Sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poistaminen lisäisi köyhyyttä
Valtionvarainministeriö julkaisi julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen 6. maaliskuuta. Kartoituksen tarkoitus on tukea keskustelua keinoista, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa. Tarkoituksena ei ole toteuttaa ehdotuksia sellaisenaan.
Yhtenä säästökohteena menokartoituksessa esitettiin lapsilisän sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poistoa. Valtionvarainministeriön raportissa huomautetaan, että säästöehdotuksilla on tulonjaollisia vaikutuksia, mutta niitä ei raportissa arvioitu.
Sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksesta luopuminen voisi tuoda säästöjä ja lisäksi se yksinkertaistaisi lapsilisäjärjestelmää. Ehdotetut toimenpiteet kuitenkin lisäisivät lapsiköyhyyttä.
Tässä kirjoituksessa arvioimme ehdotettujen säästötoimien vaikutusta lapsiköyhyyteen erilaisissa kotitalouksissa. Lisäksi arvioimme miten vuoden 2023 tilapäiset toimet vaikuttivat lapsiköyhyyteen. Vuoden 2023 toimet sisälsivät työttömyysturvan lapsikorotusten korottamisen 20 prosentilla, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korottamisen 5 eurolla kuukaudessa, opintorahan huoltajakorotuksen korottamisen 10 eurolla kuukaudessa ja toimeentulotuen lasten perusosien korottamisen 10 prosentilla.
Sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksesta luopuminen lisäisi yksinhuoltajakotitalouksissa asuvien lasten köyhyyttä
Kuviossa alla esitetään eri toimien vaikutukset lapsiköyhyyteen. Käytämme kaikissa analyyseissa suhteellista pienituloisuusmittaria. Tulokset ovat samansuuntaiset minimibudjettimittarilla mitattuna. Arviomme mukaan sisaruskorotuksen poisto lisäisi lapsiköyhyyttä 0,7 prosenttiyksiköllä. Poisto lisäisi lapsiköyhyyttä erityisesti kahden aikuisen ja vähintään kolmen lapsen perheissä, mutta myös yksinhuoltajakotitalouksissa.
Yksinhuoltajakotitalouksissa asuvien lasten köyhyys kasvaisi eniten. Yksinhuoltajakorotuksen poisto kasvattaisi lapsiköyhyysastetta 0,6 prosenttiyksikköä, mutta yksihuoltajakotitalouksissa asuvien lasten joukossa 3,4 prosenttiyksikköä.
Yhdessä sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poisto kasvattaisi yksinhuoltajakotitalouksissa asuvien lasten köyhyysastetta 3,9 prosenttiyksikköä ja kahden aikuisen ja vähintään kolmen lapsen kotitalouksissa asuvien lasten köyhyysastetta 1,7 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2023 tilapäiset toimet laskivat lapsiköyhyysastetta 0,7 prosenttiyksiköllä. Tilapäisistä toimista hyötyivät erityisesti yksinhuoltajakotitaloudet ja kahden aikuisen kotitaloudet, joissa on vähintään kolme lasta.
Ehdotettujen toimenpiteiden ja vuoden 2023 tilapäisten toimien vaikutuksia pienituloisuusrajan alapuolella olevien lasten osuuteen.
Henkilömäärissä mitattuna sisaruskorotuksen poiston myötä 7 000 lasta putoaisi köyhyysrajan alapuolelle. Yksinhuoltajakorotuksen poisto vuorostaan tarkoittaisi noin 6 500 lasta enemmän köyhyysrajan alapuolella. Näiden muutosten yhdistelmä pudottaisi 13 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle. Muutokset koskettaisivat pääasiassa yksinhuoltajakotitalouksia ja monilapsisia kotitalouksia, joilla on jo ennestään korkea köyhyysaste.
Toisaalta vuoden 2023 tilapäiset toimet voivat aiempien ja nykyisten arvioiden mukaan nostaa 5 000–7 000 lasta köyhyysrajan yläpuolelle (ks. HE 235/2022 vp). Erityisesti yksinhuoltajakotitalouksissa asuvien lasten köyhyys pieneni, joten tilapäisten toimien suuntaaminen on onnistunut tältä osin.
Ehdotettujen toimenpiteiden ja vuoden 2023 tilapäisten toimien vaikutuksia pienituloisuusrajan alapuolella olevien lasten määrään.
Ehdotetut muutokset johtaisivat toimeentulotuen käytön kasvuun
Ehdotetut säästötoimenpiteet lisäisivät todennäköisesti toimeentulotuen käyttöä lapsiperheissä. Sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksen poisto voisi lisätä arviomme mukaan toimeentulotuen menoja korkeintaan 50 miljoonaa euroa. On kuitenkin hyvä huomioida, että valittu tutkimusmenetelmä hieman yliarvioi toimeentulotuen tarpeen, koska kaikki perheet eivät välttämättä täytä toimeentulotuen saamisen ehtoja.
Toimeentulotuen saamiseen liittyy usein kontrollia ja häpeää. Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa on myös pohdittava, onko toivottavaa, että lapsiperheiden riippuvuus toimeentulotuesta lisääntyy.
Arvio ehdotettujen toimenpiteiden ja vuoden 2023 tilapäisten toimien vaikutuksesta etuusmenoihin SISU-mikrosimulointimallilla.
Lapsilisämenot tulevat vähentymään myös ilman muutoksia
Toisin kuin useat muut sosiaalietuudet, lapsilisää ei ole sidottu indekseihin. Tästä syystä sen reaaliarvo on laskenut.
Lapsilisämenot tulevat joka tapauksessa vähentymään lähivuosina. Vuonna 2004 lapsilisämenot vastasivat noin 3,9 prosenttia valtion budjetista, mutta vuonna 2023 enää noin 1,6 prosenttia. Menojen lasku johtuu valtion budjetin kasvusta, lapsilisän reaaliarvon laskusta sekä lasten määrän vähentymisestä.
Vuonna 2035 Tilastokeskuksen väestöennusteen oletuksilla lapsilisämenot olisivat yli 10 prosenttia nykyistä pienemmät.
Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien lasten määrää 33 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Ehdotettujen säästöjen toteuttaminen tarkoittaisi, että tavoite lipuisi kauemmaksi ja tarvitaan muita toimia kompensoimaan kasvanutta köyhyysastetta.
Itla julkaisee perusteelliset arviot lapsilisäjärjestelmän uudistamisesta 23.3.
Itla on arvioinut nykyisen lapsilisäjärjestelmän kipukohtia, verrannut järjestelmäämme muihin maihin sekä simuloinut lapsilisäjärjestelmän uudistusehdotusten vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen ja valtion talouteen. Raportti julkaistaan 23.3. wbinaarissa Miten uudistaa lapsilisäjärjestelmää?
Kela ja Itla tutkivat lapsiperheiden pienituloisuutta uudessa hankkeessa
Kelan tutkimusyksikkö ja Itla aloittivat 13.3.2023 tutkimushankkeen Lapsiperheiden pienituloisuus ja sosiaaliturvaetuudet – LAPSOSET. Hanke on osa Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN-TEAS). Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa lapsiperheiden toimeentulosta ja tuoda esille vaihtoehtoja, miten pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa.
Näin arviointi tehtiin
Tutkimusaineistona hyödynnettiin vuoden 2019 SISU-mallin rekisteriaineistoa. Aineisto on edustava otos kaikista Suomen lapsiperheistä. Aineisto sisältää mm. tietoja henkilöiden palkka-, yrittäjä- ja etuustuloista sekä kotitalouden rakenteesta. Euromääräisiä tietoja käsiteltiin vuoden 2023 tasossa.
Laskelmien lähtötasona käytettiin vuonna 2023 voimassa ollutta lainsäädäntöä ilman tilapäisiä muutoksia.
Pienituloisuus-mittarissa köyhyysraja asetetaan 60 prosenttiin ekvivalenteista mediaanituloista. Köyhiksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden tulot jäävät tämän rajan alle. Tulojen ekvivalisoinnissa käytetään modifioitua OECD-skaalaa.
Muutokset minimibudjettiköyhyydessä ovat samaa kokoluokkaa kuin esitetyt luvut pienituloisuudesta, mutta muutosten vaikutus korostuu yksinhuoltajatalouksissa enemmän pienituloisuusmittarilla.
Kirjoittaja
Aapo Hiilamo
Kirjoittaja
Tapio Räsänen
Tutkija
Kelan tutkimus
Uutiset
