Uutiset>Blogi
15.10.2024

Pohjois-Karjalassa rakennetaan haaveiden perhekeskusverkostoa   

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sotessa on rakennettu uutta perhekeskusverkostoa seitsemän vuoden ajan, viime vuosina yhteisövaikuttavuusperiaatteiden mukaisesti.

Perhekeskusverkoston rakentamisen ohessa on käynnistetty yhden kontaktin periaatteella toimiva terveydenhuollon maakunnallinen palvelunumero ammattilaisille. Lisäksi on kehitetty lapsen koko elämäntilanteen huomioivaa ennakoivaa lähestymistapaa esimerkiksi ADHD-diagnostiikan selkiyttämiseksi.

”Vaikka haaveilemamme palvelujärjestelmän toteutumiseen on vielä matkaa, on monta tärkeää etappia saavutettu”, kertovat yhteisövaikuttavuustyötä Pohjois-Karjalassa edistävät Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä.

Siun soten perhekeskus on yhdessä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa rakennettu maakunnan eri toimijoiden verkosto. Se kokoaa yhteen muun muassa lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuspalveluja sekä järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.  Verkostojohtamisen rakenne, alueelliset johtoryhmät ja maakunnallinen ohjausryhmä ovat nyt vakiintuneet, ja niiden toimintaa kehitetään edelleen.  

“Perhekeskuksemme on toiminut hyvässä kyläsairaalan hengessä jo pidemmän aikaa. Se tarkoittaa verkostoitumista, yhteistyökumppaneiden löytämistä ja heidän työnsä kunnioittamista”, palvelupäällikkö Sonja Hartikainen kuvailee. 

Seuraavaksi osassa kuntia käynnistetään työntekijätason perhekeskustiimit.  

“Tiimien avulla saamme vietyä lasten arkeen yhdessä sovittuja, nykyiset organisaatiorajat ylittäviä toimintatapoja. Testaamme niitä käytännössä ja saamme työn kehittämisen kannalta erittäin tärkeää palautetta”, yhteisövaikuttavuustyön kehittäjätyöntekijä Tuija Klingberg kertoo.     



Ammattilaisten yhteiselle palvelunumerolle on ollut paljon kysyntää  

Siun sotessa käynnistettiin vuosi sitten maakunnallinen terveydenhuollon puhelinnumero, johon lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa tarvitessaan muiden palveluiden apua. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.  

Myös sosiaalihuollossa on käytössä vastaava palvelunumero lapsista tehtäviä sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja lastensuojeluilmoituksia sekä niistä konsultointia varten. Tällä hetkellä näiden työskentelytapoja sovitetaan yhteen, jotta lapsen koko elämäntilanne huomioitaisiin, tulipa yhteydenotto kumpaa reittiä pitkin tahansa. 

”Yhteiselle palvelunumerolle on selvästi ollut kysyntää. Olemme myös huomanneet, että tilanteet, joissa pyydetään yhteistä asiakasohjausta ovat usein aika monimutkaisia. Lapsi ei esimerkiksi ole käynyt puoleen vuoteen säännöllisesti koulua. On hankalaa, jos vasta tässä vaiheessa päästään tilanteeseen kiinni ja kasaamaan tiimiä lapsen ja perheen tueksi”, Siun soten neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri ja palvelupäällikkö Sanni Penttilä kertoo.  

Onnistunutta ennakointia: lapsen elämäntilanne selvitetään ennen ADHD-diagnoosia 

Perhekeskuksen yhtenä tavoitteena on kehittää toiminnasta ennakoivampaa, jotta lapsen muuttunut elämäntilanne ei jäisi aikuisilta huomaamatta. Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen monella lapsella on ADHD-diagnoosi ja siihen määrätty lääkehoito. Ennakoinnin avulla pyritään löytämään oikeanlainen apu lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman varhain.   

”Jos neuvolassa huomataan, että lapsella on kehitysviive tai hän on levoton, pysähdytään mahdollisimman ennakoivasti pohtimaan perheen ja varhaiskasvatuksen kanssa lapsen elämäntilannetta”, Sanni Penttilä kertoo. 

“Tavoitteena on selvittää arjen kuormitustekijät ja varmistaa, että lapsella on riittävästi suojaavia tekijöitä arjessaan. Tämä on erityisen tärkeää, jos lapsella on ADHD tai jokin muu kehityksellinen häiriö.”  

Haaveiden palvelujärjestelmässä lapsen arkea tuetaan kokonaisvaltaisesti   

Vaikka haaveiden palvelujärjestelmän toteutumiseen on Pohjois-Karjalassa vielä matkaa, on monta tärkeää etappia jo saavutettu ja uusia merkkipaaluja edessä.    

Sanni Penttilä korostaa lapsen hyvän arjen turvaamisen merkitystä.  

”Uskon, että tällä selätettäisiin myös iso osa niin sanotusta mielenterveyskriisistä. Vanhemmat saisivat psyykkisiin ongelmiinsa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Myös väkivalta ilmiönä tunnistettaisiin paremmin, ja meillä olisi vähemmän lähisuhdeväkivaltaa.” 

”Haaveilen kyläsairaalahenkisestä auttamisjärjestelmän kehittymisestä yhä pidemmälle. On yksi ovi, josta potilas tulee, ja hänen asiansa on kaikkien asia”, Sonja Hartikainen kuvailee.  

 Tuija Klingberg haaveilee elävästä perhekeskusrakenteesta, johon kaikki sitoutuisivat. 

”Verkostojohtamiselle olisi yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joiden tuloksellisuutta seurattaisiin. Järjestelmää kehitettäisiin koko ajan.”

”Arvostamme yhteisövaikuttavuustyön lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja” 

Itlan alueellinen oppimisverkosto on tarjonnut tukea, innostusta ja apua kehittämismatkan varrella.  

”On loistavaa, kun voimme oppia, miten samoja asioita on ratkaistu muualla sekä jakaa kokemuksia. Tilanteissa, joissa usko on meinannut loppua, olemme saaneet verkostosta uutta intoa”, Sonja Hartikainen, Tuija Klingberg ja Sanni Penttilä kertovat. 

“Erityisen hienoa yhteisövaikuttavuustyössä on se, että asioita lähestytään joka alueen omista tarpeista lähtien. Arvostamme työn lempeää sallivuutta ja joustavia ratkaisuja.”  

Lisätietoja

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogi
|
05.05.2025
Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia
Lapsiperheiden uusi palveluohjaus “Rannikon malli” on saanut runsaasti kiitosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa, jossa sekä perheet että heitä tukevat ammattilaiset saavat tukea pulmiinsa yhdestä paikasta.
Uutiset
|
29.04.2025
Sitra avaa yhteistyössä Itlan kanssa rahoitushaun nuorten arjen hyvinvointia vahvistaville ratkaisuille
Sitran ja Itlan yhteistyössä toteuttamassa rahoitushaussa haetaan nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Hakuaika päättyy 30.5.2025 kello 12.
Rahoitus
Lapsi silittää raskaana olevan naisen vatsaa.
Tapahtumat
Nordic Marcé Congress 2025 – Preventing and treating perinatal mental health problems
We invite you to Turku to meet new and familiar faces to get inspired and discuss with Nordic colleagues. The topic of the congress is preventing and treating perinatal mental health problems.
23-24 September 2025
8.30-16.00
Radisson Blu Marina Palace, Turku, Finland
1000 ensimmäistä päivää
Tapahtumat
Miltä näyttää vauvaperheiden tulevaisuus Suomessa? Aamiaistilaisuus asiantuntijoille ja päättäjille
Miten voimme yhdessä tukea vauvaperheiden tulevaisuutta? Mitkä tekijät vahvistavat hyvinvointia ja mitkä luovat haasteita? Tervetuloa 3. kesäkuuta Lasipalatsiin nauttimaan aamiaista ja keskustelemaan vauvaperheiden tulevaisuudesta!
3.6.2025
9.00-11.00
Lasipalatsi, Palmusali, Mannerheimintie 22–24, Helsinki
Vanhemmuus
Vauvaperheet
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
22.04.2025
Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma