Uutiset>Uutiset
25.03.2025

Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio

Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Kuusi aiemmin arvioitua menetelmää on saanut uuden arvion. Menetelmät ovat seuraavat:

  • kouluvalmiuksien tukemiseen tarkoitettu FHille-ohjelma
  • mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheille vertaistueksi tarkoitettu Toimiva lapsi & perhe -menetelmät: Vertti-ryhmät
  • väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan kokeneille lapsille tarkoitettu Trappan – Portaat
  • lapsen ja vanhempien myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen tarkoitettu Vahvuutta vanhemmuuteen
  • vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tarkoitettu Vanhempana vahvemmaksi
  • lapsen sijoituksen vanhemmalle aiheuttaman kriisin läpikäyntiin tarkoitettu VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä.

Nämä ovat kaikki menetelmiä, joista edellisessä arvioinnissa ei saatu riittävää tutkimusnäyttöä tai dokumentoitua vaikuttavuusnäyttöä. 

Uudessa arvioinnissa Vahvuutta vanhemmuuteen ja Vanhempana vahvemmaksi -menetelmät saivat arvion 2/5 ja muut arvion 1/5. Kaikki menetelmät ovat hyvin kuvattuja ja teoreettisesti perusteltuja, mutta niistä ei ole vielä vaikuttavuusnäyttöä, eli menetelmien vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi tietoa. Arvion 2/5 saaneet menetelmät eroavat muista siinä, että niistä on tehty jonkin verran vertaisarvioitua tutkimusta mutta ei kuitenkaan vaikuttavuustutkimusta.

”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista”, sanoo tiedeasiantuntija Marko Merikukka.


”Menetelmien näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta ei voida todentaa ilman vaikuttavuuden tutkimista.”


Menetelmäpankki ajantasaiseksi

Menetelmät arvioitiin vuonna 2022 uudistetun arviointijärjestelmän mukaisesti. Menetelmäarviot perustuvat tutkimusnäyttöön.

”Aiemmat arviot olivat vuosilta 2016–2019, joten menetelmät oli tärkeää arvioida uudelleen, jotta Kasvun tuen menetelmäpankki olisi mahdollisimman ajantasainen”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina, joissa tietokannoista haetaan tietyillä hakukriteereillä kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. Jotta tulokset olisivat Suomen olosuhteisiin sopivia, haussa huomioidaan vain tutkimukset, jotka on tehty korkean tulotason maissa.

”Kun kaikki arviot saadaan systemaattisiksi ja niihin on kirjattu arvioinnin pohjana oleva hakustrategia, jatkossa niiden päivittäminen on helpompaa”, Backman sanoo.

“Hakukriteerit myös kirjataan arvioon. Tällöin haku voidaan myöhemmin toistaa samoilla kriteereillä, jos arviota on tarve päivittää.”

Arvioinnin periaatteet on kirjattu myös tammikuussa 2025 julkaistuun Arviointioppaaseen.

Arviointijärjestelmän tavoitteena on tehdä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista mahdollisimman järjestelmällistä ja läpinäkyvää. Myös arviointien vertailu helpottuu, kun ne on toteutettu saman rakenteen mukaisesti. 

Uudet menetelmäarviot on julkaistu Kasvun tuen menetelmäpankissa. Ne julkaistaan myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 


Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.