Etelä-Pohjanmaalla on sitouduttu verkostomaiseen perhekeskustoimintaan – uudessa Seinäjoen perhekeskuksessa palvelut myös fyysisesti saman katon alla
Seinäjoella avattiin viime joulukuussa perhekeskus, joka kokoaa lapsiperheiden palveluja saman katon alle. Perhekeskus ei kuitenkaan tarkoita pelkästään fyysistä rakennusta, vaan sillä tarkoitetaan palveluverkostoa, jonka muodostavat kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja Kelan lapsille, nuorille ja perheille tarkoitetut palvelut.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella perhekeskuksia on Seinäjoen lisäksi seitsemällä muulla paikkakunnalla. Käytännössä perhekeskus voi toimia verkostomaisena niin, että palvelut ovat eri toimipisteissä, fyysisissä toimipisteissä kuten Seinäjoella tai sähköisenä perhekeskuksena. Etelä-Pohjanmaalla myös fyysisiin perhekeskuksiin on haluttu panostaa, sillä Seinäjoen lisäksi myös muun muassa Kurikassa ja Kauhavalla on fyysinen perhekeskus, jossa esimerkiksi neuvolapalvelut ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut toimivat saman katon alla. Useilla alueilla perhekeskus toimii kuitenkin verkostomaisesti.
”Fyysisenä talona perhekeskukseen on keskitetty useita lapsiin ja nuoriin liittyviä palveluita, mutta kaikkea ei voi käytännössä viedä saman katon alle”, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Satu Mäki-Fossi ja viittaa esimerkiksi kuntien sivistyspalveluihin ja opiskeluhuoltoon.
Satu Mäki-Fossi kuvattiin Seinäjoen uudessa perhekeskuksessa.
Verkostomaisessa toimintatavassa asiakas on ”saattaen vaihdettava”
Jokaisella Etelä-Pohjanmaan perhekeskuksella on alueellinen johtoryhmänsä, ja lisäksi on maakunnallinen perhekeskuksen ohjausryhmä. Etelä-Pohjanmaan erityispiirre on, että kaikkien perhekeskusten ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen edustaja, kuten sivistysjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja tai opetuspäällikkö. Näin rakennetaan käytännössä yhteistä tahtotilaa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä, ja yhteys kouluihin on saumaton.
”Sivistystoimi kannattaa ottaa mukaan, sillä lapset ovat meillä joka päivä”, toteaa Seinäjoen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Antti Takala.
”Alussa malli herätti ihmettelyä, mutta nyt se on osoittanut toimivuutensa.”
Perhekeskuksen verkostomaisuus näkyy esimerkiksi yhteisinä tiloina, kohtaamispaikkoina, joissa perhekeskuksen ammattilaiset ja järjestöt järjestävät monenlaista ryhmätoimintaa. Etelä-Pohjanmaalla kohtaamispaikkoja on yhdeksän, joista kaksi sijaitsee Seinäjoella.
Hyvinvointialueella perhekeskustoiminnan vastuut ja koordinaatio on huomioitu myös organisaatiorakenteissa ja johtamisjärjestelmässä. Hyvinvointialueella toimii lisäksi kaksi perhekeskuskoordinaattoria, jotka tukevat alueellisten perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen aktiivista toimintaa.
”Omalta osaltaan heidän ansiotaan on, että voidaan järjestää matalan kynnyksen vertaisryhmiä, kuten teinineuvolaa ja paljon muuta toimintaa. Yhteinenkin työ edellyttää aina yhteen saattajaa. Tämä säästää lopulta kaikkien toimijoiden kustannuksia, ja perheet saavat enemmän kuin yksin toimimalla olisi mahdollista toteuttaa”, Mäki-Fossi sanoo.
”Perhekeskus on myös sovittuja työskentelytapoja ja toimintamalleja, joiden tavoitteena on saada perheelle kokemus, että heidän asiaansa viedään katkeamattomasti eteenpäin ja heitä ei jätetä yksin.”
Verkostomaista toimintaa tukevat myös niin kuntalaisille kuin ammattilaisille tarkoitetut selkeät yhteydenottokanavat: perhekeskuksen asiakasohjaus palvelee arkisin niin puhelimitse kuin chatissa. Mäki-Fossi viittaa toimintamalliin junavaunuista tutulla ilmaisulla ”saattaen vaihdettava”, mikä sopiikin hyvin Seinäjoen rautatieaseman yhteydessä sijaitsevaan perhekeskukseen.
”Perhekeskus on myös sovittuja työskentelytapoja ja toimintamalleja, joiden tavoitteena on saada perheelle kokemus, että heidän asiaansa viedään katkeamattomasti eteenpäin ja heitä ei jätetä yksin. Lopulta kyse on asenteesta.”
Alueet eri vaiheissa perhekeskustyössä
Seinäjoen perhekeskus on vuosien suunnittelutyön tulos, jota kaupunki edisti jo ennen hyvinvointialueiden aloittamista. Myös monilla muilla Etelä-Pohjanmaan alueilla perhekeskustoimintaa on edistetty jo vuosia, joillakin alueilla jopa 20 vuoden ajan.
”Meillä on ollut kunnissa ja järjestöissä viisaita virkamiehiä, jotka ovat vieneet asiaa eteenpäin”, Mäki-Fossi sanoo.
Verkostomainen toiminta on siis joillakin alueilla jo hyvin tuttu, mutta toisilla ei.
”Osassa alueista on otettu isojakin harppauksia yhdessä tekemistä vahvistavaan suuntaan, kun taas toisilla alueilla eteneminen on maltillisempaa. Tärkeintä on, että saavutetaan yhteinen tavoitetila – matkasta puhumattakaan”, Mäki-Fossi sanoo.
”Hyvinvointialueen aikana toimijoita on saatettu yhteen keskustelemaan, miten asioita kannattaa viedä yhdessä eteenpäin ja miten esihenkilöiden kannattaa johtaa henkilöstöä toimimaan yhdessä.”
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on solminut maaliskuun lopussa 48 organisaation kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sitoudutaan perhekeskustoimintaan. Toimijoissa on mukana alueen kuntia, seurakuntia, järjestöjä ja oppilaitoksia.
Ympäristö avaa silmiä
Mäki-Fossi kokee, että fyysisenä rakennuksena oleva perhekeskus voi joillakin alueilla vauhdittaa yhteistä työtä.
”Seinäjoen perhekeskuksen 350 työntekijää ovat esimerkiksi tulleet yli 20 eri osoitteesta. Aiemmin ei välttämättä ole tiedetty, mitä kaikkia palveluja on olemassa, mutta samassa rakennuksen toimiminen havahduttaa huomaamaan niitä”, Mäki-Fossi sanoo.
Hänen mukaansa yhteinen rakennus ei kuitenkaan sinänsä välttämättä johda automaattisesti yhteiseen tekemiseen vaan vaatii johtamista, joka vie yhteisen tekemisen suuntaan.
”Toistaiseksi olemme vasta ottaneet tiloja haltuun, mutta odotuksena on, että jatkossa esimerkiksi neuvolakäynnin yhteyteen voisi kytkeä vaikkapa uniohjausta tai perhetyön ammattilaisen tapaamisen.”
Johtaminen vaatii kokonaiskuvan näkemistä
Satu Mäki-Fossi on käynyt Itlan Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen. Hän on kokenut sen hyvänä tapana verkostoitua sekä tarkistaa omien tietojensa ajantasaisuus.
”Koulutus on myös näköalapaikka yhteiskunnalliseen murrokseen.”
Mäki-Fossin mielestä johtamisessa on tärkeintä nähdä, miten valittujen toimintatapojen vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä, ja auttaa ammattilaisia saavuttamaan paras mahdollinen lopputulos käytettävissä olevilla resursseilla.
Hän pitää johtajan roolia tärkeänä myös organisaation kulttuurin johtamisessa.
”Parhaimmillaan johtaja voi vahvistaa esimerkiksi luottamuksen ja yhteistyön kulttuuria, mutta hän voi myös romuttaa sen. Joskus johtajan tehtävä on kirkastaa yhteistyön merkitystä, mikäli siiloissa työskentelyä ilmenee silloin, kun perheen asiassa on useita ammattilaisia mukana, eikä työtä ole yhteensovitettu. Asiakkaan kannalta ammattilaisten ei-hitsaantunut työskentely on pahimmillaan uuvuttavaa.”
Mäki-Fossin mukaan perhekeskus vaatii johtamista, jossa näkee kokonaiskuvan oman yksikön edun ajamisen sijaan.
”Toisinaan se, mitä tehdään, ei edes hyödytä omaa organisaatiota vaan jotain toista organisaatiota, mutta kokonaiskuvan näkeminen auttaa: panos, jonka tähän annan, tulee jossain muodossa takaisin.”
Perhekeskuksen johtamiseen sopii Mäki-Fossin mukaan hyvin systeeminen ajattelu.
”Kokonaisuus muodostuu aina osista, ja täytyy uskoa siihen, että toimintakulttuuria voidaan muuttaa siilomaisesta ajattelusta yhteiseen tekemiseen.”
Johtajilla on tässä tärkeä rooli.
”Usein kysymys on esimerkiksi sovittujen toimintamallien priorisoimisesta”, Mäki-Fossi toteaa.
Omaa reittiä yhteisövaikuttavuuteen
Etelä-Pohjanmaan perhekeskusten toimintatapa kuulostaa pitkälti Itlan edistämältä yhteisövaikuttavuustyöltä, mutta virallisesti Etelä-Pohjanmaa ei vielä ole siinä mukana.
”Olemme tehneet tietoisen valinnan siinä, että olemme suojanneet ammattilaisiamme liialta termiruuhkalta. Tässä vaiheessa on tärkeää, että perhekeskus on tullut terminä kaikille tutuksi”, Mäki-Fossi painottaa.
Hyvinvointialueella yhteisövaikuttavuus nähdään Mäki-Fossin mukaan sateenvarjona, jonka alla ovat perhekeskustoimintamalli ja systeeminen, monialainen työskentelytapa.
”Näitä molempia viemme eteenpäin. Käytännössä meillä on jo olemassa yhteisövaikuttavuustyöhön liittyvät rakenteet, mutta olemme päätyneet niihin eri reittiä.”
Suunnitelmissa on kuitenkin liittyä virallisestikin mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön.
”Se on meille luontainen jatkumo, jossa tietoisesti tuodaan teoriapohjaa, tutkittua tietoa työn taustalle. Sen myötä yhteistyömme Itlan kanssa tulee tiivistymään”, Mäki-Fossi sanoo.
Kirjoittaja
Riikka Kotiranta
Viestinnän asiantuntija, Itla
Uutiset
