Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta

Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen tarve ja käyttö ovat kasvaneet voimakkaasti, eivätkä kehittämishankkeet tai kansallinen ohjaus ole onnistuneet hillitsemään kehitystä. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus on johtanut kalliiden korjaavien palveluiden käyttöön, vaikka ongelmiin tarttuminen varhain olisi inhimillisintä, vaikuttavinta ja kustannustehokkainta. Tämä on korostanut tarvetta palveluiden välisen yhteistyön parantamiselle.  

Yhteisövaikuttavuudessa palvelujärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti

PsM Tuula Takalon tuore väitöstutkimus osoittaa, että eri sektoreiden yhteistyötä vahvistava yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämiseen.  

Yhteisövaikuttavuudessa palvelujärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti niin, että hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt auttavat perheitä ajoissa ja yhdessä. Systeemiajatteluun ja Collective Impact -viitekehykseen perustuva malli rakentuu viidelle keskeiselle periaatteelle:

• yhteinen tavoite
• yhteistyötä vahvistavat toiminnot
• keskinäinen vuorovaikutus
• yhteinen arviointi
• taustatukiorganisaatio.

Onnistunut johtaminen yhdistää ihmiset, yhteisen tavoitteen ja tiedon

Väitöstutkimuksessa kehitetyn mittarin avulla havaittiin, että yhteistyön onnistuminen edellyttää sekä selkeää johtamista että toimivaa viestintää: vaikka tutkituilla organisaatioilla oli yhteinen strateginen tavoite, se ei välittynyt työntekijöille. Yhteisövaikuttavuuden keskeiset periaatteet tukivat kuitenkin johdonmukaisesti yhteistyön toteutusta, eri sektoreiden johtamisrakenteiden vaihteluista huolimatta.

”Tutkimuksen perusteella eri sektoreiden yhteistyön onnistunut johtaminen yhdistää ihmiset, yhteisen tavoitteen ja tiedon”, Tuula Takalo kertoo.

Itla toimii yhteisövaikuttavuustyön kansallisena taustatukena ja edistää toimintamallin leviämistä koko Suomeen.

Uutisessa on hyödynnetty Oulun yliopiston uutista.