Uutiset>Blogit
02.09.2021

Lasten hyvinvoinnin merkitykselliset mittarit

Miten lasten hyvinvointia mitataan ja millaisia ovat hyvät mittarit?

On tärkeää, että lasten hyvinvoinnin toteutumista mitataan ja hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Mutta millaisia ovat hyvät mittarit? Miten mitata niin monitahoista ja pitkällä aikavälillä rakentuvaa asiaa kuin lapsen hyvinvointi? Tähän haasteeseen tarttuu tuoreella otteella kesällä julkaistu OECD:n raportti Measuring What Matters in Child Well-being and Policies.

Raportin lähtökohtana on hyvinvointikäsitys, jossa painotetaan lapsen oikeutta elää hyvä lapsuus tässä ja nyt sekä oikeutta saada riittävät valmiudet – tiedot, taidot, asenteet – hyvään aikuisuuteen kasvamiseen.

Tällainen kasvuympäristö on yhteisvaikutusta 

  • taloudellisesta,
  • terveydellisestä ja fyysisestä,  
  • sosioemotionaalisesta ja kulttuurisesta sekä  
  • kognitiivisesta ja koulutuksellisesta hyvinvoinnista. 

OECD:n raportissa tämä keskinäisriippuvuus, joka on tärkeä muistaa myös kaiken mittaroinnin  johtotähtenä, on tiivistetty pähkinänkuoreen seuraavalla kuvalla:

Kuva 1. Child well-being in a nutshell, OECD

Raportti osoittaa, että usein meillä on runsaasti tietoa jostain yksittäisestä alueesta, esimerkiksi kouluikäisten lasten oppimistuloksista matematiikassa tai äidinkielessä. Toisista alueista on tietoa niukasti tai ei ollenkaan.

Erityisen iso aukko on ymmärryksessä siitä, miten eri hyvinvoinnin osa-alueet ja niihin pyrkimään vaikuttavat politiikkatoimet vaikuttavat toisiinsa. Raportti nostaa esimerkiksi sosiaalisen pääoman. Sosiaaliseen pääomaan sisältyy läheisten ihmissuhteiden verkko, mielikuva omasta identiteetistä, osallistuminen erilaiseen toimintaan yhdessä muiden kanssa, luottamus instituutioihin ja tietämys yhteiskunnallisista ja globaaleista asioista.

Vahvalla sosiaalisella pääomalla on merkittäviä vaikutuksia lapsen hyvinvoinnin kaikkiin muihin ulottuvuuksiin sekä isoja kerrannaisvaikutuksia tulevaisuuden toimijuuteen. Mittaripuolella näissä asioissa onnistumisen kuvaaminen on kuitenkin vielä vajavaista.

Mittarit paljastavat myös tavoitteet

Mittaaminen ei ole tavoitteenasettelusta erillistä toimintaa, ja hyvien mittareiden laatiminen nostaa aina esiin kysymyksen ollaanko mittaamassa hyvinvoinnin toteumista ja kehittämistä vai mitataanko vain toimenpiteitä ja suoritteita. Lapsilähtöinen tavoiteasetanta on se suunta hyvinvoinnin edistämisessä, johon OECD:n raportti ohjaa. Sen taustalla on hyviä kokemuksia eri puolilta maailmaa.

Raportti korostaa sitä, että kuva hyvinvoinnista muuntuu lapsen kasvaessa. Eri asioilla on merkitystä päiväkoti-ikäisen lapsen tai omaa elinpiiriään laajentavan nuoren kannalta. Hyvinvointia tarkasteltaessa onkin tärkeä nostaa lasten fyysiseen kasvuympäristöön vaikuttavat politiikkatoimenpiteet perhe-, asumis- ja kansanterveyspolitiikan rinnalle, ja tehdä myös sitä kautta lapsikeskeistä työtä perinteisiä sektoreita laajemmin.

OECD alleviivaa tarvetta mittareille, jotka kertovat miten julkiset politiikkatoimet muovaavat lasten elämää kokonaisuutena. Tässä onnistumiseen tarvitaan lasten omaa merkityksenantoa ja näkökulmia täydentämään mittaritietoa.

Hyvät mittarit eivät ole tavoitteita sinänsä, vaan niiden tarkoitus on tukea oppimista ja jatkuvaa kehittymistä. OECD:n raportti antaa yhdenlaisen tiekartan kohti parempaa ymmärrystä lasten hyvinvoinnista. Voisiko tämä tiekartta myös auttaa lapsi- ja perhepolitiikan toimijoita löytämään itsensä ja toisensa kokonaiskuvasta pilkkomatta hyvinvointia toisistaan irrallisiin osiin?


Kirjoittaja
Marika Tammeaid
Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Anna Häggman


Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.