Uutiset>Uutiset
09.03.2022

Politiikkasuositus: Lapsille pitää turvata mahdollisuudet vahvistaa luontosuhdettaan

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti nostaa ensimmäistä kertaa esille, että luonnon heikentyneellä tilalla on kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Toimenpiteiden osalta raportti korostaa nuorten osallistumista sekä tieteen, päätöksentekijöiden ja nuorten välisen vuoropuhelun edistämistä.

Lasten osallisuutta koskeva näkökulma on ollut innoittajana Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön, Alli Paasikiven säätiön ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) vuonna 2021 alkaneessa yhteistyössä.

Lasten luontosuhteen hyvinvointivaikutuksia esiteltiin lapsen oikeuksien viikon yhteydessä pidetyssä ÄÄNI21 Lapsen oikeuksien foorumissa eduskunnan Kansalaisinfossa 12.11.2021. Tilaisuudessa päättäjät, tutkijat ja nuoret Hämeenlinnan nuorisovaltuustosta keskustelivat aiheesta. SYKE on laatinut laajan kansainväliseen tutkimukseen perustuvan kirjallisuuskatsauksen (Arola ym., käsikirjoitus), jonka alustavia tuloksia tutkijaryhmä esitteli tilaisuudessa.

Aineiston ja tilaisuuden perusteella esiin nousee neljä suositusta:

  • Lasten ilmastoahdistus ja huoli luonnosta on otettava vakavasti. On mietittävä keinoja, joiden avulla lapset voivat käsitellä globaaleja ympäristöongelmia ja niiden vaikutuksia sekä niiden herättämiä On tärkeää, että lapset voivat vaikuttaa luonto- ja ilmastoratkaisuihin.
  • Tarvitaan politiikkatoimia, jotka turvaavat lasten luontosuhteen kehittymisen myös tulevaisuudessa. On tärkeää osallistaa lapsia näiden toimenpiteiden suunnitteluun. Esimerkiksi Opetushallitus, hyvinvointialueet ja kunnat voivat edistää yhdessä lasten luontoliikuntaa niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessa.
  • Suomen on tärkeää ottaa kantaa siihen, että YK:n lapsen oikeuksien komitea (UNCRC) julkaisisi yleissopimuksen toimeenpanon tueksi yleiskommentin, jossa se käsittelee lasten luontosuhteen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja toisaalta ilmastoahdistuksen merkitystä lasten tulevaisuususkolle.
  • Lasten luontosuhteesta tarvitaan lisää pitkäaikaistutkimusta, jossa syvennytään luontosuhteen ja hyvinvoinnin vaikutusmekanismeihin. Tutkimustietoa tarvitaan siitä, miten luontosuhde vaikuttaa lasten fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä siitä, miten sukupuoli, etnisyys ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä lasten luontosuhteeseen ja sen hyvinvointivaikutuksiin.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan sanoa, että lasten luontosuhteella on suuri merkitys lasten hyvinvointiin. Lasten kertomuksissa korostuu kuuluminen yhteen luonnon kanssa. Lapset myös sisällyttävät usein luontoa koskeviin kertomuksiinsa huolen luonnon tilasta ja saastumisesta.


”On tärkeää, että lapset voivat purkaa ilmastoahdistukseen liittyviä asioita. Ministeriöiden tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa politiikkaan ja päätösten valmisteluun”, kertoo toimitusjohtaja Petri Virtanen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä.



”Selvityshankkeemme on hyvin ajankohtainen. Juuri ilmestynyt IPCC-raportti tuo selkeästi esille sen, ettei luonto ole ehtymätön luonnonvara.”


Kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin 72 vertaisarvioiduissa tiedelehdissä viimeisen 20 vuoden aikana julkaistua artikkelia, joista 23 käsitteli nimenomaisesti luontosuhteen merkitystä lasten hyvinvoinnille.


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.