Uutiset>Vieraskynä
16.03.2021

Perhevapaat ja varhaiskasvatus lapsiperheiden tukena

Pohjoismainen hyvinvointivaltio edistää kansalaistensa tasa-arvoa tulonjakoa tasaavalla sosiaaliturvalla ja julkisesti tuetuilla, universaaleilla palveluilla. Pienten lasten vanhemmille hyvinvointivaltio tarjoaa tukea ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamiseen ansiosidonnaisella päivärahalla korvattujen perhevapaiden sekä edullisen ja laadukkaan varhaiskasvatuspalvelun muodossa.

Perhepolitiikka mahdollistaa sen, ettei naisten – eikä miestenkään – tarvitse lapsen saatuaan valita joko ansiotyötä tai lapsenhoitoa, vaan nämä on mahdollista yhdistää.

Vaikka eri Pohjoismaissa on samantapainen perhepolitiikka ja kansainvälisessä vertailussa maat usein niputetaan yhteen, maiden välillä on myös eroja. Tämä käy hyvin ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreesta tilanneraportista ”The First 1000 Days in the Nordic Countries”, joka on syntynyt Islannin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden aloitteesta. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat koonneet raportin tiedot Suomen osalta.

Vanhempainvapaat Pohjoismaissa

Vanhempainvapaa on pisin Ruotsissa ja lyhyin Islannissa – tosin Islanti on pian kirimässä kiinni muita Pohjoismaita. Ruotsi ja Norja olivat 1990-luvulla edelläkävijöitä isien perhevapaiden edistämisessä, Islanti puolestaan 2000-luvun alussa. Tanskassa pienimpien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on muita maita selvästi yleisempää, Suomessa puolestaan lapsia hoidetaan yleisemmin kotona. Islanti on ainoa Pohjoismaa, missä vanhempainvapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen aloituksen väliin jää aukko, jota perheet yrittävät paikata erilaisilla epävirallisilla järjestelyillä.

Suomessa perhevapaaoikeuksia on kehitetty tasa-arvon ja monimuotoisuuden ehdoilla

Suomessa perhepolitiikkaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta. Perhevapaaoikeuksia on parannettu muun muassa adoptioperheiden, samaan sukupuolta olevien vanhempien sekä yksinhuoltajien osalta.

Vanhempainvapaaseen on säädetty isälle oma kiintiö, jota ei voi siirtää äidille ja jonka käytöstä on tehty joustavampaa niin, että yhä useammat isät ovat alkaneet käyttää sitä. Tutkimusten mukaan tämä edistää paitsi äitien asemaa työmarkkinoilla, myös isän ja lapsen välistä suhdetta sekä vanhempien parisuhdetta.

Varhaiskasvatuksen aloitukseen vaikuttavat monet tekijät

Vanhempainvapaan jälkeen Suomessa lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vaihtoehtoisesti lasta voi hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin aina kolmevuotiaaksi asti. Vanhemmat voivat siis valita minkä ikäisenä oma lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Valintaan vaikuttavat paitsi vanhempien arvio lapsensa yksilöllisestä kehitystasosta, myös vanhempien työtilanne ja asema työmarkkinoilla, sopivien varhaiskasvatuspaikkojen tarjonta omassa kunnassa sekä kulttuuriset käsitykset hyvästä äitiydestä, isyydestä ja lapsuudesta. Keskimäärin lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa 1,5–2-vuotiaina.

Perhevapaauudistus voimaan ensi vuonna

Tekeillä olevan perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2022. Pidemmän toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöidyn vapaaosuuden myötä ansiosidonnaisella päivärahalla korvattu vapaa pitenee, mikä helpottaa perheen toimeentuloa ja siirtää ratkaisua varhaiskasvatuksen ja kotihoidontuen välillä hieman myöhemmäksi. Vanhempainvapaata on tarkoitus muuttaa myös joustavammaksi muun muassa niin, että molemmat vanhemmat voivat pitää oman vapaansa lapsen kaksivuotispäivään saakka, ja lapsi voi pitää varhaiskasvatuksesta taukoa vanhemman perhevapaan aikana menettämättä varhaiskasvatuspaikkaansa.

Sujuva siirtyminen perhevapaan jälkeen varhaiskasvatukseen on tärkeää perheen arjen sujuvuuden kannalta. Sujuva arki puolestaan tukee sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvää kasvua. Jaettu hoitovastuu vanhempien kesken sekä hyvä yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä on pienten lasten ja koko yhteiskunnan edun mukaista.


Kirjoittaja

Johanna Lammi-Taskula

Tutkimuspäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nuoria koulun käytävällä, yksi istumassa taustalla, kaksi selin etualalla.
Uutiset
|
08.05.2025
Yksinäisyydestä yhteisöihin – Kuntien sivistys- ja nuorisopalveluihin tarvitaan lisää osallisuuden kokemuksia
Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemusten vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävän Right to Belong -hankkeen uusi tutkimus tarkastelee, millä tavoin yksinäisyyttä tunnistetaan kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa. Tutkimus painottaa osallisuuden kokemuksen merkitystä osana yhteisöihin kiinnittymistä ja yksinäisyyden ratkaisuja.
YOUNG-ohjelma
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogi
|
05.05.2025
Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia
Lapsiperheiden uusi palveluohjaus “Rannikon malli” on saanut runsaasti kiitosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa, jossa sekä perheet että heitä tukevat ammattilaiset saavat tukea pulmiinsa yhdestä paikasta.
Uutiset
|
29.04.2025
Sitra avaa yhteistyössä Itlan kanssa rahoitushaun nuorten arjen hyvinvointia vahvistaville ratkaisuille
Sitran ja Itlan yhteistyössä toteuttamassa rahoitushaussa haetaan nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Hakuaika päättyy 30.5.2025 kello 12.
Rahoitus
Lapsi silittää raskaana olevan naisen vatsaa.
Tapahtumat
Nordic Marcé Congress 2025 – Preventing and treating perinatal mental health problems
We invite you to Turku to meet new and familiar faces to get inspired and discuss with Nordic colleagues. The topic of the congress is preventing and treating perinatal mental health problems.
23-24 September 2025
8.30-16.00
Radisson Blu Marina Palace, Turku, Finland
1000 ensimmäistä päivää
Tapahtumat
Miltä näyttää vauvaperheiden tulevaisuus Suomessa? Aamiaistilaisuus asiantuntijoille ja päättäjille
Miten voimme yhdessä tukea vauvaperheiden tulevaisuutta? Mitkä tekijät vahvistavat hyvinvointia ja mitkä luovat haasteita? Tervetuloa 3. kesäkuuta Lasipalatsiin nauttimaan aamiaista ja keskustelemaan vauvaperheiden tulevaisuudesta!
3.6.2025
9.00-11.00
Lasipalatsi, Palmusali, Mannerheimintie 22–24, Helsinki
Vanhemmuus
Vauvaperheet
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
22.04.2025
Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät