Pohjois-Karjalassa rakennetaan haaveiden perhekeskusverkostoa
Perhekeskusverkoston rakentamisen ohessa on käynnistetty yhden kontaktin periaatteella toimiva terveydenhuollon maakunnallinen palvelunumero ammattilaisille. Lisäksi on kehitetty lapsen koko elämäntilanteen huomioivaa ennakoivaa lähestymistapaa esimerkiksi ADHD-diagnostiikan selkiyttämiseksi.
”Vaikka haaveilemamme palvelujärjestelmän toteutumiseen on vielä matkaa, on monta tärkeää etappia saavutettu”, kertovat yhteisövaikuttavuustyötä Pohjois-Karjalassa edistävät Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä.
Siun soten perhekeskus on yhdessä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa rakennettu maakunnan eri toimijoiden verkosto. Se kokoaa yhteen muun muassa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuspalveluja sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa. Verkostojohtamisen rakenne, alueelliset johtoryhmät ja maakunnallinen ohjausryhmä ovat nyt vakiintuneet, ja niiden toimintaa kehitetään edelleen.
“Perhekeskuksemme on toiminut hyvässä kyläsairaalan hengessä jo pidemmän aikaa. Se tarkoittaa verkostoitumista, yhteistyökumppaneiden löytämistä ja heidän työnsä kunnioittamista”, palvelupäällikkö Sonja Hartikainen kuvailee.
Seuraavaksi osassa kuntia käynnistetään työntekijätason perhekeskustiimit.
“Tiimien avulla saamme vietyä lasten arkeen yhdessä sovittuja, nykyiset organisaatiorajat ylittäviä toimintatapoja. Testaamme niitä käytännössä ja saamme työn kehittämisen kannalta erittäin tärkeää palautetta”, yhteisövaikuttavuustyön kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg kertoo.
“Perhekeskuksemme on toiminut hyvässä kyläsairaalan hengessä jo pidemmän aikaa. Se tarkoittaa verkostoitumista, yhteistyökumppaneiden löytämistä ja heidän työnsä kunnioittamista.”
Ammattilaisten yhteiselle palvelunumerolle on ollut paljon kysyntää
Siun sotessa käynnistettiin vuosi sitten maakunnallinen terveydenhuollon puhelinnumero, johon lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa tarvitessaan muiden palveluiden apua. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.
Myös sosiaalihuollossa on käytössä vastaava palvelunumero lapsista tehtäviä sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja lastensuojeluilmoituksia sekä niistä konsultointia varten. Tällä hetkellä näiden työskentelytapoja sovitetaan yhteen, jotta lapsen koko elämäntilanne huomioitaisiin, tulipa yhteydenotto kumpaa reittiä pitkin tahansa.
”Yhteiselle palvelunumerolle on selvästi ollut kysyntää. Olemme myös huomanneet, että tilanteet, joissa pyydetään yhteistä asiakasohjausta ovat usein aika monimutkaisia. Lapsi ei esimerkiksi ole käynyt puoleen vuoteen säännöllisesti koulua. On hankalaa, jos vasta tässä vaiheessa päästään tilanteeseen kiinni ja kasaamaan tiimiä lapsen ja perheen tueksi”, Siun soten neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri ja palvelupäällikkö Sanni Penttilä kertoo.
Onnistunutta ennakointia: lapsen elämäntilanne selvitetään ennen ADHD-diagnoosia
Perhekeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää toiminnasta ennakoivampaa, jotta lapsen muuttunut elämäntilanne ei jäisi aikuisilta huomaamatta. Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen monella lapsella on ADHD-diagnoosi ja siihen määrätty lääkehoito. Ennakoinnin avulla pyritään löytämään oikeanlainen apu lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman varhain.
”Jos neuvolassa huomataan, että lapsella on kehitysviive tai hän on levoton, pysähdytään mahdollisimman ennakoivasti pohtimaan perheen ja varhaiskasvatuksen kanssa lapsen elämäntilannetta”, Sanni Penttilä kertoo.
“Tavoitteena on selvittää arjen kuormitustekijät ja varmistaa, että lapsella on riittävästi suojaavia tekijöitä arjessaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsella on ADHD tai jokin muu kehityksellinen häiriö.”
Haaveiden palvelujärjestelmässä lapsen arkea tuetaan kokonaisvaltaisesti
Vaikka haaveiden palvelujärjestelmän toteutumiseen on Pohjois-Karjalassa vielä matkaa, on monta tärkeää etappia jo saavutettu ja uusia merkkipaaluja edessä.
Sanni Penttilä korostaa lapsen hyvän arjen turvaamisen merkitystä.
”Uskon, että tällä selätettäisiin myös iso osa niin sanotusta mielenterveyskriisistä. Vanhemmat saisivat psyykkisiin ongelmiinsa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Myös väkivalta ilmiönä tunnistettaisiin paremmin, ja meillä olisi vähemmän lähisuhdeväkivaltaa.”
”Haaveilen kyläsairaalahenkisestä auttamisjärjestelmän kehittymisestä yhä pidemmälle. On yksi ovi, josta potilas tulee, ja hänen asiansa on kaikkien asia”, Sonja Hartikainen kuvailee.
Tuija Klingberg haaveilee elävästä perhekeskusrakenteesta, johon kaikki sitoutuisivat.
”Verkostojohtamiselle olisi yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joiden tuloksellisuutta seurattaisiin. Järjestelmää kehitettäisiin koko ajan.”
”Arvostamme yhteisövaikuttavuustyön lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja”
Itlan alueellinen oppimisverkosto on tarjonnut tukea, innostusta ja apua kehittämismatkan varrella.
”On loistavaa, kun voimme oppia, miten samoja asioita on ratkaistu muualla sekä jakaa kokemuksia. Tilanteissa, joissa usko on meinannut loppua, olemme saaneet verkostosta uutta intoa”, Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä kertovat.
“Erityisen hienoa yhteisövaikuttavuustyössä on se, että asioita lähestytään joka alueen omista tarpeista lähtien. Arvostamme työn lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja.”
Lisätietoja
Johtava asiantuntija
Senior Lead Specialist
Yhteisövaikuttavuus
mika.niemela@itla.fi
Uutiset
