Uutiset>Blogit
21.11.2024

Yhteistyöllä kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Itlan uusi strategia suuntaa toimintamme kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kasvaa, kukoistaa ja osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Visiomme mukaisessa Suomessa jokainen lapsi ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottavat tulevaisuuteen. Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta ei ole vain arvokas tavoite itsessään – se on perusta kestävälle hyvinvoinnille, toimivalle demokratialle ja taloudelliselle menestykselle.

Strategiamme perustuu ymmärrykseen keskeisistä yhteiskunnallista muutoksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista sekä niiden vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Haasteista mahdollisuuksiin

Yhteiskuntamme on monella tapaa murroksessa. Viheliäiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato, mielenterveyden ongelmat ja talouden paineet, kytkeytyvät toisiinsa ja heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden elämään, hyvinvointiin ja näkymiin tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen, alueellinen keskittyminen ja lasten määrän väheneminen vaikuttavat niin yksilöiden arkeen kuin yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Epävarmuuden lisääntyminen, ilmapiirin koveneminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen kasvattavat lasten ja nuorten paineita, mikä voi heikentää tulevaisuudenuskoa ja rapauttaa yhteiskunnan eheyttä.

Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vain, jos niitä hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Haasteiden keskellä tarvitsemme tieteen ja tulevaisuusajattelun voimaa, jotta voimme ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka aikamme haasteet ovat valtavia, meillä on myös enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä hetki kutsuu meidät yhteistyöhön – rakentamaan siltoja ja löytämään yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Kolme muutoksen kärkeä

Olemme Itlassa määritelleet kolme keskeistä muutosta, jota toiminnalle edistämme. Ensimmäinen on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Se on maa, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat ovat aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Tiedämme, että tavoite on saavutettu sitten, kun lasten, nuorten, perheiden ja tulevien sukupolvien ääni ja arvostus näkyvät asenteissa, julkisessa keskustelussa, päätöksenteossa sekä käytännön teoissa.  

Toiseksi panostamme siihen, että laadukas ja monipuolinen lapsinäkökulmainen tieto saadaan tehokkaasti käyttöön päätöksenteon tueksi. Tämä tieto, joka koostuu tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja kokemustiedosta, auttaa ymmärtämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tarpeita muuttuvassa maailmassa. Itlassa edistämme tätä jalostamalla ja välittämällä sekä tutkimuksesta että käytännön kehittämistyöstä kumpuavaa tietoa, osaamista ja innovaatioita.

Kolmantena muutoksen kärkenä ovat lapsilähtöiset kasvuympäristöt ja palvelut. Työmme painopiste on hyvinvoinnin tukemisessa ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Haluamme vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palvelujen uudistumista siten, että ne tukevat lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyttä. Tuemme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden muutoshalua ja uudistumiskykyä sekä yhteistyötä, yhdessä kehittämistä ja oppimista.

Yhdessä enemmän

Yhteiskunnalliset muutokset eivät synny yksin tai irrallaan – yhteistyö ja kumppanuudet ovat toimintamme ytimessä. Itlassa uskomme verkostomaisen yhteistyön voimaan ja haluamme myös jatkossa olla rakentamassa entistäkin vahvempia siltoja tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välille. Olemme onnistuneet työssämme, kun sen tuloksena syntyy monitoimijaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä ja yhdessä kehitettyjä ratkaisuja, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Matka lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamiseen jatkuu – ja se matka kuljetaan yhdessä.

Kirjoittaja
Katri Vataja
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Joukko nuoria ilta-auringossa meren rannalla kaupungissa.
Blogit
|
14.08.2026
Systeemisen muutoksen mittaaminen haastaa nopeiden tulosten tavoittelun
Yhteisövaikuttavuustyön verkostopäivillä käsiteltiin systeemisen muutoksen mittaamista. Siinä on keskeistä näkökulman laajentaminen yksittäisistä tuloksista koko järjestelmään.
Nainen ja kaksi lasta leikkivät lumessa aurinkoisena päivänä.
Tapahtumat
Miksi suomalainen perhekeskusverkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa?
Webinaarissa kuullaan muun muassa perhekeskustyötä toteuttavien ammattilaisten käytännön kokemuksia sekä esimerkkejä hyvinvointialueilta.
8.10.2026
15.00-17.00
Verkossa
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
13.08.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Vantaa-Keravalla
Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet ovat liittyneet viimeisimpinä mukaan lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Kaikkia kolmea yhdistää tavoite lisätä perhekeskustyön vaikuttavuutta.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Tapahtumat
Kirjan julkistamistilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun
Tervetuloa Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun -kirjan julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustakirjasto Oodiin (3. kerros, Saarikoski-matto) 31.8.2026 klo 17.00!
31.8.2026
17.00-18.20
Helsingin keskustakirjasto Oodi
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
12.08.2026
KiVa Koulu vähentää kiusaamista tutkitusti vaikuttavasti 
Suomessa kehitetty KiVa Koulu –ohjelma ennaltaehkäisee koulukiusaamista ja puuttuu siihen tehokkaasti: menetelmä sai arvion 5/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogit
|
06.08.2026
Miten lasten kokemukset muuttavat palveluita?
Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemukset voivat aidosti vaikuttaa palveluihin, joiden tarkoitus on tukea heidän hyvinvointiaan? Singaporen käytäntötutkimuskonferenssissa tarjottiin vastauksia kysymykseen, jonka kanssa moni tutkija ja kehittäjä kamppailee.