Uutiset>Vieraskynä
06.02.2024

Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?

Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.

Kokonaisvaltainen kuva lapsen ja perheen tilanteesta tukee niin tuen tarpeiden tunnistamista, tuen toteuttamista kuin tuen vaikuttavuuden arviointia. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Väitämme kuitenkin, että Suomessa olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset toimivalle yhteistyölle.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä lähentyneet toisiaan, toimii koulujen opetushenkilöstö hyvin erillään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Esimerkiksi koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämät tiedon siirtämiseen tarvittavat keskeiset tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Lisäksi niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin on omat vakiintuneet toimintatavat ja käytännöt, jotka saattavat vaikeuttaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Haasteena viivästyvä tuen piiriin pääseminen

Tuen antamisen edellytys on tuen tarpeen tunnistaminen. Mitä varhaisemmin lapsen haasteisiin puututaan, sitä paremmin tuen tarpeisiin pystytään todennäköisesti vastaamaan. Vaikka esimerkiksi koulussa ja sosiaalityössä tuen antamisen lähtökohtana ovat diagnoosien sijaan lapsen havaitut tuen tarpeet, monien – erityisesti terveydenhuollon – palveluiden edellytyksenä on edelleen lääketieteellinen diagnoosi. Tämä saattaa viivästyttää tuen saantia, sillä pelkästään diagnoosin asettaminen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin pääseminen voi viedä aikaa.

Tilannetta hankaloittaa myös monilla alueilla vallitseva pula ammattilaisista. Oppimiskykyyn liittyvät tutkimukset tekee koulussa koulupsykologi, mutta jos koulupsykologia ei ole, voivat yksilölliset tuen tarpeet jäädä siltä osin arvioimatta. Vastaavasti jos tukitoimien järjestäminen jää odottamaan työntekijäpulasta kärsivässä erikoissairaanhoidossa asetettavaa diagnoosia ja suositusta tarvittavista tukitoimista, tuen tarve ehtii tällä välin yleensä vain kasvaa. Psykologian ja terveydenhuollon ammattilaisten puutteen ohella tuen piiriin pääsyä rajoittaa myös pula lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta. Myös ADHD-lääkitystä käyttävien lasten määrä on kasvussa. Vaikuttaakin siltä, että diagnoosilla ja sen mahdollistamalla lääkityksellä paikataan joissain tapauksissa muiden tukitoimien riittämättömyyttä.

Yhteistyöstä apua asiantuntijapulaan?

Yhdenkin lapselle keskeisen ammattilaisen puuttuminen vaarantaa tuen tarkoituksenmukaisen antamisen. Kun jokin tuen osa-alue jää toteutumatta sen vuoksi, että siitä vastaava asiantuntija puuttuu, on erityisen tärkeää, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevät muut ammattilaiset tiivistävät ja vahvistavat keskinäistä vuorovaikutustaan ja etsivät yhdessä tehokkaita ja uusia ratkaisuja parhaan mahdollisen tuen tarjoamiseksi.

Jotta lapsen tukiverkkoa voidaan vahvistaa silloinkin, kun joku ammattilainen puuttuu, yhteistyötä tekevien ammattilaisten pitää tuntea toistensa työn sisältöjä ja työskentelytapoja. Myös uusien moniammatillisten yhteistyötapojen ja -mallien kehittely on välttämätöntä niin kentällä kuin kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnossa. Kun aidolle yhdessä tekemiselle luodaan riittävät edellytykset, vältetään myös päällekkäistä työtä ja säästetään sekä aikaa että taloudellisia resursseja.

Kirjoittajat tutkivat Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen koordinoimassa NEPSOS (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus) -hankkeessa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluiden ja palvelupolkujen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.


Minna Kyttälä

erityispedagogiikan apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Jaanet Salminen

Jaanet Salminen

erityispedagogiikan yliopistonlehtori,

Turun yliopisto

Max Karukivi

Max Karukivi

nuorisopsykiatrian apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Miia Laasanen

Miia Laasanen

tutkimuspäällikkö,

Turun yliopisto

Minna Alin

projektitutkija, sosiaalityö,

Turun yliopisto

Leena Leinonen

Leena Leinonen

tutkijatohtori, sosiaalityö,

Itä-Suomen yliopisto


Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys: Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Lyyra, N., Junttila, N., Tynjälä, J., Villberg, J. & Välimaa, R. 2022. Loneliness, subjective health complaints, and medicine use among Finnish adolescents 2006-2018. Scandinavian Journal of Public Health 50 (8), 1097–1104.

Pulkkinen, J., Kirjavainen, T. & Jahnukainen, M. 2020. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa: Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018. Yhteiskuntapolitiikka 85 (3), 301–309.

Salminen, J., Laasanen, M., Leinonen, L., Karukivi, M., Vornanen, R., Alin, M. & Kyttälä, M. 2024. Professional collaboration for children and adolescents with neurodevelopmental disorders: A scoping review. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä European Journal of Special Needs Education.

Vuori M, Vuorenmaa M, Ervasti E, Tuovinen E, Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022. Tilastoraportti 1/2024. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2024.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki