Uutiset>Blogi
18.03.2025

Vanhempien tukeminen on avain mielenterveyskriisin selättämiseen

Suomessa on kattava lainsäädäntö ja paljon hoitosuosituksia perheiden varhaiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisten mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi. Käytäntö on kuitenkin lainsäädäntöä ja suosituksia karumpi. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja.

Selvityksen mukaan suomalaisperheet eivät saa riittävästi mielenterveyden tukea raskaus-, vauva- ja pikkulapsivaiheessa. Neuvoloiden laajat lakisääteiset terveystarkastukset ja tukimuodot eivät aina toteudu, mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja jatkuvuus on puutteellista, palvelut ovat siiloutuneet, eikä raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien hoidosta vastaavaa tahoa ole selkeästi määritelty. Viimeaikaiset lapsiperheitä koskettaneet taloudelliset säästötoimet ovat lisänneet odottajien ja vauvaperheiden ahdinkoa entisestään.

Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja  

Mielenterveysongelmien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen. Yksi tärkeimmistä lapsen kehitykseen vaikuttavista ympäristötekijöistä on huoltajilta saatu hoiva ja kasvatus eli vanhemmuus. Mielenterveysongelmat, vaikeat kokemukset, yksinäisyys sekä kuormittava elämäntilanne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen..


Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.


Toisaalta turvallinen vanhemmuus voi suojata lapsen mielenterveyttä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.

Kaikkia vanhempia tavataan neuvolassa odotus- ja vauva-ajalla useita kertoja, mikä mahdollistaa perheen haasteiden tunnistamisen sekä ohjaamisen oikeanlaisen avun piiriin. Oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki voi katkaista ylisukupolvisia psykososiaalisten ongelmien ketjuja ja parantaa sekä mielenterveyttä että vanhemmuutta. Tämä turvaa lapsen kehitystä pitkällä aikavälillä. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen onkin todettu säästävän yhteiskunnan taloudellisia ja psykososiaalisia resursseja pitkällä aikavälillä.

Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää

Pohjoismaissa on käytössä useita raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveys- ja vuorovaikutushaasteiden tunnistamiseen ja hoitoon tarkoitettuja psykososiaalisia menetelmiä. Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä. 

Tällaisia menetelmiä on käytettävissä Suomessakin, mutta niiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Suomi on mukana Pohjoismaiden ministeriöneuvoston käynnistämässä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on tehostaa näiden menetelmien käyttöä. Suomi on Itlan johdolla verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025.


Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä. 


Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää, jossa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain ja yhdenvertaisesti. Lisäksi tarvitaan vauva- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. Tämä on yksi merkittävimmistä ratkaisuista suomalaisen yhteiskunnan mielenterveyskriisin selättämiseen.


Kirjoittaja

Kaija Puura

Lastenpsykiatrian professori, Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala

Kirjoittaja

Tiina Riekki

LT, psykiatrian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Uutiset
|
10.06.2025
Kasvun tuki -aikakauslehti: Menetelmien teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, kun on kyse lapsista
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa ovat vahvasti läsnä psykososiaaliset menetelmät ja niiden arviointi. Artikkeleissa tarkastellaan eri näkökulmista myös vuorovaikutuksen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.