Yhteisövaikuttavuudella yhdessä kohti perheiden parempaa arkea
Eija Viitala työskentelee Oulun kaupungin kehittäjätyöntekijänä Itlan yhteisövaikuttavuustyössä sekä Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmassa. Oulu on yksi neljästä yhteisövaikuttavuustyön alueesta, joissa Itla on vuodesta 2020 alkaen rahoittanut osan kehittäjätyöntekijän työpanoksesta tämän toimiessa paikallisena taustatukena. Oulusta yhteisövaikuttavuustyö on laajentunut koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Taustaltaan Viitala on sosiaalityöntekijä. Hän on työskennellyt erilaisissa sosiaalityön ja kehittämisen tehtävissä sekä hyvinvointipalveluissa että sivistys- ja kulttuuripalveluissa.
“Sivistys- ja kulttuuripalveluista palasin palveluesihenkilöksi hyvinvointipalveluihin, jossa johdettavana oli sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita. Silloin huomasin, että palveluintegraatio on todella tärkeää kuntalaisten ja palvelujärjestelmän näkökulmasta.”
Palveluintegraatioon Viitala tutustui toimiessaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) Oulun kehittäjäkoordinaattorina.
“Olimme tehneet monialaista yhteistyötä, mutta silti saimme palautetta, että palvelumme ovat pirstaleisia ja teemme töitä erillään. Aloimme miettiä, mitä pitäisi tehdä toisin. Miksi koulut ja varhaiskasvatus eivät aina tiedä, mitä sote-palveluissa tapahtuu?”
”Aloimme kehittää yhdessä monialaista verkostotyötä, mutta emme varmaankaan vielä kutsuneet sitä yhteisövaikuttavuudeksi. Kun sitten vuonna 2020 pääsimme mukaan Itlan alueelliseen oppimisverkostoon, löytyi sieltä yhteinen nimi ja yhteinen tapa lähteä kehittämään työtä.”
Työn keskiössä palveluintegraatio
Myöhemmin Viitala edisti yhteisövaikuttavuustyötä myös esihenkilönä.
“Olen ollut Oulussa Tuiran hyvinvointikeskuksessa käynnistämässä yhteisövaikuttamistyötä viiden eri tiimin kanssa”, Viitala kertoo. “Palveluintegraatio on siis vienyt sydämeni jo kauan ennen kuin tulin tähän tehtävään.“
Yhteisövaikuttavuustyön kehittäjätyöntekijänä Viitala on toiminut elokuusta 2022 alkaen. Viitalan usko yhteisövaikuttavuustyön muutosvoimaan näkyy muun muassa siinä, että hän irtisanoutui vakituisesta tehtävästä hyvinvointialueella työskennelläkseen kehittäjätyöntekijänä vuoden pituisten sopimusten varassa.
Viitala on osa Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden suunnittelu- ja kehittämistiimiä, mutta tekee tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen kanssa.
“Vahvuuteni on se, että minulla on käsitys niin kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluista kuin hyvinvointialueen palveluistakin eli pystyn toimimaan molemmilla puolilla. Lisäksi pystyn auttamaan yhteisövaikuttavuustyössä myös kolmatta sektoria, kuten seurakuntia, järjestöjä ja säätiöitä”, Viitala toteaa.
Yhteisövaikuttavuus on rakenteiden sisällä tehtävää pitkäjänteistä työtä
Viitalan mukaan yhteisövaikuttavuustyö eroaa muusta kehittämisestä siinä, että sitä tehdään paikallisissa rakenteissa paikallisten toimijoiden kanssa.
“Yhteisövaikuttavuustyötä voidaan tehdä eri puolilla Suomea hieman eri tavoilla, mutta yhteistä on se, että asiaa katsotaan koko ajan sisältäpäin”, Viitala toteaa. “Toki meillä on erittäin tärkeä taustatuki Itlasta ja Oulun yliopistosta.”
Yhteisövaikuttavuus eroaa merkittävästi hanketyöstä.
“Yhteisövaikuttavuustyö ei ole hanke tai projekti, joka alkaa ja loppuu, vaan tämä on palvelurakenteiden sisällä tehtävää pitkäjänteistä työtä”, Viitala sanoo.
Viitalan mukaan yhteisövaikuttavuustyötä on jonkin verran hankaloittanut hyvinvointialueiden organisoituminen. Hänen mielestään kunta- ja hyvinvointialueen eri toimijat löysivät toisensa kuitenkin melko nopeasti.
“Vaikka organisaatiot menivät historiallisella tavalla uusiksi, löysimme yhteisen sävelen aika nopeasti”, Viitala sanoo. “Meillä sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde että Oulun kaupunki ovat sitoutuneet alusta asti tosi hyvin yhteiseen tavoitteeseen.”
“Kun perheen tilanteessa tapahtuu jokin muutos, joka voi aiheuttaa lapselle hankaluuksia, emme jää odottamaan, että lapsi oireilisi. Kysymme heti, millä tavalla voimme olla perheen tukena ja apuna.”
Perhe ennaltaehkäisevien palveluiden keskiössä
Yhteisövaikuttavuuden keskeisenä tavoitteena on, että avun tarjoamisessa perheille olisivat alusta alkaen mukana kaikki tarvittavat palvelut yhdessä kehitysympäristön toimijoiden kanssa pirstaleisuuden sijaan. Tärkeää on koko perheen tilanteen huomioiminen.
“Perhe on keskiössä, ja perheeltä kysytään, mikä heidän arjessaan auttaisi”, Eija Viitala kertoo. “Emme lähetä perhettä itsenäisesti palvelupoluille kulkemaan, vaan mietimme, mitä kukin voi tehdä.”
Tärkeää on, että apua tarjotaan ajoissa.
“Kun perheen tilanteessa tapahtuu jokin muutos, joka voi aiheuttaa lapselle hankaluuksia, emme jää odottamaan, että lapsi oireilisi. Kysymme heti, millä tavalla voimme olla perheen tukena ja apuna”, Viitala kertoo.
Myös koulussa tai varhaiskasvatuksessa on hyvä tietää perheen tilanteesta.
“Opettajalla ei välttämättä ole aktiivista roolia perheen elämässä, mutta hänen on tärkeää tietää perheen tilanteesta pystyäkseen tukemaan lasta koulun keinoin.”
Myös ennaltaehkäisyn lisääminen on oleellista.
“Teemme tätä työtä, jotta lapsemme ja nuoremme voisivat paremmin. Apua pitäisi tarjota aikaisemmin, jotta pahoinvointi, kiireelliset huostaanotot ja mielenterveyspalveluiden tarve vähenisivät”, Viitala toteaa.
“Tämä vaatii todella paljon työtä kaikilta mukana olevilta toimijoilta. Tietysti toivon myös, että poliittiset päättäjät rahoittaisivat ennaltaehkäiseviä palveluitamme, jotta perheet saisivat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti.”
Yhden puhelun periaate
Yksi yhteisövaikuttavuustyön konkreettinen tulos Oulun alueella on yhden puhelun periaate, jossa useita sotepalveluita on saatavilla yhden puhelinnumeron eli ”Luurin” kautta.
Eija Viitala oli aluksi asian suhteen skeptinen.
“Ajattelin, että tällainen järjestelmä olisi tosi hankala toteuttaa isossa kaupungissa. Mutta niin se vain sitten onnistuikin.”
Sitä mukaa kun eri alueiden sotekeskukset tulivat mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön, niissä käynnistettiin yhden puhelun periaate, jonka myötä alueen toimijat saavat sote-toimijat tarvittaessa mukaan yhden puhelun kautta.
“Huhtikuun alussa eri alueiden numerot yhdistyivät yhdeksi ”Luuriksi”, johon vastaavat lapsiperheiden sosiaalipalvelun ammattilaiset”, Viitala kertoo.
Luurin kautta perheen tarvitsemat toimijat saadaan mukaan verkostotapaamiseen kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Mukana olevat palvelut ovat esimerkiksi aikatauluttaneet verkostotapaamiset tiettyyn ajankohtaan, jotta ajat saadaan helposti sovittua. “Jotta homma toimii, ”Luuriin” vastaajilla täytyy olla helposti saatavilla tieto eri toimijoiden käytännöistä”, Viitala toteaa.
Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.
Uutiset
