Uutiset>Blogi
26.04.2022

Ukrainan sota nosti esiin lapsiin ja nuoriin liittyvän traumaosaamisen tarpeen palvelujärjestelmässä

Sotatraumalle altistuminen voi näkyä läpi elämän. Vakavien ja pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi on tärkeää, että tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja tuki on turvallista ja tehokasta. Lisäksi on tärkeää tarjota tukea mahdollisimman varhain. Itla vastaa erityisesti Ukrainan sodan vuoksi esiin tulleeseen traumaosaamisen tarpeeseen kouluttamalla Teaching recovery techniques (TRT) -menetelmän osaajia.

Sodan kauheudet tulivat meitä lähelle uudella tavalla 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Viimeaikaiset uutiset käsittämättömistä julmuuksista ja sotarikoksista vavisuttavat meidän monien ihmis- ja maailmankuvaa. Reilun kuukauden aikana yli neljä miljoonaa ukrainalaista, joista yli kaksi miljoonaa lasta, on lähtenyt pakolaisiksi ympäri Eurooppaa. Itä-Ukrainassa pitkittynyt sotatilanne on jatkunut jo vuodesta 2014 alkaen. Osa ukrainalaisista lapsista on siis elänyt käytännössä koko lapsuutensa sodan varjossa. Osalle lapsista taas tilanne on täysin uusi ja ennakoimaton.

Maahanmuuttoviraston arvioi, että Suomeen tulee tänä vuonna noin 40 000–80 000 ukrainalaista pakolaista. On siis odotettavissa, että Suomeen saapuu tuhansia sodan trauman kokeneita lapsia ja nuoria Ukrainasta.

Osa sodan kokeneista tarvitsee erityistä tukea traumakokemusten käsittelyyn

Sota ja siihen liittyvät menetykset altistavat lapset traumaattisille kokemuksille, joilla on yhteys mahdollisille myöhemmille mielenterveyden ongelmille, kuten traumaperäiselle stressihäiriölle. Tiedämme, että sotatrauman vaikutukset voivat näkyä elämän mittaisena.

Sotakokemukselle altistuneille lapsille ja nuorille on tärkeää tarjota vaikuttavaa apua. Paljon on tehtävissä pakolaisperheiden ystävällisellä ja tukea tarjoavalla kohtaamisella yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi on myös paljon toimivia menetelmiä, joita voidaan nyt ottaa tehokkaasti käyttöön ja soveltaa ukrainalaisten pakolaislasten ja -nuorten auttamiseksi. Osa lapsista tulee kuitenkin tarvitsemaan fokusoitua tukea juuri traumakokemusten käsittelyyn. Tähän tarvitaan turvallisiksi ja tehokkaiksi osoitettuja menetelmiä, jotka on mahdollista toteuttaa helposti ja vähillä resursseilla.


”Suomessa on tällä hetkellä rajoitetusti lapsen traumaan liittyvää osaamista. Erityisesti näyttöön perustuvia menetelmiä on liian vähän tarjolla.”


Itlan tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin yhdenvertainen tukeminen ja hyvän tulevaisuuden edistäminen. Itlassa todettiin Ukrainan sodan puhjettua, että Suomessa tarvitaan pitkäkestoista työtä, jolla lisätään ammattilaisten lapsiin ja nuoriin liittyvää traumaosaamista. Apu Ukrainan pakolaislasten ja -nuorten auttamiseksi Suomessa päätettiin sitoa Teaching recovery techniques eli TRT-menetelmään ja sen käyttöön kouluttamiseen.

Sotatraumalle altistuneille lapsille ja vanhemmille tukea TRT-ryhmissä

TRT-menetelmä on ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ryhmäinterventio traumalle altistuneille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Toteutus on ryhmämuotoinen ja sisältää viisi lasten istuntoa ja kaksi vanhempien istuntoa. Menetelmä perustuu traumakeskeiseen kognitiivisen käyttäytymisterapian malliin. Menetelmän tavoitteena on tukea sotatraumalle altistuneita lapsia ja nuoria toipumisessa ja parantaa selviytymistä opettamalla traumaattisen stressin vaikutuksista ja keinoista näiden vaikutusten lievittämiseen ja hallintaan. Tutkimuksissa on todettu, että menetelmällä on vahva vaikutus trauma- ja masennusoireisiin, mielenterveyden ongelmiin sekä traumaattiseen suruun.

Koulutus ja käyttöönotto valtakunnallisena yhteistyönä

Itlan koordinoimana koottiin asiantuntijaryhmä, joka teki suunnitelman TRT-menetelmän pilottikoulutukseen ja käyttöönottoon. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat SPR:n Nuorten turvatalot, joita toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Nuorten turvatalot tekevät ennaltaehkäisevää työtä tarjoamalla matalan kynnyksen tukea, ja turvatalojen kumppaneita ovat vastaanottokeskukset ja oppilashuoltoryhmät. Toiseksi partneriksi valikoitui Oulun vastaanottokeskus, jonka työtä tukee Oulun kaupungin oppilashuolto. Oppilashuollossa on jo aikaisemmin otettu TRT käyttöön.

Pilottikoulutus 30 ammattilaiselle toteutetaan alkukesästä ja ensimmäiset ryhmät käynnistyvät syksyllä. Itlan suunnitelmissa on toinen koulutus syksyllä ja menetelmätyönohjauksen tarjoaminen ammattilaiselle käyttöönoton tueksi.

Auttamistyöhön on tärkeä kytkeä mukaan lapsen vanhemmat ja arkiympäristö. Kun vanhemman tai opettajan huoli herää, tulee varhaisen vaiheen tuen olla helposti tarjolla. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi oppilashuolto tunnistaa ne lapset ja nuoret, jotka hyötyvät TRT-menetelmän tarjoamista taidoista.

Tarve systemaattisille menetelmille traumojen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi oli tunnistettu jo ennen Ukrainan sotaa. TRT-menetelmä arvioitiin Itlan Kasvun tuki -työssä kaksi vuotta sitten ja sillä todettiin olevan vahva vaikuttavuusnäyttö. Vaikuttavuutta on tutkittu muun muassa Palestiinassa.

Menetelmä on kansainvälisesti laajalle levinnyt, ja manuaaleja on saatavilla monella kielellä. Koulutuksia järjestää eri puolilla maailmaa Children and War Foundation (CWF) ja Suomessa yksityiset kouluttajapätevyyden saaneet psykotraumatologian asiantuntijat. Osaajien koulutus ei kuitenkaan yksin riitä. Itlan tavoitteena on, että TRT-menetelmän käyttö juurtuu Suomeen, menetelmää käytetään aktiivisesti Suomessa ja se olisi tarjolla tasapuolisesti kaikille siitä hyötyville lapsille ja nuorille.


Kirjoittaja
Marjo Kurki

Aloitin Itlassa alkuvuonna 2019 tieteellisenä päätoimittajana Kasvun tuen arviointitoimituksessa. Olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori.

Toimin tällä hetkellä ohjelmajohtajana. Johdan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia PANDEMICS- ja YOUNG -ohjelmia, joissa edistän tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi edistän säätiössä psykososiaalisten menetelmien kansallista arviointia ja implementointia ja siihen liittyvää vaikuttavuustyötä.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Kirsi Peltonen

Erikoistutkija

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Turun yliopisto

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Blogi
|
18.12.2024
Menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto tarvitsee ympärilleen tiimin
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa otetaan käyttöön erilaisia psykososiaalisia menetelmiä nykypäivänä runsaasti. Kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa mallia siitä, miten tätä työtä voi tehdä suunnitelmallisesti tiimin johdolla.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehden 2/2024 kansikuva, jossa kultaisia ympyröitä tummansinisellä pohjalla, kaksi tähyilevää lasta ja Kasvun tuen 10-vuotislogo.
Uutiset
|
13.12.2024
Kasvun tuki -aikakauslehti: Kasvun tuessa luotetaan tulevaisuuteen 10-vuotisjuhlavuoden päättyessä
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan vielä 10-vuotista historiaa mutta luodaan katse myös tulevaisuuteen. Erilaiset menetelmät ovat vahvasti läsnä, ja esille pääsevät myös lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten näkökulmat.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
11.12.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Marraskuussa Itlassa aloitti kaksi uutta asiantuntijaa, Marjaana Raukola-Lindblom ja Sara Tani. Molemmat tuovat monialaista asiantuntemusta Kasvun tuki KI -hankkeeseen.
Tapahtuma
Raikkaita suuntia – Millainen on hyvinvointiyhteiskunnan seuraava luku?
Helmikuun seminaarissa pureudutaan hyvinvointiyhteiskunnan seuraavaan lukuun: mitä päätöksiä ja tekoja tarvitaan, jotta hyvinvointi on kestävää niin ihmisille kuin yhteiskunnalle? Miten varmistetaan, että jokainen pysyy mukana yhteiskunnassa koko elämänkulun ajan?
13.2.2025
8.30-15.00
Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13e, Helsinki
Lattialla istuva nuori taustalla, etualalla kaksi henkilöä selin kameraan.
Blogi
|
05.12.2024
Kaikilla on keinoja puuttua yksinäisyyteen 
Blogisarjan viimeisessä osassa vedämme yhteen tutkimushankkeen tähänastisia tuloksia ja pohdimme tulevaisuutta.
YOUNG-ohjelma