Uutiset>Blogit
06.04.2021

Digiloikkia perhetyön ehdoilla

Koronan takia sosiaalipalveluissa on otettu digiloikkia, mutta miltä näyttäisivät sosiaalipalveluiden kehittämisen takia otetut digiloikat?

Perustimme viime syksynä Digiperhetyön kehittämisverkoston, missä kokeilimme ja ideoimme perhetyöhön ihan ilman koronaakin tarvittavia digitaalisia työkaluja. Keskustelujen tulokset on tiivistetty nyt julkaistavaan kannanottoon.

Espoon Nuorten turvatalolla ryhdyttiin kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä perhetyötä, kun huomattiin, että kaikki nuoret ja perheet eivät pysty tai halua sitoutua kasvokkaisiin tapaamisiin perustuvaan perhetyöhön. Nuori saattaa olla tulossa perhetyön tapaamiseen ja pääsee parkkipaikalle asti, mutta kasvava ahdistus estää pääsemästä perille asti. Tai tapaamisen järjestäminen saattaa vaatia vanhemmilta isoja järjestelyjä omien töiden tai sisarusten hoidon suhteen. Yhdelle tapaamiskerralle vaiva on vielä helppo nähdä, mutta jos tapaamisia olisi tarkoitus olla esimerkiksi viikoittain, voi apu alkaa kääntyä itseään vastaan.

On myös niitä tilanteita, joissa joku perheenjäsen yksinkertaisesti asuu liian kaukana, toisella paikkakunnalla tai ulkomailla, jolloin hän käytännössä jää kokonaan työskentelyn ulkopuolelle. Näitä haasteita olemme kuulleet myös Lapista, missä pitkät välimatkat voivat tarkoittaa sitä, että kasvokkaisia tapaamisia pystytään järjestämään vain kerran kuussa. Jos tapaamisia on niin harvoin, ei oikein voida puhua muutostyöstä, eikä edes kannattelevasta työskentelystä.

Digitaalisia menetelmiä poikkeusoloihin ja uuteen normaaliin

ideopuheluiden käyttäminen perhetyössä ratkaisee monia näistä yllä mainituista haasteista, mutta tuo mukanaan uusia. Inarin kunnassa perhetyöntekijänä toiminut Hanne Lappi kertoi meille nauraen, että yritti innostaa lasta keskusteluun nallekorttien avulla heiluttamalla niitä kameran edessä, mutta ei se oikein toiminut. Perhetyössä käytetään paljon erilaisia menetelmiä, jotka auttavat perhetyöntekijöitä, mutta ennen kaikkea perheenjäseniä asettamaan tavoitteita, jäsentämään ja seuraamaan perheen tilannetta sekä tekemään suunnitelmia.

Erilaisten korttien käyttäminen, pelien pelaaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, ulkoilu ja muut menetelmät ovat erityisesti lapsille mukavia tapoja osallistua. Nyt näille tarvittaisiin digitaalisia vaihtoehtoja, mutta niin, että luodaan samalla lisää hyötyä.


Olennaista on huomata, että digitaalisia menetelmiä voisi hyödyntää myös kasvokkaisissa tapaamisissa.


Kuten sanottua, kyse ei ole poikkeusolojen tarpeesta, vaan perhetyön kehittämisestä. Mitä etuja digitaalisuus voi tuoda nimenomaan perhetyölle? Toivottavasti perheen tiiviimpää sitoutumista työskentelyyn, kun digitaaliset työkalut kannattelevat ja edistävät tavoitteita myös perhetyöntekijöiden tapaamisten välillä. Toivottavasti jouhevampaa tietojen tallentumista ja dokumentointia, mikä säästää perhetyöntekijöiden aikaa perheiden kohtaamiseen. Toivottavasti lisää avoimuutta, kun tavoitteet ja suunnitelmat ovat myös perheelle selkeästi näkyvillä koko ajan. Ja toivottavasti joustavuuden lisäksi myös lisää turvallisuutta, kun yhteydenpito perhetyöntekijöihin on entistä kätevämpää (tietenkin myös tietoturvallisesti).

Uranuurtajia ja johtajia

Mitä tarvitaan, että perhetyön lähtökohdista tapahtuvat digiloikat toteutuisivat? Ensin meidän pitää pystyä kuvittelemaan, mitä hyötyä digitaalisista työkaluista voisi olla. Sen jälkeen tarvitaan tahoja, jotka kehittävät tällaisia työkaluja ja perhetyön organisaatioita, jotka ottavat niitä käyttöön. Ratkaisuja kehittäviä yrityksiä on onneksi jo muutamia ja toivomme, että meidän verkostomme ideat tavoittavat heidät. Toivomme myös uusia ratkaisijoita mukaan ja perhetyön ammattilaisia ja asiakkaita tarttumaan kehittämismahdollisuuksiin.

Ratkaisujen käyttöön ottaminen tulee vaatimaan ennakkoluulotonta kokeilemista, kokeilemisen sivutuotteena syntyvien mokien hyväksymistä, muutosjohtamista ja investointeja. Kun nämä toteutuvat, niin väitämme, että perhetyön tekeminen helpottuu, monipuolistuu ja on työntekijöille mielekkäämpää. Ja mikä tärkeintä, perheet hyötyvät, kun palvelut muuttuvat paremmiksi, joustavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi.


Kirjoittaja

Sonja Soini

Erikoissosiaalityöntekijä

YTM

Hankesuunnittelija

Pelastakaa Lapset ry

Kirjoittaja

Kati Kyyrö

Perhe- ja pariterapeutti, Projektipäällikkö Digiperhetyö,

Punainen Risti Nuorten turvatalot


Vuoden 2021 Lapsuuden rakentajat haastekilpailu toteutetaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry kanssa. Teemana on Korona-ajan digiratkaisut, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Haastekilpailun haku on auki 15.3.–31.5.2021.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Podcast
|
23.02.2026
Miksi lasten ja nuorten luontosuhdetta tulisi vahvistaa?
Suomalaisten kunnioittava suhde luontoon ja ympäristöön on ristiriitainen, jos huomioon otetaan kulutus. Ylikulutuspäivä koittaa jälleen huhtikuussa eli suomalainen kulutustahti edellyttäisi…
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.