Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
Strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä lokakuussa lähes sata tutkijaa, asiantuntijaa, kohtaavan työn tekijää ja nuorta kokoontui yhteen jakamaan hyviä keinoja nuorten mielenterveyden tukemiseen. Tapahtumaa isännöi IMAGINE-hanke.
Tämän päivän kasvavat suorituspaineet ja ajankäytön kireät vaatimukset nakertavat niin aikuisten kuin nuortenkin mielenterveyttä. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että nuoret tarvitsevat ennen kaikkea arkea, jossa on aikaa kiireettömille kohtaamisille ja yhdessäololle.
Nuori tietää, onko aikuinen aito
Nuorten palveluiden toimivuudesta puhuttaessa korostuvat aitous ja henkilökohtainen kohtaaminen. Tutkimusnäyttö kertoo, että tässä on toistaiseksi paljon parantamisen varaa.
Nuorten kokemuksissa kohtaaminen palvelujärjestelmässä on ajoittain huonoa tai jopa puuttuvaa. Nuoret kaipaavat sitä, että heidän huolensa otetaan vastaan kuunnellen ja kunnioittaen.
“Nuoret näkevät heti, jos [aikuinen] ei ole aito, ja kertovat sen kyllä. He aistivat sen, jos heitä arvostetaan ja oikeasti yritetään ymmärtää.”
Ideaalisti haastavat asiat otettaisiin puheeksi vasta, kun nuorelle on muodostunut luottamus ammattilaiseen. Oleellista on nuoren kokemus siitä, että ammattilainen näkee hänet yksilönä ja ymmärtää, mikä nuorelle itselleen on tärkeää.
Elämän siirtymävaiheet ovat mielenterveyden kannalta riskin paikkoja. Niissä auttaisi rinnallakulkija – oma matalan kynnyksen tukihenkilö, jonka puoleen nuori voisi kääntyä huolineen niin koulupolun nivelkohdissa kuin palvelusta toiseen siirryttäessä.
Lähiyhteisöissä rakennetaan luottamusta elämään
Yhteisöön kuulumisen kokemus alkaa arjesta, perheen ja kavereiden parista. Kun nuorta autetaan löytämään itselleen merkityksellisiä yhteisöjä ja kiinnittymään niihin, tuetaan mielenterveyttä parhaalla mahdollisella tavalla.
SchoolWell-hankkeesta kerrottiin, että opettajat näkevät oppilailla ongelmia ennen kaikkea vertaissuhteissa, yksinäisyydessä ja ryhmätilanteissa. Vaikuttava hyvinvointipedagogiikka kouluissa voi koostua pienistä, opetussuunnitelman lomaan mahtuvista teoista ja hetkistä.
Hyvinä pieninä käytäntöinä mainittiin oppijoiden vireystilaa säätelevät tietoisuustaitohetket ja paikallaan olon vähentäminen, yksilökohtainen tuki, vuorovaikutus ja keskustelu.
Sidosryhmäpäivän keskustelijat täydensivät listaa tutor-oppilailla, kouluvalmentajilla, vapaaehtoisilla tukihenkilöillä ja yhteisillä pelisäännöillä sosiaalisen median käyttöön.
Keskustelujen ohella kannattaa myös tehdä konkreettisia asioita yhdessä. Right to Belong -hankkeessa havaittiin, että mitä kiinnostavampana nuori kokee erilaiset tehtävät ja interventiot, sitä enemmän niistä on hänelle hyötyä.
Silti myös tavoitteettomalle olemiselle ja haahuilulle tulee jättää tilaa, ja aikuisten olisi osattava näyttää siinä esimerkkiä.
Nuoren ensimmäinen lähiyhteisö on perhe, ja sen hyvinvointi heijastuu suoraan nuoren mielenterveyteen. Siksi perheiden varhainen tuki ja tarpeenmukaisten palveluiden saatavuus ovat oleellisia.
Perheiden osallistuminen vanhempainiltoihin ja koulun tai harrastusten parissa järjestettäviin tapahtumiin tunnistettiin niin ikään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisääväksi tekijäksi.
Kohtaaminen on ensimmäinen askel tuen piiriin
Matalan kynnyksen palvelut ovat ennaltaehkäisevää työtä, jonka avulla tuetaan nuorta ennen kuin ongelmat muuttuvat vakaviksi. Yksi onnistunut esimerkki tästä ovat mielenterveyden tukea tarjoavat chat-palvelut.
Chatit toimivat nuorille hyvin, koska ne ovat helposti saavutettavia omilla älylaitteilla. Nuori voi itse päättää milloin ja minkä verran osallistuu. Nimettömyyden vuoksi palveluissa on helppo puhua aran tai vähäpätöisenkin tuntuisista aiheista.
Chat-palveluita tutkineessa ACElife-hankkeessa on huomattu, että palveluihin tullaan jakamaan ennen kaikkea sellaisia huolia, joita palvelujärjestelmään ja diagnooseihin keskittyneet aikuiset eivät kenties näe vakavina. Nuoret puhuvat tavallisista arkisista asioista: kaverisuhteista, jaksamisesta, mielialasta ja koulusta.
Toisin sanoen nuoret tuovat itse esiin juuri niitä murheita ja kipukohtia, joihin läheiset aikuiset, lähiyhteisöt ja tarvittaessa myös palvelujärjestelmä voisivat tarttua jo varhain.
Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään mielenterveyteen
Tutkimusten mukaan nuorten tulevaisuususko ja toiveikkuus ovat laskussa, masennus ja ahdistus nousussa. Ulos epätoivosta -hanke muistutti, että valtaosa nuorista on silti hyvinvoivia ja toimintakykyisiä. Jotta huonommin voivat nuoret eivät putoa kelkasta, on ennen kaikkea puututtava eriarvoistumiskehitykseen. Nuorille on turvattava tarvittava tuki ja vaikuttava, tarpeenmukainen mielenterveyshoito.
Imagine-hankkeelta puolestaan kuultiin, että tutkittujen psykososiaalisten interventioiden tulokset olivat lupaavia tai hyviä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja se, että nuorilla olisi mahdollisuus päästä interventioiden piiriin, vaatii kuitenkin edelleen vahvempaa valmistelua, implementointia ja viestinnän tukea.
Päivän keskeisin anti oli se kaikkein inhimillisin: aikuinen tukee nuoren mielenterveyttä parhaiten antamalla aikaansa ja huomiotaan.
Nuori ei aina tarvitse pitkää hoitopolkua ja monimutkaisia palveluita, vaan turvallisen oman yhteisön, ainakin yhden turvallisen aikuisen ja mahdollisuuden tulla kuulluksi omilla ehdoillaan, omalla ajallaan.
Parhaat käytännöt lasten ja nuorten mielenterveyden tukeen
Arjen yhteisöllisyyden vahvistaminen ja lähiyhteisöt
Hyvinvointia ja resilienssiä rakennetaan arjen lähiyhteisöissä — kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa ja harrastuksissa. Sitoudutaan vahvistamaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhteisöllisempään arkeen.
Vanhemmuuden ja perheiden varhainen tuki
Tarvitaan suunnitelmallista investoimista vanhemmuuden tukeen. Matalan kynnyksen varhainen tuki on vahvistettava erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille. Perhepalveluiden ja perhekeskusten koordinaatiota on vahvistettava.
Mielenterveyspalveluiden uudistaminen ja osaamiskeskukset
Lasten ja nuorten mielenterveyden osaamiskeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Tutkittujen psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto perustasolla. Mielenterveysosaamisen lisäämistä nuorten arkiympäristöihin.
Tutkimusperusteinen päätöksenteko ja osallisuus
Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevan päätöksenteon tulee pohjata tutkittuun tietoon. Lapsi- ja nuorivaikutusten arviointi velvoittavaksi ja järjestelmälliseksi kaikissa merkittävissä päätöksissä. Nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tulee vahvistaa palveluiden ja päätösten suunnittelussa.
Teksti: Ninnu Koskenalho
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
YOUNG -ohjelma
Kasvun tuki
marjo.kurki@itla.fi
Uutiset
