Uutiset>Uutiset
27.01.2025

Vaalit 2025: Onnellinen lapsuus on investointi tulevaisuuteen   

Kuormittavien tilanteiden kasautuminen lapsuudessa ja nuoruudessa on vahvasti yhteydessä poikien myöhempään rikollisuuteen, tyttöjen psyykkiseen hyvinvointiin ja kaikilla nuorilla koulumenestykseen. Siksi lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava kunnissa ja hyvinvointialueilla kokonaisvaltaisesti. Ajoissa saatu, eri sektorien yhteistyössä toteuttama tuki ehkäisee ongelmien eskaloitumista sekä antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden opiskella ja osallistua myöhemmin työelämään. Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat kunnille kannattava investointi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää kokonaisvaltaisia uudistuksia nykyiseen palvelujärjestelmään. Tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten tiivistä yhteistyötä sekä tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ratkaisuja – sen sijaan että ongelmia ratkotaan pistemäisesti, siiloutuneesti ja myöhään.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä on tuettava, ongelmat tunnistettava ajoissa ja hoidettava vaikuttavasti. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on otettava käyttöön parhaaseen mahdolliseen näyttöön pohjautuvia keinoja, joilla voidaan edistää sosiaalisia taitoja, ehkäistä kiusaamista ja tukea vanhemmuutta.  Tämä on erityisen tärkeää masennuksen, ahdistuneisuuden ja käytöshäiriöiden ehkäisyssä ja vähentää kallista erikoissairaanhoitoa.

Ajoissa saadulla tuella on suuri merkitys muun muassa koulumenestykseen ja koko tulevaan elämään. Suoritettu toisen asteen tutkinto suojaa nuorta syrjäytymiseltä ja tuo yhteiskunnalle verotuloja. Sen sijaanhintalappu siitä, että perheiden vaikeudet kasautuvat ja nuori jää vaille toisen asteen tutkintoa on 680 000 euroa henkilöä kohden*.



Itlan alue- ja kuntavaaliviestit 2025

Vaikuttava palvelujärjestelmä puhaltaa yhteen hiileen.

Lapsia, nuoria ja perheitä tukeva palvelujärjestelmä on uudistettava. Se onnistuu vain eri sektoreiden – järjestöjen, kuntien, seurakuntien & hyvinvointialueiden – yhteistyöllä.

Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan on tuettava ajoissa, matalalla kynnyksellä, kokonaisvaltaisesti ja riittävän pitkään. Parhaiten se toteutuu kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisissä perhekeskuksissa.

Yhteisövaikuttavuus on tapa, jolla järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet kehittävät tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä kohta kymmenellä hyvinvointialueella.

Onko sinun päätöksesi lapselle uhka vai mahdollisuus?

Päättäjien on huomioitava ratkaisujen vaikutukset lapsiin ja nuoriin sekä otettava nämä mukaan päätöksentekoon. Lasten ja nuorten elämään liittyviä ilmiöitä on mahdollista ennakoida.   

Lapsia ja nuoria hyvinvointialueella koskettavat ilmiöt on tunnistettava hyvissä ajoinsekäkehitettävä niihin paikallisia ratkaisuja ja otettava käyttöön vaikuttaviksi todettujen keinoja.

Päätösten lapsivaikutukset on arvioitava ja tulokset hyödynnettävä päätöksenteossa. Tietoon perustuva päätös ei aiheuta hukkainvestointeja.

Korvatulehdus tai käytöshäiriö. Angiina tai ahdistus. Kaikkia näitä tulee hoitaa tutkitusti vaikuttavilla menetelmillä.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat on mahdollista tunnistaa ajoissa ja hoitaa vaikuttavasti.

Erityisesti perustasolle – varhaiskasvatukseen, kouluihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon – tarvitaan helposti saatavilla olevia, parhaaseen mahdolliseen näyttöön pohjautuvia toimintatapoja ja menetelmiä. Niillä voidaan mm. edistää sosiaalisia taitoja, ehkäistä kiusaamista ja tukea vanhemmuutta. Menetelmien valinnan tulisi perustua tutkimuksessa todettuun vaikuttavuuteen. Tämä on erityisen tärkeää yleisimpien häiriöiden, kuten masennuksen, ahdistuneisuuden ja käytöshäiriöiden ehkäisyssä ja vähentää kallista erikoissairaanhoitoa.

”Mitä perheellesi kuuluu?” Päättäjä, työttömyys ravistaa koko perhettä. 

Työvoimapalvelut siirtyivät kuntiin vuoden alusta. Asiakkaan koko elämäntilanne tulee huomioida työvoimapalveluissa ja integroida ne tiiviisti perhepalveluihin.

Tarvitaan useiden eri sektoreiden yhteistyötä ja rakenne, jossa tuodaan yhteen esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, koulu ja työllisyyspalvelut. Vanhempien työllisyyttä voidaan parantaa esimerkiksi joustavammilla päivähoitomahdollisuuksilla, lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisellä sekä lapsiperheiden kotipalveluilla.

*Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta. Hilli, Petri; Ståhl, Timo; Merikukka, Marko; Ristikari, Tiina (2017-12-15). Yhteiskuntapolitiikka: 6.

Lisätietoja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja

CEO

katri.vataja@itla.fi

040 702 0899

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.