Uutiset>Blogit
10.10.2026

Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon

Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.

Kun mielenterveysaktivismia tekevän Koala-ryhmän Laura Jylänki ja Jenni Varjos alkavat puhua mielenterveyden tuesta, he korostavat matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja yhteisöjen merkitystä. 

Heidän mukaansa nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen osattomuus pitää ottaa mielenterveystyössä tosissaan ja tukea nuoria omien yhteisöjen löytämisessä. Yhteisöllisten palveluiden pitäisi kattaa koko Suomi.

Yhteisöllisyys tukee nuorta mieltä

”Yhteisöllisyys tuo sen kokemuksen siitä, että kuuluu jonnekin. Että on osa jotain isompaa porukkaa, ei vain yksilö yksin omien asioidensa kanssa. Sillä on aika paljon väliä, että ei ole yksin”, sanoo Laura.

Hänelle Jyväskylän Tyttöjen talolta löytyi paikka, johon kuulua. Tyttöjen talolla yhteisöä rakentavat sekä kävijät että työntekijät. Erityistä talolla on, että ihmisillä on aikaa olla läsnä.

”Siellä osataan olla läsnä, ohjaajat kävijöille ja me kävijät toisillemme. Ei oo kiireen tunnetta että asiat pitää ratkaista nyt ja heti, tai että pitäisi edetä koko ajan jonnekin.”

Läsnäolo näkyy pienissä asioissa: siinä, että ohjaaja palaa kysymään aiheesta, josta nuori on aiemmalla tapaamisella kertonut. Silloin tuntee, että toinen on todella kuullut ja välittää. 

Matala kynnys yhteisöllisyyteen

Matalan kynnyksen palvelu tarkoittaa paljon muutakin kuin sitä, että osallistuminen ei vaadi lähetettä. 

Kynnystä madaltaa esimerkiksi se, että mukaan on helppo tulla myös ja erityisesti silloin, kun voimia on vähän. Jos välillä ei jaksa olla aktiivisesti mukana, ovi on auki myös myöhemmin.

”On tärkeää luoda ilmapiiri, jossa ei tule heti sellainen huoli, että jos lähden tähän mukaan niin sitoudun jaksamaan kaikkea mahdollista”, Laura kuvaa.

Ympäristöllä on väliä. Kotoisassa tilassa ei olla kiinni lomakkeissa tai tietokoneissa. “Ja sitten yks tosiasia, joka myös houkuttaa nuoria, on ruoka”, nauraa Laura.

Matalan kynnyksen palvelut voivat toimia siltana varsinaiseen hoitoon. Ne suojaavat nuorta silloin, kun hoitoa ei vielä ole saatavilla. Niiden tuella nuori pysyy kiinni arjessa ja muissa ihmisissä. 

“Tärkeää on juuri se kiireetön kohtaaminen ja läsnäolo, sekä tietenkin ne muut nuoret”, Jenni summaa. 

Yksinäisyys pitää ottaa vakavasti

Sosionomiksi opiskelevalla Jennillä on pitkä kokemus mielenterveyspalveluiden käyttäjänä. Hän toivoo, että ammattilaiset kysyisivät nuorelta, mitä tämä tarvitsee.

“Pitäisi kysyä asiakkaalta itseltään että mitä sinä kaipaat. Ja sitten ottaa tosissaan ja alkaa työstää asiakkaasta nousevaa teemaa, eikä sitä minkä asiantuntija ajattelee olevan ongelma.”

Nuoren raportoima yksinäisyys pitäisi ottaa hoidettavana asiana yhtä vakavasti kuin muutkin esiin nousevat ongelmat. 

”Ja että hoitopolkuun kuuluisi vertaistuellisuutta kaikilla tasoilla! Myös  erikoissairaanhoidossa saisi olla ryhmämuotoista vertaistukea”, Jenni sanoo.

Nuoret toivovat palvelujärjestelmältä rinnallakulkijuutta – pysyvää tukihenkilöä, joka kulkisi mukana eri palveluissa, ja auttaisi nuorta löytämään itselleen yhteisön. Tämä olisi tärkeää erityisesti niille nuorille, joille sosiaalisiin tiloihin meneminen on vaikeaa. 

“Läsnäolo on yhteiskunnassa katoava luonnonvara.”

Lisäksi nuoret peräänkuuluttavat pitkäjänteisyyttä. Kun luottamus aikuiseen on vihdoin rakentunut ja oma yhteisö löytynyt, eivät rakenteet saisi kadota ympäriltä hankkeen päättyessä. 

”Suomessa pitäisi päästä pois hankeajattelusta, koska silloin pitkäjänteisyys puuttuu aina. Kolmen vuoden jälkeen hanke kuolee pois, vaikka sillä olisi ollut kuinka hyviä vaikutuksia”, Laura summaa.

Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn katoaminen edesauttaa ongelmien kasautumista, ja ohjaa nuorta ennen pitkää raskaampien palveluiden asiakkaaksi. 

”Ihmisen hätä ei aina ehkä kuulosta suurelta, mutta se on ihmiselle itselleen oikeasti hätätilanne”, sanoo Laura. “Asioihin on helpompi vaikuttaa silloin, kun ongelmat eivät ole vielä suuria. Voitaisiinko kaikki avunhuudot ottaa tosissaan?”, täydentää Jenni. 

Nuorten mielenterveydestä puhuminen ja se, että aihetta tutkitaan, antaa kuitenkin toivoa. 

“Sidosryhmäpäivästä jäi sellainen olo, että nuoret on oikeasti nähty ja että yritetään ymmärtää nuorten tilannetta ja mielenterveyttä”, sanoo Laura lopuksi. “Että tulevaisuudessa voisi olla paremmin.“

Laura Jylänki ja Jenni Varjos nuorten Koala-ryhmästä
Laura Jylänki ja Jenni Varjos

Nuorten mielenterveyden tuen resepti

Mielenterveyden tuki on paljon muutakin kuin vastaanottoaika ammattilaiselle silloin, kun ongelma on jo suuri.

Lauran ja Jennin resepti nuorten mielenterveyden tukeen: 

  • palveluiden välistä yhteistyötä ja rinnallakulkijoita
  • turvallisia ja helposti lähestyttäviä yhteisöjä
  • aidosti läsnä olevaa aikuista tukea
  • apua sosiaalisten suhteiden rakentamiseen
  • vertaistukea myös mielenterveyspalveluiden yhteyteen
  • pitkäjänteisiä palveluita hankkeiden sijaan.

Teksti: Ninnu Koskenalho

Lisätietoja YOUNG-ohjelmasta

Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.