Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Keskustelu nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuususkosta on viime vuosina kiihtynyt. Ensimmäiset sosiaalisen median, tekoälyn ja kiihtyvän ekologisen kriisin aikana kasvaneet sukupolvet kohtaavat samanaikaisesti epävarman taloustilanteen, ilmastokriisin, työelämän murroksen ja kärjistyneen julkisen keskustelun. Tuoreiden tutkimusten mukaan nuorten tulevaisuususko on heikentynyt merkittävästi. Jotta nuoret luottaisivat tulevaan, päätöksiä nuorten hyvinvoinnin kasvattamiseksi tulee edistää määrätietoisesti.
Kaksi erilaista tulevaisuuskuvaa vuodelle 2035
Itlan ja YOUNG-ohjelman järjestämässä tulevaisuustyöpajassa 47 nuorisovaltuutettua eri puolilta Suomea keskustelivat yhteisöllisyyden ja toimijuuden nykytilasta sekä kuvasivat kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa vuodelle 2035.
Toivon Suomessa nuoret kuuluvat myönteisiin yhteisöihin, saavat tukea tarvittaessa, voivat harrastaa asuinpaikasta riippumatta ja kokevat, että heidän näkemyksillään on merkitystä. Kouluissa puututaan syrjintään, työllistymiseen panostetaan, mielenterveyspalvelut toimivat ja tekoälyä käytetään vastuullisesti.
Epätoivon Suomessa eriarvoisuus kasvaa, yhteisöt haurastuvat ja yksinäisyys lisääntyy. Mielenterveysongelmat syvenevät, työllistyminen vaikeutuu, palvelut keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja digitaalisten ympäristöjen haitat voimistuvat.
Kuulumisen tunne luo pohjan hyvinvoinnille
Tutkijoiden ja nuorten yhteinen viesti on selkeä: yhteisöihin kuuluminen on yksi tärkeimmistä nuorten hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavista tekijöistä. Perhe, ystävät, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan yhteisöt vaikuttavat siihen, miten nuori näkee oman paikkansa yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa.
Yksinäisyys puolestaan heikentää osallisuuden kokemusta ja lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Siksi nuorten mahdollisuuksia kiinnittyä myönteisiin yhteisöihin tulisi vahvistaa järjestelmällisesti niin kouluissa, harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin.
Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia
Nuoret ja tutkijat korostavat turvallisten aikuisten merkitystä. Nuoren hyvä arki rakentuu läheisistä ihmisistä, mielekkäästä tekemisestä ja luottamuksesta siihen, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia lähtökohtia, ja esimerkiksi perheen tuen puute, köyhyys tai muut vastoinkäymiset voivat heikentää mahdollisuuksia rakentaa luottamusta tulevaisuuteen. Tällöin tarvitaan sekä toimivia palveluja että arjessa läsnä olevia aikuisia.
Nuoret haluavat enemmän yhteistä keskustelua ja vaikutusvaltaa
Tarkastelun mukaan nuorten osallisuutta tulee vahvistaa erityisesti paikallisessa päätöksenteossa. Nuoret haluavat lisää rakentavaa vuorovaikutusta ja olla osana keskusteluja, joissa heihin liittyvistä asioista päätetään. Nuorten näkemyksille on annettava enemmän tilaa niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Nuorisovaltuutetut esittävät seitsemän keskeistä ratkaisua nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi:
Vahvistetaan nuorten yhteisöjä panostamalla turvalliseen ja yhteisölliseen kouluilmapiiriin, harrastusmahdollisuuksiin, vapaa-ajan tiloihin ja sujuvaan liikkumiseen.
Otetaan käyttöön vaikuttavia toimintamalleja myönteisen toimintakulttuurin kehittämiseksi sekä rasismiin ja syrjintään puuttumiseksi kouluissa.
Huomioidaan päätösten vaikutukset erilaisilla alueilla asuviin nuoriin.
Turvataan nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, koulutukseen, palveluihin, harrastuksiin ja liikkumiseen asuinpaikasta riippumatta.
Vahvistetaan paikallista elinvoimaa tukevia ratkaisuja, kuten taloudellista tukea nuorten itse perustamille harrastusryhmille.
Avataan nuorille reittejä työelämään lisäämällä työharjoittelu-, kesätyö- ja oppisopimusmahdollisuuksia, jotka sisältävät myös kannustimia työantajille.
Kehitetään räätälöityjä työllistymismalleja, jotka vastaavat nuorten erilaisiin tarpeisiin.
Vahvistetaan oppilaitosten, kuntien ja paikallisten yritysten yhteistyötä sekä tuetaan pien- ja nuorten omaa yrittäjyyttä erityisesti alueilla, joilla työmahdollisuuksia on vähän.
Varmistetaan, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja katkoksitta.
Turvataan etenkin mielenterveys-, lastensuojelu- ja nuorisopalveluiden jatkuvuus ja vahvistetaan palveluiden yhteistyötä.
Vältetään projektiluontoista toimintaa ja lyhytkestoisia työsuhteita palveluissa.
Vahvistetaan kriittistä medialukutaitoa, vastuullista tekoälyn käyttöä ja turvallista verkkovuorovaikutusta kouluissa ja vapaa-ajalla.
Varmistetaan, että nuorilla on käytettävissään turvallisia aikuisia myös digimaailmassa.
Lisätään avointa, rakentavaa ja eri sukupolvien osalta tasavertaista keskustelua yhteiskunnallisista aiheista.
Laajennetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia päätöksenteossa.
Varmistetaan, että päätökset ovat ilmasto- ja ympäristövastuullisia ja huomioivat tasapainoisesti sekä ihmisten hyvinvoinnin että taloudellisen kestävyyden.
Turvataan nuorisovaltuustojen yhdenvertainen asema ja kirjataan niiden suora aloiteoikeus kuntalakiin.
Varmistetaan, että tieto nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuuksista saavuttaa myös ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret.
Kehitetään nuorisovaltuustojen rinnalle matalan kynnyksen osallistumisen muotoja, jotka tavoittavat myös haavoittuvassa asemassa olevat nuoret.
Päätökset tehdään nyt
Nuorisovaltuutettujen, Itlan ja YOUNG-ohjelman viesti päättäjille on, että nuorten hyvinvointiin investoiminen on samalla investointi Suomen tulevaisuuteen. Kukoistavan ja kriisinkestävän yhteiskunnan perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja toimivan arjen varaan. Päätöksiä tarvitaan nyt, sillä niiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Tulevaisuustyö
satu.korhonen@itla.fi
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Uutiset
