Uutiset>Blogit
21.11.2024

Yhteistyöllä kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Itlan uusi strategia suuntaa toimintamme kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kasvaa, kukoistaa ja osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Visiomme mukaisessa Suomessa jokainen lapsi ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottavat tulevaisuuteen. Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta ei ole vain arvokas tavoite itsessään – se on perusta kestävälle hyvinvoinnille, toimivalle demokratialle ja taloudelliselle menestykselle.

Strategiamme perustuu ymmärrykseen keskeisistä yhteiskunnallista muutoksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista sekä niiden vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Haasteista mahdollisuuksiin

Yhteiskuntamme on monella tapaa murroksessa. Viheliäiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato, mielenterveyden ongelmat ja talouden paineet, kytkeytyvät toisiinsa ja heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden elämään, hyvinvointiin ja näkymiin tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen, alueellinen keskittyminen ja lasten määrän väheneminen vaikuttavat niin yksilöiden arkeen kuin yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Epävarmuuden lisääntyminen, ilmapiirin koveneminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen kasvattavat lasten ja nuorten paineita, mikä voi heikentää tulevaisuudenuskoa ja rapauttaa yhteiskunnan eheyttä.

Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vain, jos niitä hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Haasteiden keskellä tarvitsemme tieteen ja tulevaisuusajattelun voimaa, jotta voimme ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka aikamme haasteet ovat valtavia, meillä on myös enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä hetki kutsuu meidät yhteistyöhön – rakentamaan siltoja ja löytämään yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Kolme muutoksen kärkeä

Olemme Itlassa määritelleet kolme keskeistä muutosta, jota toiminnalle edistämme. Ensimmäinen on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Se on maa, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat ovat aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Tiedämme, että tavoite on saavutettu sitten, kun lasten, nuorten, perheiden ja tulevien sukupolvien ääni ja arvostus näkyvät asenteissa, julkisessa keskustelussa, päätöksenteossa sekä käytännön teoissa.  

Toiseksi panostamme siihen, että laadukas ja monipuolinen lapsinäkökulmainen tieto saadaan tehokkaasti käyttöön päätöksenteon tueksi. Tämä tieto, joka koostuu tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja kokemustiedosta, auttaa ymmärtämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tarpeita muuttuvassa maailmassa. Itlassa edistämme tätä jalostamalla ja välittämällä sekä tutkimuksesta että käytännön kehittämistyöstä kumpuavaa tietoa, osaamista ja innovaatioita.

Kolmantena muutoksen kärkenä ovat lapsilähtöiset kasvuympäristöt ja palvelut. Työmme painopiste on hyvinvoinnin tukemisessa ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Haluamme vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palvelujen uudistumista siten, että ne tukevat lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyttä. Tuemme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden muutoshalua ja uudistumiskykyä sekä yhteistyötä, yhdessä kehittämistä ja oppimista.

Yhdessä enemmän

Yhteiskunnalliset muutokset eivät synny yksin tai irrallaan – yhteistyö ja kumppanuudet ovat toimintamme ytimessä. Itlassa uskomme verkostomaisen yhteistyön voimaan ja haluamme myös jatkossa olla rakentamassa entistäkin vahvempia siltoja tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välille. Olemme onnistuneet työssämme, kun sen tuloksena syntyy monitoimijaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä ja yhdessä kehitettyjä ratkaisuja, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Matka lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamiseen jatkuu – ja se matka kuljetaan yhdessä.

Kirjoittaja
Katri Vataja
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
Kuvittele jos, yksinäisyyttä ei olisi
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Miten voisimme vähentää yksinäisyyttä ja onko jotain, mitä voisimme oppia nuorilta? Entä jos eläisimmekin maailmassa, jossa yksinäisyys ei määritä kenenkään arkea?
11.5.2026
17.00-19.00
Kuutio, 2. krs Oodi Helsingin keskuskirjasto, Helsinki
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.