Nuorten terveyttä ja hyvinvointia täytyy tukea ja vahvistaa
Nuorten hyvinvointikeskustelussa korostuu nykyisin nuorten pahoinvointi. Hyvinvointia tarkastellaan sitä uhkaavien tekijöiden kautta. Helposti tulee mielikuva, että suurin osa nykynuoristamme on masentuneita, syrjäytyneitä, kiusattuja tai ainakin yksinäisiä. Kouluterveyskyselyn (2019) tuloksiin perustuen onneksi näin ei ole, vaan todellakin suurin osa nuoristamme voi hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Yleisesti nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukevat muun muassa hyvät perhesuhteet, positiiviset koulukokemukset, mieleiset harrastukset ja ainakin yksi läheinen ystävä. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekijöitä on tärkeä tukea kodeissa ja kouluissa. Terve ja hyvinvoiva nuori on myös ennaltaehkäisevän koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoite.
Osa nuorista voi huonosti – tukea tarvitaan
Osa nuoristamme voi kuitenkin huonosti, ja se on laajasti tiedostettu henkilökohtainen, mutta myös suuri yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka vakavat sairaudet ja krooniset terveysongelmat ovat nuorilla melko harvinaisia, heistä monet kuitenkin kärsivät lievemmistä kroonisista sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Hyvin yleisiä ovat myös terveydelle ja hyvinvoinnille haitalliset elintavat, kuten vähäinen liikkuminen, vähäinen unen määrä ja epäterveelliset ruokailutottumukset.
Terveyserot ovat nuorilla huomattavia, ja ne ovat osittain jopa kasvaneet viime vuosina. Esimerkiksi ammattiin opiskelevat kokevat terveytensä lukiolaisia heikommaksi, ja myös terveystottumuksiin liittyviä haasteita on lukiolaisiin verrattuna enemmän. Nuorten mielenterveyden ongelmat ja niiden hoidon tarve on kasvanut viime vuosina ja kasvanee edelleen, etenkin koronapandemian vaikutuksesta. Korona-aika on kuormittanut nuoria rajusti. Etäopetuksen, harrastusten loppumisen sekä sosiaalisten kontaktien rajoitusten vaikutukset näkyvät todennäköisesti pitkään.
Yhä useammalla nuorella havaitaan masennusta ja ahdistuneisuutta. Iso kysymys on se, mistä nuorten ahdistuksen ja masennuksen kasvu johtuu. Syitä mielenterveysongelmien taustaksi on etsitty yhteiskunnan muuttumisesta, perheiden rikkinäisyydestä, sosiaalisesta mediasta sekä koulumaailman muutoksista, kuten itseohjautuvuuden vaatimuksista ja isoista opiskeluryhmistä.
Koulukiusaamista, sekä erityisesti sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista, on huomattavan paljon, vaikka keinoja niiden kitkemiseksi on kehitetty runsaasti. Yleisesti on tiedossa, kuinka pitkäkestoiset seuraukset kiusaamisella voi olla ja kuinka merkittävästi se vaikuttaa nuorten hyvinvointiin pitkälle aikuisuuteen asti. Laajasti on pohdittu sitä, miten nuorten hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin voidaan tehokkaasti puuttua ja miten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia voidaan ehkäistä koko yhteiskunnassa, mutta myös kotona ja kouluissa.
On selvää, että nuoret tarvitsevat tukea terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja edistämiseen. He tarvitsevat tukea ja kannustusta myös vahvuuksiinsa. Erityisen tärkeää on tuki ja apu kuitenkin silloin, kun nuorella on vaikeuksia. Vaikeudet tulee todeta varhaisessa vaiheessa ja järjestettävä tarvittava tuki. Siten nuoren opinnot ja myöhemmin myös ammattiin kouluttautuminen sekä työelämään siirtyminen etenevät kitkattomammin. Ajoissa aloitettu tuki parantaa nuoren elämänhallintaa ja on tärkeää myös syrjäytymisen ja päihdepulmien ehkäisemiseksi.
Oppilashuollon resurssit usein riittämättömiä
Toimiva ja riittävästi resursoitu opiskeluhuolto pystyy vastaamaan nuorten ja perheiden avuntarpeeseen. On erittäin tärkeää, että oppilaitoksissa on tuttu terveydenhoitaja, jonka luokse pääsee helposti. Myös psykologin ja kuraattorin luo on päästävä viiveettä. Lisäksi nuorten elämäntilanteeseen ja terveysongelmiin perehtyneen lääkärin palvelut kouluilla ovat merkityksellisiä. Yhteistyö opiskeluhuollon ja koulun henkilöstön välillä on oltava saumatonta, samoin kuin yhteistyön perheiden kanssa, avointa ja luontevaa.
Monilla paikkakunnilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat edelleen riittämättömät ja terveydenhoitajilla on liian vähän aikaa nuorten kohtaamiseen. Nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea ja apua läheltä, tutuista palveluista. Kunnissa ja mahdollisesti tulevilla hyvinvointialueilla tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Nyt on tehty liian vähän, liikaa jää juhlapuheiden tasolle. Voimavarojen lisääminen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden kehittymisen mahdollistaminen säästää kustannuksia ja on korjaavaa tukea paljon tehokkaampaa.
Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää laajaa monialaista ja moniammatillista yhteistyötä ja konkreettisia toimia kaikilla yhteiskunnan aloilla. Nuorilla on elämä edessä ja heissä on tulevaisuus, joka luodaan tämän päivän teoilla.
Kirjoittaja
Tiina Mäenpää
Puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto
Kuva © Mikko Käkelä / Laatukuva.fi