Uutiset>Uutiset
05.03.2021

Vanhempana Suomessa – ulkomaalaistaustaisille vanhemmille suunnattu pilottiryhmä pyrkii lisäämään luottamusta viranomaisiin

Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä lapsi- ja perhepalveluissa on lisääntynyt. Tämä koskee myös niitä palveluja, joissa selvitellään lapseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua tai arvioidaan sen riskiä. Vastaavasti ulkomailla syntyneiden vanhempien osallistuminen erilaisiin vanhemmuutta ja perhettä tukeviin interventioihin on muita vanhempia vähäisempää.

”Eri ammattiryhmien palautteissa on noussut vahvasti esiin tarve Vanhempana Suomessa -ryhmän kaltaiselle psykoedukatiiviselle vanhemmuuden tuelle. Tarve kulttuurisensitiivisille ratkaisuille, jotka on suunniteltu erityisesti ulkomaalaistaustaiselle väestölle, on ilmeinen”, kertoo tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).


Ryhmän tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta sekä perheen hyvinvointia ryhmämuotoisen vanhemmuuden tuen avulla. Tähän pyritään lisäämällä vanhempien luottamusta viranomaisia kohtaan sekä lisäämällä tietämystä vanhemmuudesta ja kasvatuksesta.


”Viranomaisten yhteinen näkemys on, että ulkomaalaistaustaisten lasten ja perheiden tarpeet eivät tällä hetkellä tule lapseen kohdistuvan kaltoinkohtelun kysymyksissä riittävällä tavalla kohdatuksi ja tähän pyrimme osaltamme vastaamaan”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Taina Laajasalo.

”Helsingin kaupunki pilotoi ryhmää kaupungin palveluissa tänä vuonna. Ryhmätoiminnan arvioinnissa ja jatkokehittämisessä ovat mukana myös Helsingin yliopisto sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla”, Laajasalo jatkaa.


Pilotoitavan ryhmän sisällöt on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa kansallisessa Barnahus-hankkeessa yhdessä THL:n Maahanmuuton ja kulttuurisen moninaisuus -tiimin sekä muun laaja-alaisesti aiheeseen perehtyneen asiantuntijajoukon kanssa.

Pilotoinnin tueksi on kehitetty aihetta käsittelevä Vanhempana Suomessa -käsikirja. Käsikirjan julkistustilaisuus järjestetään webinaarina perjantaina 5.3. klo 13.00–15.00. Tilaisuudessa esitellään myös pilotin toteutusta ja tavoitteita.

Alkuperäinen tiedote on julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla 5.3.2021.


Lisätietoja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.