Uutiset>Blogit
10.09.2024

Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi

Nuorena koettu yksinäisyys on monella tavalla haitallista. Nuoret eivät tiedä, mistä apua saisi, ja kynnys aikuisten puoleen kääntymiseen on korkea. Nuoret kuitenkin haluavat aikuisten apua yksinäisyyden torjuntaan ja toivovat, että huomiota kiinnitettäisiin myös turvallisten yhteisöjen luomiseen.

Psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, päänsärkyä, vatsa- ja selkäkipua ja nukahtamisvaikeuksia. Tällaisia oireita nuoret voivat kokea yksinäisyyden seurauksena.

Yksinäisyyttä kokevilla nuorilla on tavallista enemmän terveysongelmia. Lapsuudessa koettu yksinäisyys voi heijastaa varjonsa myös pitkälle myöhempään elämään. Yksinäisyydessä ei ole kysymys pelkästään haasteista sosiaalisissa suhteissa tai suhteiden puuttumisesta vaan moninaisista tekijöistä, jotka uhkaavat nuorten hyvinvointia.

Nuoret eivät tunne auttamiskeinoja ja pelkäävät leimautumista

Nuorten kokemuksia selvittänyt tutkimuksemme ei lievitä huolia yksinäisyyskeskustelun ympärillä. Moni nuori (yli 40 prosenttia vastaajista) kokee, että yksinäisyyden vähentämisen käytäntöjä ei ole tai niistä ei ole tietoa. Tilanne vaikuttaa yksinäisyyttä kokevien nuorten osalta jopa lohduttomalta.


”Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.”


Nuorilla on lisäksi erilaisia pelkoja, joiden takia he eivät kerro yksinäisyyskokemuksistaan aikuisille. Nuoret pelkäävät, että aikuiset reagoivat esimerkiksi vähättelemällä tai toisaalta liioittelemalla ongelmaa. Toisaalta nuoret pelkäävät, että tieto yksinäisyydestä leviää ilman nuoren lupaa vanhemmille ja koulun muille oppilaille. Yksinäisyyttä kokevat pelkäävät, että avun pyytäminen johtaa leimautumiseen.

Nuorten kuuleminen tärkeää, mutta aikuisten tuki tarpeen

Pyrimme tutkimuksessamme nuorten yksinäisyyskokemusten selvittämisen lisäksi löytämään ongelmaan ratkaisuehdotuksia. Nuorten kuuleminen on ratkaisevan tärkeää, jotta yksinäisyyteen puututaan toimilla, joista nuoret kokevat olevan apua. Yksinäisyyden ratkaisemista ei kuitenkaan saa jättää nuorten vastuulle.


”Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle.”


Nuoret toivovat ja tarvitsevat aikuisten tukea yksinäisyyden torjumiseen. Nuoret kokevat, että yksilöllisen tuen lisäksi on erittäin tärkeää puuttua ongelmaan yhteisöissä, joissa nuoret elävät. Tarvitsemme siis turvallisia tiloja, ryhmiä, luokkia, kouluja ja harrastuksia, joissa nuoret kokevat, että ketään ei jätetä yksin tai ulkopuolelle. Aikuisten katseen ja tekojen toivotaan kiinnittyvän yksinäisyyden torjumiseen ryhmätilanteissa ja nuorten arjessa.

Syksyllä 2024 julkaisemme blogisarjan lasten ja nuorten yksinäisyydestä sekä ratkaisuehdotuksista siihen. Sarjan seuraava osa käsittelee palvelujärjestelmän roolia ja mahdollisuuksia yksinäisyyden torjumisessa. Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Oikeus osallisuuteen: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa (Right to Belong)” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Oikeus osallisuuteen -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kirjoittaja
Anni Kyösti
Tutustu asiantuntijaan
Kirjoittaja
Suvi-Sadetta Kaarakainen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…
Äiti ja lapsi katsovat luontoa kesäisen vihreässä maisemassa.
Uutiset
|
28.05.2026
ABC-vanhempainryhmä vahvistaa vanhemmuustaitoja tutkitusti vaikuttavasti 
ABC-vanhemmuusryhmä vahvistaa vanhempien ja lasten välistä suhdetta tutkitusti vaikuttavasti: menetelmä sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.