lapsella on ADHD-diagnoosi ja siihen määrätty lääkehoito. Ennakoinnin avulla pyritään löytämään oikeanlainen apu lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman varhain.   

”Jos neuvolassa huomataan, että lapsella on kehitysviive tai hän on levoton, pysähdytään mahdollisimman ennakoivasti pohtimaan perheen ja varhaiskasvatuksen kanssa lapsen elämäntilannetta”, Sanni Penttilä kertoo. 

“Tavoitteena on selvittää arjen kuormitustekijät ja varmistaa, että lapsella on riittävästi suojaavia tekijöitä arjessaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsella on ADHD tai jokin muu kehityksellinen häiriö.”  

Haaveiden palvelujärjestelmässä lapsen arkea tuetaan kokonaisvaltaisesti   

Vaikka haaveiden palvelujärjestelmän toteutumiseen on Pohjois-Karjalassa vielä matkaa, on monta tärkeää etappia jo saavutettu ja uusia merkkipaaluja edessä.    

Sanni Penttilä korostaa lapsen hyvän arjen turvaamisen merkitystä.  

”Uskon, että tällä selätettäisiin myös iso osa niin sanotusta mielenterveyskriisistä. Vanhemmat saisivat psyykkisiin ongelmiinsa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Myös väkivalta ilmiönä tunnistettaisiin paremmin, ja meillä olisi vähemmän lähisuhdeväkivaltaa.” 

”Haaveilen kyläsairaalahenkisestä auttamisjärjestelmän kehittymisestä yhä pidemmälle. On yksi ovi, josta potilas tulee, ja hänen asiansa on kaikkien asia”, Sonja Hartikainen kuvailee.  

 Tuija Klingberg haaveilee elävästä perhekeskusrakenteesta, johon kaikki sitoutuisivat. 

”Verkostojohtamiselle olisi yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joiden tuloksellisuutta seurattaisiin. Järjestelmää kehitettäisiin koko ajan.”

”Arvostamme yhteisövaikuttavuustyön lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja” 

Itlan alueellinen oppimisverkosto on tarjonnut tukea, innostusta ja apua kehittämismatkan varrella.  

”On loistavaa, kun voimme oppia, miten samoja asioita on ratkaistu muualla sekä jakaa kokemuksia. Tilanteissa, joissa usko on meinannut loppua, olemme saaneet verkostosta uutta intoa”, Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä kertovat. 

“Erityisen hienoa yhteisövaikuttavuustyössä on se, että asioita lähestytään joka alueen omista tarpeista lähtien. Arvostamme työn lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja.”  

Lisätietoja

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
28.05.2025
Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpano on laaja kokonaisuus, jossa onnistuminen edellyttää hyvinvointialueilta paitsi psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien osaamista myös kyvykkyyttä menetelmien arviointiin ja käyttöönottoon. Arviointi tulisi toteuttaa moninäkökulmaisesti ja systemaattisesti sekä hyödyntää siihen suunniteltuja työkaluja.
Arviointi
Vaikuttavuus
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Uutiset
|
27.05.2025
Itlan Lapsuuden rakentajat -mentorointiohjelma alkoi odottavissa ja iloisissa tunnelmissa
Itlan mentorointiohjelma tukee lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtajien kehittymistä hyvän lapsuuden rakentajina. Ohjelman aloitustilaisuudessa mentorit ja aktorit tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Yhdessä pohdittiin miten mentoroinnin tavoitteita kannattaa määritellä ja mistä onnistunut mentorointisuhde rakentuu.
Johtaminen
Johtamiskoulutus
Tapahtumat
Lapset ja nuoret – algoritmien panttivangit -keskustelu SuomiAreenassa
Yksi yhteiskunnan tulevaisuuden tärkeimmistä pääomista ovat lastemme aivot. Lasten ja nuorten keskittymiskyvystä ja huomiosta kilpailevat monikansallisten teknojättien koukuttavat algoritmit. Ovatko lapset ja nuoret algoritmien panttivankeja? Kenen vastuulla on rakentaa lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukeva turvallinen digiympäristö?
25.6.2025
15.00–15.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
Digitaalisuus
SuomiAreena
Tapahtumat
Suomi 2040: ”Mitä välii” – vai kaikki on mahdollista nuorille? Itla SuomiAreenassa
Maailman onnellisimmassa maassa nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olemme tulleet tienhaaraan: onko tulevaisuus vielä avoinna suomalaisille lapsille ja nuorille? Itla on mukana SuomiAreenassa 25.–26. kesäkuuta.
26.6.2025
13.00-13.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
SuomiAreena
Tulevaisuus
Uutiset
|
20.05.2025
Sinustako visuaalisen viestinnän asiantuntija Itlaan?
Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen? Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vanhempainvapaan sijaiseksi.
Avoin tehtävä
Blogi
|
19.05.2025
Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lapsiperheiden palvelujen vaikuttavuutta?
Lasten ja perheiden hyvinvointi edellyttää monialaista tukea. Tietoa vaikuttavista toimintamalleista ja menetelmistä on saatavilla jo varsin paljon. Tarvitaan kuitenkin luotettavia mittausmenetelmiä, jotta vaikuttavuustiedon avulla voitaisiin myös johtaa, ohjata ja kehittää palveluita.
Vaikuttavuus