Tutkimus: Yksinäisyyttä kokevien nuorten luottamusta opiskeluhuoltopalveluihin on tärkeää vahvistaa
Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista noin 15 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein (Kouluterveyskysely 2023). Viime kesänä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia nuorilla on opiskeluhuollon palveluista yksinäisyyteen liittyvissä tilanteissa. Tutkimus tehtiin Right to Belong -hankkeessa, joka tähtää lasten ja nuorten yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemusten vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin nuorten keskusteluja anonyymillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti-keskustelupalstalla vuosina 2010–2023.
Tutkimuksen mukaan nuoret eivät pääsääntöisesti kokeneet saaneensa yksilöllisistä opiskeluhuoltopalveluista toivomaansa apua yksinäisyyden haasteisiin. Yksilökohtaisilla opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, kuraattori- ja psykologipalveluita sekä tapauskohtaisesti koottavia monialaisia asiantuntijaryhmiä. Niiden rinnalla on yhteisöllinen opiskeluhuolto, jolla tarkoitetaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia turvaavaa toimintakulttuuria. Tässä tutkimuksessa huomio oli yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa.
Palvelujen kompastuskiveksi nousi epäluottamus, jota nuoret kokevat palveluja ja ammattilaisia kohtaan. Nuorten keskusteluissa epäluottamuksen kokemukset kohdistuivat palveluihin ja ammattilaisiin sekä yksinäisyydestä kertomisen seurauksiin. Nuoret kuvasivat esimerkiksi seuraavanlaisia tilanteita:
- Nuori ei kerro yksinäisyydestä, koska ei usko saavansa apua.
- Yksinäisyysongelmaan ei saa apua, vaikka siitä kertoisi.
- Avun hakemisesta seuraa ei-toivottuja vaikutuksia.
Nuortennetin keskustelupalstalle kirjoittaneet nuoret kertovat kokeneensa yksilökohtaisissa opiskeluhuoltopalveluissa ongelmiensa vähättelyä, ohittamista tai liioittelua. Nuorten kuvailemissa tilanteissa auttamiskeinot eivät ole kohdanneet nuoren tarpeita, ja osalla katkokset ja siirtymät katkaisevat tuen.
Nuori mukaan päättämään
Nuorten yksinäisyys liittyy usein erityisesti vertais- ja muihin lähisuhteisiin. Ammattilaisten voi olla vaikea auttaa niissä, ja siksi osaamista tulisi kehittää. On tärkeää saavuttaa nuorten luottamus palveluita ja ammattilaisia kohtaan ja vahvistaa sitä, jotta nuoret eivät jättäydy tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Nuoret tarvitsevat jo etukäteen tietoa siitä, miten yksinäisyyskokemuksia käsitellään ja kenelle tietoa nuoren tilanteesta voidaan jakaa. Tärkeää on, että nuori on mukana päättämässä siitä, miten asiaa ratkaistaan ja kenelle tietoa jaetaan.
Toinen keskeinen tutkimuksen havainto on, että palveluiden tulisi vastata nuorten tarpeisiin. Ammattilaisten onkin tärkeää pohtia, mitä yksinäisyyteen annettava apu voi olla – ammattilainen kun ei voi kaveriksikaan muuttua. Ammattilainen voi kuunnella, varoa ohittamasta nuoren kokemusta ja pohtia keinoja yhdessä nuoren kanssa.
Niin yhteisölliset kuin yksilölliset opiskeluhuollon palvelut voivat olla keskiössä yksinäisyysongelmien ratkaisemisessa. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa tarvitaan yksinäisyyteen liittyvissä pulmissa nuoren tueksi, kun hänen yksinäisyyskokemuksensa ei ole helpottanut yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin.
Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja lapsille ja nuorille, jotka kokevat yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista. Osallisuus palveluissa on yksi ”Right to Belong: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Right to Belong -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisätietoja
Jenni Helenius, kehittämispäällikkö (Kouluterveyskysely), THL, jenni.helenius@thl.fi
Uutiset
