Uutiset>Blogit
10.09.2024

Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi

Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.

Psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipua ja nukahtamisvaikeuksia. Tällaisia oireita nuoret voivat kokea yksinäisyyden seurauksena.

Yksinäisyyttä kokevilla nuorilla on tavallista enemmän terveysongelmia. Lapsuudessa koettu yksinäisyys voi heijastaa varjonsa myös pitkälle myöhempään elämään. Yksinäisyydessä ei ole kysymys pelkästään haasteista sosiaalisissa suhteissa tai suhteiden puuttumisesta vaan moninaisista tekijöistä, jotka uhkaavat nuorten hyvinvointia.

Nuoret eivät tunne auttamiskeinoja ja pelkäävät leimautumista

Nuorten kokemuksia selvittänyt tutkimuksemme ei lievitä huolia yksinäisyyskeskustelun ympärillä. Moni nuori (yli 40 prosenttia vastaajista) kokee, että yksinäisyyden vähentämisen käytäntöjä ei ole tai niistä ei ole tietoa. Tilanne vaikuttaa yksinäisyyttä kokevien nuorten osalta jopa lohduttomalta.


”Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.”


Nuorilla on lisäksi erilaisia pelkoja, joiden takia he eivät kerro yksinäisyyskokemuksistaan aikuisille. Nuoret pelkäävät, että aikuiset reagoivat esimerkiksi vähättelemällä tai toisaalta liioittelemalla ongelmaa. Toisaalta nuoret pelkäävät, että tieto yksinäisyydestä leviää ilman nuoren lupaa vanhemmille ja koulun muille oppilaille. Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.

Nuorten kuuleminen tärkeää, mutta aikuisten tuki tarpeen

Pyrimme tutkimuksessamme nuorten yksinäisyyskokemusten selvittämisen lisäksi löytämään ongelmaan ratkaisuehdotuksia. Nuorten kuuleminen on ratkaisevan tärkeää, jotta yksinäisyyteen puututaan toimilla, joista nuoret kokevat olevan apua. Yksinäisyyden ratkaisemista ei kuitenkaan saa jättää nuorten vastuulle.


”Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle.”


Nuoret toivovat ja tarvitsevat aikuisten tukea yksinäisyyden torjumiseen. Nuoret kokevat, että yksilöllisen tuen lisäksi on erittäin tärkeää puuttua ongelmaan yhteisöissä, joissa nuoret elävät. Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle. Aikuisten katseen ja tekojen toivotaan kiinnittyvän yksinäisyyden torjumiseen ryhmätilanteissa ja nuorten arjessa.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan seuraava osa käsittelee palvelujärjestelmän roolia ja mahdollisuuksia yksinäisyyden torjumisessa. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Suvi-Sadetta Kaarakainen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.