Uutiset>Uutiset
08.12.2023

Suomessa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen tiedon hyödyntämisessä

Näyttöön perustuva toiminta parantaa lasten mielenterveysongelmien hoidon laatua ja turvallisuutta sekä vähentää virheitä ja kustannuksia. Suomen kaltaisissa pienissä maissa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisessä.

Päätöksentekoprosessin merkitys korostui lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä edistäviä menetelmiä käsittelevässä seminaarissa joulukuussa. Seminaarin pääpuhujat olivat maailman johtava masennuksen ja psykoterapian tutkija, professori Pim Cuijpers ja digitaalisen mielenterveyden ja kliinisen psykologian professori Heleen Riper. Tallenteen seminaarista voi katsoa artikkelin lopussa olevasta linkistä.

– Tutkimusnäyttöön pohjaavat menetelmät parantavat hoidon laatua, vähentävät kustannuksia ja takaavat yhdenmukaisen hoidon. Ne ovat oleelliset terveydenhuollon kehittämisessä, professori Pim Cuijpers painottaa.

Pim Cuijpers on kliinisen psykologian professori emeritus Amsterdamin Vrije Universiteitissa ja WHO:n psykologisten interventioiden tutkimuskeskuksen johtaja. Häntä pidetään maailman johtavana masennuksen ja psykoterapian tutkijana. Cuijpers toimii myös Turun yliopiston vierailevana professorina.


”Yksi suurista ongelmista interventioiden kehittämisessä on se, että tutkimusvaiheen jälkeen hyväksi todetun intervention juurruttaminen perustasolle jää kesken.”


– Kaikki psykososiaaliset interventiot ovat pohjimmiltaan monimutkaisia, ja niihin liittyy lukematon määrä muuttujia. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tekeminen on tästä syystä haastavampaa kuin esimerkiksi lääkekehityksessä. Yksi suurista ongelmista interventioiden kehittämisessä on se, että tutkimusvaiheen jälkeen hyväksi todetun intervention juurruttaminen perustasolle jää kesken, Cuijpers toteaa.

Palveluiden valikointiin tarvitaan kansallista yksimielisyyttä

Suomen kaltaisessa pienessä maassa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntämisestä kansallisesti ja yksimielisyyttä siitä, mihin asioihin tulee panostaa ja millä keinoilla.

– Pitää määritellä mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä ongelmia, joihin palveluiden tulee keskittyä, professori Cuijpers korostaa.

Menetelmien käyttöönotto edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta

Näyttöön perustuva menetelmien käyttöönotto eli implementointi vaatii näkemystä ja kestävyyttä kaikilta sidosryhmiltä.

– Ennaltaehkäisevien hoitomuotojen implementointi edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta, mutta onnistuessaan niillä on mahdollisuus tuottaa eniten hyötyä suhteessa panostettuihin resursseihin, professori Heleen Riper kertoo.

Heleen Riper työskentelee Amsterdamin Vrije Universiteitin digitaalisen mielenterveyden ja kliinisen psykologian professorina sekä Turun yliopiston vierailevana professorina. Hän on tutkinut muun muassa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, terapeuttisia käytäntöjä, digitaalisia mielenterveysinterventioita sekä menetelmien implementointia.

Tutkittu tieto on ensiarvoisen tärkeää hyvinvointialueiden päätöksenteossa

Seminaari huipentui paneelikeskusteluun ”Mitä olemme oppineet psykososiaalisten menetelmien kehittämisestä ja adaptoinnista?”, johon osallistuivat kehityspäällikkö Terja Ristkari, erikoistutkija Kaisa Mishina ja kehityspäällikkö Kati Granlund Turun yliopistosta sekä ylilääkäri Tarja Koskinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Panelistit korostivat tutkitun tiedon merkitystä hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa.

– Hyvinvointialueille on tuotava tietoa arvioiduista menetelmistä, jotta ne voivat tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, kehityspäällikkö Terja Ristkari summasi.

Päättäjille, viranomaisille ja järjestöille suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön – minkä tiedon perusteella valitsemme lasten, nuorten ja perheiden vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä?” pidettiin 1.12. Musiikkitalolla Helsingissä. Seminaarin järjestivät Itla, Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST. Seminaarissa puhuivat professori Pim Cuijpersin ja professori Heleen Riperin lisäksi professori Andre Sourander ja yliopisto-opettaja Tarja Korpilahti-Leinoja Turun yliopistosta sekä ylilääkäri Outi Linnaranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Katso tilaisuuden tallenne (katsottavissa pe 15.12. saakka).

Artikkeli on laadittu Turun yliopiston verkkosivuilla julkaistun uutisen pohjalta tekijän luvalla.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Tapahtuma
|
05.09.2024
 Rekisteritutkijoiden aamukahviwebinaari 
YOUNG-ohjelma aloittaa rekisteritutkijoille suunnatut aamukahviwebinaarit. Teemana on rekisteriaineistojen yhdistäminen etäkäyttöympäristössä.
4.10.2024
8.30-9.30
Teams
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
19.08.2024
Köyhyyden kierre: Ylisukupolvinen köyhyys Suomessa ja Euroopassa
Ylisukupolvinen köyhyys on monitahoinen ongelma. Niin Suomessa kuin maailmalla on näyttöä köyhyyden siirtymisestä sukupolvelta toiselle, mutta ongelmaa ei ole vielä pystytty ratkaisemaan. 22. lokakuuta tarkastelemme sekä Euroopan että Suomen tasolla niitä mekanismeja, jotka tutkimuksen mukaan selittävät ylisukupolvista köyhyyttä. Tule Kulttuurikasarmille löytämään ratkaisuja yhdessä!
22.10.2024
12.00-15.30
Kulttuurikasarmi, Narinkka 2, Helsinki tai etänä
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Tapahtuma
|
07.08.2024
Miten psykososiaalisia menetelmiä voidaan muokata? Adaptointi tutuksi
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on tuotu Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai uuteen toimintaympäristöön. Tervetuloa oppimaan uutta menetelmien adaptoinnista eli suunnitelmallisesta muokkaamisesta! 
Ma 28.10.
Klo 12:00-15:00
Siltasaarenkatu 8–10, Helsinki tai etänä (Teams)
Kasvun tuki
Pitkähiuksiset koululaiset kävelevät rinnakkain selin käytävällä.
Uutiset
|
07.08.2024
Perheenjäsenen sairastuessa vakavasti kaivataan räätälöityä tukea   
Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Tämä ilmenee vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea koskevasta katsauksestamme.
Kasvun tuki
Yhteisövaikuttavuus
Blogi
|
Pihla Markkanen
|
06.08.2024
Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta
Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Kasvun tuki
Opiskelija ja opettaja tekevät yhdessä tehtäviä.
Blogi
|
Päivi Uro
|
06.08.2024
Mikä avuksi, kun koulun arki on yhtä hälinää ja hässäkkää?
Ymmärrys ja keinot tukea käyttäytymisellään reagoivia oppilaita voivat edistää koko ryhmän hyvinvointia ja vähentää haastavia tilanteita koulupäivän aikana.
Kasvun tuki