Uutiset>Uutiset
03.04.2023

Miten pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voisi tukea? Kelan ja Itlan uusi tutkimushanke selvittää vaihtoehtoja

Pienituloisten perheiden lapset ovat haavoittuvassa asemassa, ja lapsuudessa koetulla köyhyydellä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Lapsiperheiden tukeminen on laajasti jaettu tavoite, mutta keinoista on erimielisyyttä. Kelan ja Itlan yhteisessä Lapsoset-tutkimushankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja pienituloisten lapsiperheiden tukemiseen.

Lapsiperheköyhyyden torjuminen ja riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille ovat tärkeitä edellytyksiä lapsen oikeuksien toteutumiselle. Kelan ja Itlan uusi tutkimushanke tuottaa uutta tietoa lapsiperheiden toimeentulosta ja selvittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin parantaa.


“Lapsena koettu köyhyys voi vaikuttaa ihmisen elämässä pitkään. Lapsiperheiden köyhyyttä on siis syytä edelleen vähentää”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.


Miten sosiaaliturva vastaa nykyperheiden tarpeisiin?

Tutkijat tulevat rakentamaan kokonaiskuvaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentulosta Suomessa: mitä etuuksia lapsiperheet käyttävät ja kuinka merkittävä vaikutus niillä on lapsiperheköyhyyteen. Sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksia pikkulasten vanhempien työnteon kannustimiin tarkastellaan myös tutkimuksessa.

Yhteiskunta on monimuotoistunut ja perhemuodot sen mukana. Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuudet eivät ole kaikilta osin pysyneet mukana. Tutkijat aikovat selvittää, miten yleistynyt vuoroasuminen vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja kuinka elatusavusta sopiminen nykyään toimii.

Lisäksi tutkijat syventyvät siihen, miten sosiaaliturva turvaa lapsiperheiden toimeentuloa erilaisissa elämän riskitilanteissa: esimerkiksi jos joku perheessä sairastuu tai vanhempi joutuu työttömäksi.


“Sosiaaliturvalla on nykyiselläänkin merkittävä lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus, mutta hankkeessa pyritään selvittämään, voisiko järjestelmää vielä parantaa”, toteaa projektitutkija Lauri Mäkinen.


Tutkimuksesta apua päättäjille

Tutkimuksen tuloksista tutkijat ammentavat politiikkasuosituksia päättäjille.


“Yhteiskunnassa tuntuu olevan laaja yhteisymmärrys siitä, että lapsiperheiden köyhyyttä pitäisi vähentää. Haluamme tutkimuksellamme tarjota mahdollisimman tuoreita ja punnittuja suosituksia siitä, miten tätä tavoitetta kohti päästään”, sanoo Jauhiainen.


Hankkeen toteuttavat Kela ja Itla Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoituksella. Hanke on alkanut maaliskuussa 2023 ja loppuu syyskuussa 2024. Itlasta mukana ovat tutkimusprofessori Tiina Ristikari, erikoistutkija Aapo Hiilamo ja projektitutkija Lauri Mäkinen. Kelassa tutkimusta tekevät tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, erikoistutkijat Anneli Miettinen ja Ella Sihvonen sekä tutkija Tapio Räsänen.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.