Uutiset>Uutiset
25.03.2025

Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio

Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Kuusi aiemmin arvioitua menetelmää on saanut uuden arvion. Menetelmät ovat seuraavat:

  • kouluvalmiuksien tukemiseen tarkoitettu FHille-ohjelma
  • mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheille vertaistueksi tarkoitettu Toimiva lapsi & perhe -menetelmät: Vertti-ryhmät
  • väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan kokeneille lapsille tarkoitettu Trappan – Portaat
  • lapsen ja vanhempien myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen tarkoitettu Vahvuutta vanhemmuuteen
  • vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tarkoitettu Vanhempana vahvemmaksi
  • lapsen sijoituksen vanhemmalle aiheuttaman kriisin läpikäyntiin tarkoitettu VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä.

Nämä ovat kaikki menetelmiä, joista edellisessä arvioinnissa ei saatu riittävää tutkimusnäyttöä tai dokumentoitua vaikuttavuusnäyttöä. 

Uudessa arvioinnissa Vahvuutta vanhemmuuteen ja Vanhempana vahvemmaksi -menetelmät saivat arvion 2/5 ja muut arvion 1/5. Kaikki menetelmät ovat hyvin kuvattuja ja teoreettisesti perusteltuja, mutta niistä ei ole vielä vaikuttavuusnäyttöä, eli menetelmien vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa. Arvion 2/5 saaneet menetelmät eroavat muista siinä, että niistä on tehty jonkin verran vertaisarvioitua tutkimusta mutta ei kuitenkaan vaikuttavuustutkimusta.

”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista”, sanoo tiedeasiantuntija Marko Merikukka.


”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista.”


Menetelmäpankki ajantasaiseksi

Menetelmät arvioitiin vuonna 2022 uudistetun arviointijärjestelmän mukaisesti. Menetelmäarviot perustuvat tutkimusnäyttöön.

”Aiemmat arviot olivat vuosilta 2016–2019, joten menetelmät oli tärkeää arvioida uudelleen, jotta Kasvun tuen menetelmäpankki olisi mahdollisimman ajantasainen”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina, joissa tietokannoista haetaan tietyillä hakukriteereillä kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. Jotta tulokset olisivat Suomen olosuhteisiin sopivia, haussa huomioidaan vain tutkimukset, jotka on tehty korkean tulotason maissa.

”Kun kaikki arviot saadaan systemaattisiksi ja niihin on kirjattu arvioinnin pohjana oleva hakustrategia, jatkossa niiden päivittäminen on helpompaa”, Backman sanoo.

“Hakukriteerit myös kirjataan arvioon. Tällöin haku voidaan myöhemmin toistaa samoilla kriteereillä, jos arviota on tarve päivittää.”

Arvioinnin periaatteet on kirjattu myös tammikuussa 2025 julkaistuun Arviointioppaaseen.

Arviointijärjestelmän tavoitteena on tehdä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista mahdollisimman järjestelmällistä ja läpinäkyvää. Myös arviointien vertailu helpottuu, kun ne on toteutettu saman rakenteen mukaisesti. 

Uudet menetelmäarviot on julkaistu Kasvun tuen menetelmäpankissa. Ne julkaistaan myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.