Uutiset>Uutiset
27.08.2025

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukemiseen tarkoitettu Sisukas-toimintamalli arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Sisukas-toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien lasten pärjäävyyttä koulunkäyntiä tukemalla. Sisukas-toimintamalli on tärkeää arvioida uudelleen, sillä siitä on tehty uutta tutkimusta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Sisukas-toimintamallilla pyritään tukemaan sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä yhteistyössä sosiaalityön, perheen ja koulun kanssa. Menetelmä sopii kaikille huostaanotetuille ja pitkäaikaisesti sijaishuollossa asuville esi- ja perusopetusikäisille lapsille.

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2019.

– Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Moniammatillista tukea koulunkäyntiin

Sisukas on lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli, joka on tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sisukas-toimintamallissa sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja psykologi muodostavat moniammatillisen työtiimin, joka kartoittaa lapsen tilanteen, tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestää oppimisympäristön lapsen tarpeita vastaavaksi.

Sisukas-menetelmässä korostuvat lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen huolellinen ja kokonaisvaltainen kartoittaminen, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Menetelmän vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella. Seuranta jatkuu peruskoulun loppuun.


”Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”


Menetelmää koordinoi Pesäpuu ry. Menetelmästä on olemassa myös alle kouluikäisille tarkoitettu versio Pikku sisukas.

– Molempiin menetelmiin on olemassa oma oppaansa. Pikku sisukkaan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu,  Backman kertoo.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

– Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen voi mennä keväälle 2026, Backman sanoo.

Sisukas-toimintamallin arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.


Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
28.10.2025
Vauvaperheiden tulevaisuus – menneisyyden painosta tulevaisuuden imuun
Ensimmäiset 1 000 päivää luovat perustan koko elämälle. Näin ollen vauvaperheiden ja vanhemmiksi haluavien hyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota: ovathan he avainasemassa luomassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Kutsuimme moninaisen joukkion keskustelemaan, millaista tulevaisuutta luomme vauvaperheille ja samalla koko huomisen Suomelle. Kokosimme yhteen keskusteluista syntyneitä ajatuksia.
1000 ensimmäistä päivää
Vauvaperheet
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogi
|
16.10.2025
Kansainvälinen verkostoyhteistyö tuo leveämmät hartiat kansalliseen arviointityöhön     
European Society for Prevention Research -konferenssi Berliinissä kokosi joukon tutkijoita, ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan mielenterveysongelmien ja -sairauksien ehkäisystä sekä vahvistamaan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä.
Kasvun tuki
Menetelmäarviointi
Psykososiaalinen menetelmä
Kaksi lasta, joista toinen kurottaa kohti lehteä ruskamaisemassa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako tulevaisuustyön erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään lapsikeskeistä ennakointi- ja tulevaisuustyötä ja vahvistamaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tulevaisuusajattelua ja -keskustelua Suomessa.
Avoin tehtävä
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään ja toteuttamaan psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia.
Avoin tehtävä
Iloinen lapsi koulussa.
Blogi
|
09.10.2025
Sopimukset tukevat hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla   
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat käynnistäneet yhteisövaikuttavuuden periaattein toteutettavan pilotin, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Työtä tukevat hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset sekä hyvinvointialueen uusi strategia.
Yhteisövaikuttavuus
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus