Uutiset>Vieraskynä
06.02.2024

Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?

Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.

Kokonaisvaltainen kuva lapsen ja perheen tilanteesta tukee niin tuen tarpeiden tunnistamista, tuen toteuttamista kuin tuen vaikuttavuuden arviointia. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Väitämme kuitenkin, että Suomessa olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset toimivalle yhteistyölle.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä lähentyneet toisiaan, toimii koulujen opetushenkilöstö hyvin erillään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Esimerkiksi koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämät tiedon siirtämiseen tarvittavat keskeiset tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Lisäksi niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin on omat vakiintuneet toimintatavat ja käytännöt, jotka saattavat vaikeuttaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Haasteena viivästyvä tuen piiriin pääseminen

Tuen antamisen edellytys on tuen tarpeen tunnistaminen. Mitä varhaisemmin lapsen haasteisiin puututaan, sitä paremmin tuen tarpeisiin pystytään todennäköisesti vastaamaan. Vaikka esimerkiksi koulussa ja sosiaalityössä tuen antamisen lähtökohtana ovat diagnoosien sijaan lapsen havaitut tuen tarpeet, monien – erityisesti terveydenhuollon – palveluiden edellytyksenä on edelleen lääketieteellinen diagnoosi. Tämä saattaa viivästyttää tuen saantia, sillä pelkästään diagnoosin asettaminen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin pääseminen voi viedä aikaa.

Tilannetta hankaloittaa myös monilla alueilla vallitseva pula ammattilaisista. Oppimiskykyyn liittyvät tutkimukset tekee koulussa koulupsykologi, mutta jos koulupsykologia ei ole, voivat yksilölliset tuen tarpeet jäädä siltä osin arvioimatta. Vastaavasti jos tukitoimien järjestäminen jää odottamaan työntekijäpulasta kärsivässä erikoissairaanhoidossa asetettavaa diagnoosia ja suositusta tarvittavista tukitoimista, tuen tarve ehtii tällä välin yleensä vain kasvaa. Psykologian ja terveydenhuollon ammattilaisten puutteen ohella tuen piiriin pääsyä rajoittaa myös pula lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta. Myös ADHD-lääkitystä käyttävien lasten määrä on kasvussa. Vaikuttaakin siltä, että diagnoosilla ja sen mahdollistamalla lääkityksellä paikataan joissain tapauksissa muiden tukitoimien riittämättömyyttä.

Yhteistyöstä apua asiantuntijapulaan?

Yhdenkin lapselle keskeisen ammattilaisen puuttuminen vaarantaa tuen tarkoituksenmukaisen antamisen. Kun jokin tuen osa-alue jää toteutumatta sen vuoksi, että siitä vastaava asiantuntija puuttuu, on erityisen tärkeää, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevät muut ammattilaiset tiivistävät ja vahvistavat keskinäistä vuorovaikutustaan ja etsivät yhdessä tehokkaita ja uusia ratkaisuja parhaan mahdollisen tuen tarjoamiseksi.

Jotta lapsen tukiverkkoa voidaan vahvistaa silloinkin, kun joku ammattilainen puuttuu, yhteistyötä tekevien ammattilaisten pitää tuntea toistensa työn sisältöjä ja työskentelytapoja. Myös uusien moniammatillisten yhteistyötapojen ja -mallien kehittely on välttämätöntä niin kentällä kuin kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnossa. Kun aidolle yhdessä tekemiselle luodaan riittävät edellytykset, vältetään myös päällekkäistä työtä ja säästetään sekä aikaa että taloudellisia resursseja.

Kirjoittajat tutkivat Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen koordinoimassa NEPSOS (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus) -hankkeessa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluiden ja palvelupolkujen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.


Minna Kyttälä

erityispedagogiikan apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Jaanet Salminen

Jaanet Salminen

erityispedagogiikan yliopistonlehtori,

Turun yliopisto

Max Karukivi

Max Karukivi

nuorisopsykiatrian apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Miia Laasanen

Miia Laasanen

tutkimuspäällikkö,

Turun yliopisto

Minna Alin

projektitutkija, sosiaalityö,

Turun yliopisto

Leena Leinonen

Leena Leinonen

tutkijatohtori, sosiaalityö,

Itä-Suomen yliopisto


Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys: Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Lyyra, N., Junttila, N., Tynjälä, J., Villberg, J. & Välimaa, R. 2022. Loneliness, subjective health complaints, and medicine use among Finnish adolescents 2006-2018. Scandinavian Journal of Public Health 50 (8), 1097–1104.

Pulkkinen, J., Kirjavainen, T. & Jahnukainen, M. 2020. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa: Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018. Yhteiskuntapolitiikka 85 (3), 301–309.

Salminen, J., Laasanen, M., Leinonen, L., Karukivi, M., Vornanen, R., Alin, M. & Kyttälä, M. 2024. Professional collaboration for children and adolescents with neurodevelopmental disorders: A scoping review. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä European Journal of Special Needs Education.

Vuori M, Vuorenmaa M, Ervasti E, Tuovinen E, Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022. Tilastoraportti 1/2024. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2024.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Purjevene aurinkoisella merellä.
Blogi
|
02.04.2025
Tekemällä oppiminen johtamisen kehittämisen ytimessä
Johtamisella muunnetaan hyviä ajatuksia käytännön toiminnaksi. Tästä syystä tekemällä oppiminen on ollut tärkeässä roolissa kaikissa Itlan pitkäkestoisissa Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksissa.
Johtaminen
Johtamiskoulutus
Blogi
|
27.03.2025
Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi on myös kriisinkestävä – ja toisinpäin
Miten luoda lapsilla ja nuorille toivoa ja tulevaisuudenuskoa? Meidän pitää lisätä luottamusta ja ratkaisuja asioihin, joihin voimme vaikuttaa, ja vahvistaa sitä, mikä Suomessa toimii. Ihminen sopeutuu muutoksiin silloin kun on joustavuutta, selviytymiskykyä ja kimmoisuutta muutosten tai stressin keskellä eli resilienssiä. Sitä tarvitaan yksilöiden lisäksi yhteisön ja yhteiskunnan tasolle.
Strategia
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
25.03.2025
Kuudesta menetelmästä julkaistu uusi arvio
Kasvun tuen menetelmäpankissa on julkaistu päivitetty arvio kuudesta menetelmästä. Päivityksen saivat seuraavien menetelmien arviot: FHille-ohjelma, Vertti-ryhmät, Trappan, Vahvuutta vanhemmuuteen, Vanhempana vahvemmaksi ja VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä. Arviot julkaistaan myöhemmin myös Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät
Kasvun tuki -aikakauslehtiä pöydällä, yksi avoinna henkilön käsissä.
Artikkelit
|
24.03.2025
Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien teoriaperustaisuus
Menetelmän teoriaperusta luo pohjan muutokselle, jota menetelmällä tavoitellaan, ja on siten keskeinen tekijä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudessa. Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa kartoitetaan Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien teoriaperustaisuus.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Teoria
Tutkimusartikkeli
Kaksi nuorta selin kameraan kävelemässä kadulla.
Uutiset
|
24.03.2025
Nuorten vaikeisiin käytösoireisiin tarkoitetusta MDFT-menetelmästä julkaistu uusi arvio
MDFT-menetelmästä eli monimuotoisesta perheterapeuttisesta työskentelystä on julkaistu uusi arvio Kasvun tuen menetelmäpankissa. Arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5. MDFT-menetelmä on tarkoitettu 12–18-vuotiaille moninaisista käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Arvio julkaistaan myös seuraavassa Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Kasvun tuki
Menetelmä
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
22.03.2025
Suosittu menetelmäpankki uudistui – ja samalla Kasvun tuen sisällöt siirtyivät itla.fi:hin
Uudistettu Kasvun tuen menetelmäpankki auttaa tutustumaan lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuteen entistä helpommin. Menetelmäpankki ja muut Itlan Kasvun tuen sisällöt muuttivat samalla Itlan verkkosivuille itla.fi:hin.
Kasvun tuki