Uutiset>Blogit
21.11.2024

Yhteistyöllä kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Itlan uusi strategia suuntaa toimintamme kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat kasvaa, kukoistaa ja osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Visiomme mukaisessa Suomessa jokainen lapsi ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottavat tulevaisuuteen. Lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta ei ole vain arvokas tavoite itsessään – se on perusta kestävälle hyvinvoinnille, toimivalle demokratialle ja taloudelliselle menestykselle.

Strategiamme perustuu ymmärrykseen keskeisistä yhteiskunnallista muutoksista ja tulevaisuuteen vaikuttavista kehityskuluista sekä niiden vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Haasteista mahdollisuuksiin

Yhteiskuntamme on monella tapaa murroksessa. Viheliäiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato, mielenterveyden ongelmat ja talouden paineet, kytkeytyvät toisiinsa ja heijastuvat lasten, nuorten ja perheiden elämään, hyvinvointiin ja näkymiin tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen, alueellinen keskittyminen ja lasten määrän väheneminen vaikuttavat niin yksilöiden arkeen kuin yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Epävarmuuden lisääntyminen, ilmapiirin koveneminen ja yksilökeskeisyyden korostuminen kasvattavat lasten ja nuorten paineita, mikä voi heikentää tulevaisuudenuskoa ja rapauttaa yhteiskunnan eheyttä.

Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys avaa uusia mahdollisuuksia, mutta vain, jos niitä hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Haasteiden keskellä tarvitsemme tieteen ja tulevaisuusajattelun voimaa, jotta voimme ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja. Vaikka aikamme haasteet ovat valtavia, meillä on myös enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä hetki kutsuu meidät yhteistyöhön – rakentamaan siltoja ja löytämään yhdessä kestäviä ratkaisuja.

Kolme muutoksen kärkeä

Olemme Itlassa määritelleet kolme keskeistä muutosta, jota toiminnalle edistämme. Ensimmäinen on lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Se on maa, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat ovat aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Tiedämme, että tavoite on saavutettu sitten, kun lasten, nuorten, perheiden ja tulevien sukupolvien ääni ja arvostus näkyvät asenteissa, julkisessa keskustelussa, päätöksenteossa sekä käytännön teoissa.  

Toiseksi panostamme siihen, että laadukas ja monipuolinen lapsinäkökulmainen tieto saadaan tehokkaasti käyttöön päätöksenteon tueksi. Tämä tieto, joka koostuu tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja kokemustiedosta, auttaa ymmärtämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen tarpeita muuttuvassa maailmassa. Itlassa edistämme tätä jalostamalla ja välittämällä sekä tutkimuksesta että käytännön kehittämistyöstä kumpuavaa tietoa, osaamista ja innovaatioita.

Kolmantena muutoksen kärkenä ovat lapsilähtöiset kasvuympäristöt ja palvelut. Työmme painopiste on hyvinvoinnin tukemisessa ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Haluamme vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palvelujen uudistumista siten, että ne tukevat lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyttä. Tuemme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden muutoshalua ja uudistumiskykyä sekä yhteistyötä, yhdessä kehittämistä ja oppimista.

Yhdessä enemmän

Yhteiskunnalliset muutokset eivät synny yksin tai irrallaan – yhteistyö ja kumppanuudet ovat toimintamme ytimessä. Itlassa uskomme verkostomaisen yhteistyön voimaan ja haluamme myös jatkossa olla rakentamassa entistäkin vahvempia siltoja tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välille. Olemme onnistuneet työssämme, kun sen tuloksena syntyy monitoimijaista yhteistyötä, yhteistä ymmärrystä ja yhdessä kehitettyjä ratkaisuja, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Matka lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamiseen jatkuu – ja se matka kuljetaan yhdessä.

Kirjoittaja
Katri Vataja
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.