Uutiset>Blogit
07.09.2023

Pintaa syvemmältä: Kuinka johdat yhteiskehittämistä? Palveluintegraatio vaatii metataitoja

Suomessa ollaan tänä vuonna lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja päätöksenteon osalta merkittävän muutoksen äärellä: hyvinvointialueet järjestävät toimintaansa.

Mahdollisuudet lasten ja nuorten tarpeisiin kokonaisvaltaisesti vastaavien integroitujen palveluiden syntymiselle ovat paremmat kuin koskaan. Samalla haaste SO:n ja TE:n sekä koulun, kuntien, järjestöjen ja yritysten kumppanuudelle on iso. Yhteisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen ei onnistu perinteisellä omaan organisaatioon tai omaan erikoisalaan keskittyvällä johtamisella.

Sujuvien ja asiakkaalle hyvinvointia tuottavien palvelukokonaisuuksien rakentaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä. Asiakas on hyvä yhdistäjä erilaisista taustoista tuleville kumppaneille. Ja yhteistyön lähtökohdaksi kannattaa aina ottaa lapsen tarve organisaatioiden seinien sijaan. Yhdessä vaativampiinkin haasteisiin pystytään vastaamaan paremmin, ennakoivammin ja kokonaisvaltaisemmin.

Yhteiskehittämisen haaste

Integroidut palvelut ovat kuitenkin monella tapaa vaativia toiminta- ja yhteistyöympäristöjä. Kumppaniorganisaatioiden toimintatavoissa, intresseissä, käytetyssä kielessä ja vuorovaikutustavoissa on lähtökohtaisesti merkittäviä eroja. Tarvitaan siis tilaa, aikaa ja käytännön toimia yhteisen ymmärryksen luomiseen sekä innostavien yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen rakentamiseen.

Tällainen onnistuminen ei synny tyhjiössä. Se vaatii laadukasta ja vastavuoroista verkostodialogia, jonka varassa uusia ratkaisuja pääsee syntymään. Käytännössä kyse on hyvin erilaisesta johtamistaidosta kuin perinteisessä hierarkkisessa ja osaoptimoivassa organisaatiossa. Tavoitellun muutoksen aikaansaamisessa kulttuurin ja ihmisten johtamisella on keskeinen rooli.

Yhteistyötä ja uusia ratkaisuja edistävät metataidot

Metataidot ovat keskeisiä silloin, kun johdetaan sosiaalisia kohtaamisia ja organisaatiota parempaan yhteistyöhön. Metataidoiksi nimitetään ajattelun ja toiminnan taitoja, jotka edistävät onnistumista riippumatta johtamistehtävän luonteesta tai tehtäväalasta. Johtajalle välttämättömiä metataitoja ovat:

  • oppiva mieli
  • omaa organisaatiota laajempi näkökulma toimintaan
  • dialoginen vuorovaikutustapa
  • moninäkökulmaisen ajattelun taito
  • ihmiskeskeinen ja aktiivinen asioiden käytäntöön vieminen sekä
  • erilaisuutta hyödyntävä ja itseohjautuvuutta tukeva johtamisote.

Metataitoinen johtaminen rakentaa arjen vuorovaikutustilanteissa tukevaa alustaa yhteistoiminnalle ja kerää erilaista osaamista yhteen uusien, parempien ratkaisujen rakentamiseksi. Käytännössä se edellyttää oppimisen ja yhdessä luomisen omaksumista strategiseksi johtamistavaksi. Samoilla metakyvykkyyksillä tuetaan myös vastuullisen itseorganisoituvuuden syntymistä ja yhteisön kykyä oppia kertyneestä kokemuksesta. Palautteen takaisinkytkentä toiminnan parantamiseksi onnistuu, kun sitä tehdään tulevaisuusorientoituneesti, vahvuuksille rakentaen ja uudistumiskykyyn panostaen.

Yhdessä oppiminen rakentaa luottamusta

Arjessa metataitoinen johtaminen näkyy usein vastavuoroisen yhteistyön ja oppimisen edistämisenä sekä ison kuvan ja toiminnan tarkoituksesta johdetun tavoitteen ylläpitämisenä välillä haastavissa, välillä helpommissa käänteissä.

Yhdessä oppimisen ajattelutavan ja asenteen tuominen arkisiin kohtaamisiin vaatii aitoa avautumista yhteistyölle. Se on samalla paras keino luoda luottamusta ja vahvistaa organisaation tai palvelukokonaisuuden kykyä vastata niihin haasteisiin, joita varten se on olemassa.

Ilmiö- ja lapsilähtöisyyttä estävät siilot ovat luonteeltaan poliittisia ja rakenteellisia, mutta usein myös mentaalisia. Metataidot toimivat vastalääkkeenä kapealle näkökulmalle ja byrokratisoitumiselle. Niitä tarvitsevat luonnollisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäjät, mutta metataitojen kehittämisessä ja edistämisessä johtajien on syytä näyttää mallia.

Rajoitteista mahdollisuuksiin

Palveluintegraation ja yhteiskehittämisen johtaminen ei onnistu vanhalla ajattelulla ja vanhoilla taidoilla. Siksi monen ensihavainto onkin, että yhteiskehittäminen on yllättävän vaikeaa. Hyvä uutinen on, että uusia taitoja voi harjoitella. Vaadittavat metataidot ovat opittavissa ja opetettavissa. Ja niitä voi ryhtyä kehittämään ja soveltamaan käytäntöön heti seuraavassa kokouksessa tai työpajassa.

Mitä haastavammiksi tilanteet kehittyvät resurssien jakamisen, yhteisten toimintaperiaatteiden, ristiriitojen käsittelyn tai yhdessä oppimisen osalta, sitä kullanarvoisemmiksi johtamisen metataidot muuttuvat. Metataitoiseen johtamiseen panostaminen ei ole tärkeää ainoastaan työntekijöille ja organisaatioille, vaan se vaikuttaa myös suoraan julkisen hallinnon uudistumiskykyyn, julkisen politiikan laatuun, ihmiskeskeisyyteen sekä julkisen sektorin kykyyn tuottaa kansalaisten näkökulmasta hyviä palveluja.


Kirjoittaja
Marika Tammeaid
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.