Uutiset>Blogit
17.10.2017

Tunnelmia Tromssasta – keskustelua arviointityöstä pohjoismaisessa verkostossa

Kasvun tuki –toimitus matkasi syyskuun alussa Pohjolan Pariisiksikin kutsuttuun Tromssaan Pohjois-Norjaan.

Jylhissä maisemissa järjestettiin neljäs yhteispohjoismainen tapaaminen, jossa kohtasivat lapsille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten interventioiden arviointi- ja juurruttamistyötä tekevät tahot. Kaksipäiväiseen tapaamiseen oli saapunut paikalle edustajia Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Tromssa on vireä yliopistokaupunki ja paitsi arktisen tutkimuksen pääpaikkoja, myös korkeatasoisen lääketieteen, psykologian ja sosiaalialan tutkimuksen keskus.  Tromssan yliopistossa toimii myös vuonna 2008 aloittanut Ungsinn, “Nuori mieli”. Ungsinn on vanhin pohjoismaisista arviointitoimituksista, jonka päätoimittaja Helene Eng isännöi tapaamista yhdessä psykologian professori Monica Martinussenin kanssa. Tanskan edustajat puolestaan työskentelevät sosiaaliministeriön alla toimivassa Vidensportalenissa, jonka sivuilla käy yli 10 000 vierailijaa kuukaudessa ja arvioituja menetelmiä on kolminumeroinen määrä. Siinäpä meillekin tavoitetta!

Keskustelimme maiden välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä arviointiprosessissa ja arviointikriteeristöissä ja kävimme läpi tuoreita menetelmäarvioita. Huojentavaa oli todeta, että sekä kysymykset että haasteet, mutta toisaalta myös itse arviot olivat samansuuntaisia maasta riippumatta. Pieniä eroja maiden välillä oli havaittavissa siinä, millä tarkkuudella tieteellisten tutkimusten tuloksia käydään läpi, sekä siinä, missä määrin arvioinnissa painotetaan juurruttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja asiakaskokemusta. Keskustelimme myös siitä, milloin on kyse psykososiaalisesta menetelmästä, milloin taas palvelujärjestelmää ja ammattilaisten päätöksentekoa kehittävästä työskentelyn yleisemmästä viitekehyksestä ja työotteesta? Kuuluvatko jälkimmäiset arvioinnin piiriin? Jos kuuluvat, millaisia menetelmiä arviointiin tulisi käyttää?

Arviointi ja arvioinnin kohteena oleminen herättää luonnollisesti myös tunteita. Työmenetelmien kehittämiseen on käytetty usein vuosia aikaa. Kentällä menetelmiä käyttävät ovat niihin sitoutuneita ja työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin eteen tehdään suurella sydämellä. Kaikilla arviointityötä tekevillä oli yhteneväinen näkemys siitä, että kunnoittavan dialogin säilyttäminen menetelmien kehittäjien ja käyttäjien kanssa on työn kulmakiviä. Tavoitteena on rohkaista menetelmien kehittäjiä tutkimuksen tekemiseen. Arvioinnissa tulisi myös selkeästi erottaa teoreettisesti perustellut menetelmät, joista ei vielä ole tutkimustietoa, sellaisesta tilanteesta, jossa tutkimus on osoittanut menetelmän tehottomaksi.

Tapaamisessa suunniteltiin pohjoismaisen yhteistyön pitkän tähtimen linjoja liittyen muun muassa jaettuun arvioitsijapooliin, jolla pohjoimaista asiantuntijuutta voitaisiin jakaa. Tapaamisessa sovittiin myös yhteispohjoismaisen verkoston, NordicDataPrevin perustamisesta, sekä toukokuiseen Kööpenhaminan implementaatiokonferenssiin hakeutumisesta omalla symposiumilla.


Petra Kouvonen.
Kirjoittaja
Petra Kouvonen
Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Taina Laajasalo

Tieteellinen päätoimittaja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.