Vanhempien tukeminen on avain mielenterveyskriisin selättämiseen
Selvityksen mukaan suomalaisperheet eivät saa riittävästi mielenterveyden tukea raskaus-, vauva- ja pikkulapsivaiheessa. Neuvoloiden laajat lakisääteiset terveystarkastukset ja tukimuodot eivät aina toteudu, mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja jatkuvuus on puutteellista, palvelut ovat siiloutuneet, eikä raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien hoidosta vastaavaa tahoa ole selkeästi määritelty. Viimeaikaiset lapsiperheitä koskettaneet taloudelliset säästötoimet ovat lisänneet odottajien ja vauvaperheiden ahdinkoa entisestään.
Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen säästäisi Suomen taloudellisia ja psykososiaalisia voimavaroja
Mielenterveysongelmien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen. Yksi tärkeimmistä lapsen kehitykseen vaikuttavista ympäristötekijöistä on huoltajilta saatu hoiva ja kasvatus eli vanhemmuus. Mielenterveysongelmat, vaikeat kokemukset, yksinäisyys sekä kuormittava elämäntilanne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen..
Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.
Toisaalta turvallinen vanhemmuus voi suojata lapsen mielenterveyttä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Läheiset ihmissuhteet yhdessä yhteiskunnan tarjoaman tuen kanssa auttavat vanhempia lasten kasvattamisessa haastavissakin elinolosuhteissa.
Kaikkia vanhempia tavataan neuvolassa odotus- ja vauva-ajalla useita kertoja, mikä mahdollistaa perheen haasteiden tunnistamisen sekä ohjaamisen oikeanlaisen avun piiriin. Oikeanlainen ja oikea-aikainen tuki voi katkaista ylisukupolvisia psykososiaalisten ongelmien ketjuja ja parantaa sekä mielenterveyttä että vanhemmuutta. Tämä turvaa lapsen kehitystä pitkällä aikavälillä. Raskaus- ja pikkulapsiaikaan panostamisen onkin todettu säästävän yhteiskunnan taloudellisia ja psykososiaalisia resursseja pitkällä aikavälillä.
Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää
Pohjoismaissa on käytössä useita raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveys- ja vuorovaikutushaasteiden tunnistamiseen ja hoitoon tarkoitettuja psykososiaalisia menetelmiä. Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä.
Tällaisia menetelmiä on käytettävissä Suomessakin, mutta niiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Suomi on mukana Pohjoismaiden ministeriöneuvoston käynnistämässä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on tehostaa näiden menetelmien käyttöä. Suomi on Itlan johdolla verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025.
Tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä edistetään mielenterveyttä ja toimintakykyä, vähennetään oireita ja huomioidaan sekä yksilö että hänen ympäristönsä.
Vanhemmuuden tukeminen edellyttää toimivaa neuvolajärjestelmää, jossa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain ja yhdenvertaisesti. Lisäksi tarvitaan vauva- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. Tämä on yksi merkittävimmistä ratkaisuista suomalaisen yhteiskunnan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Kirjoittaja
Kaija Puura
Lastenpsykiatrian professori, Tampereen yliopisto ja yliopistollinen sairaala
Kirjoittaja
Tiina Riekki
LT, psykiatrian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry
Uutiset
