Uutiset>Blogit
06.08.2024

Nuorten ahdistuneisuusoireilu vaatii myös kouluyhteisöltä aktiivista panosta

Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.

Nuorten kokema ahdistuneisuus on kasvava huolenaihe. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa nuorista tytöistä kertoi kokevansa keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Suuntaus on nähtävissä myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

On tärkeää ymmärtää, että tutkimustulokset perustuvat nuorten itsensä raportoimaan oireiluun, joten myös halukkuus kertoa oireista on voinut lisääntyä. Lisäksi nuorten käsitys ahdistuksesta on saattanut muuttua. Tarvitsemmekin lisää ymmärrystä siitä, mitä nuoret tarkoittavat kertoessaan olevansa ahdistuneita.

Ahdistuneisuushäiriön varhainen tunnistaminen ja avun saaminen on hyvin tärkeää nuoren kehityksen kannalta. Samalla kaikki ahdistusta kokevat nuoret eivät aina tarvitse ammattilaisen apua, sillä lievempi tai ohimenevä ahdistuneisuus on osa normaalia kasvua ja elämää.

Turvallinen kasvuympäristö auttaa kaikkia

Kouluyhteisö voi auttaa vahvistamaan nuoren mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monialainen opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon välinen yhteistyö on keskeistä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Koulussa ensisijaisia mielenterveyden tuen muotoja ovat kaikkien oppilaiden mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin luominen ja ryhmässä toteutettava ennakoiva tuki. Tuki voi käsittää esimerkiksi selkeät rutiinit, struktuurit, ennakoimisen sekä selkeät ja mahdollisesti kirjoitetut tai kuvatuetut ohjeet.

Miten kouluissa voidaan tukea ahdistuneita nuoria?

Koulut voivat tukea ahdistuneita ja jännittäviä nuoria tarjoamalla turvallisen ympäristön, jossa heidän kokemuksensa otetaan vakavasti ja jossa he saavat arjessa tarvitsemaansa tukea. Aito kohtaaminen, kuunteleminen ja välittäminen tukevat kaikkien, erityisesti ahdistuneiden nuorten hyvinvointia.

Kouluissa opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti myös tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan ahdistuksenhallintakeinojen harjoittelu osana tunnetaitojen opetusta voi olla hyödyllistä.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki kokevat joskus ahdistusta, stressiä tai jännitystä. Tunnetaitojen opetus auttaa oppilaita tunnistamaan omat kokemuksensa ja hallitsemaan hankalia tunteita. Ahdistuksen normalisointi voi myös vähentää oireiluun liittyvää stigmaa ja edistää avun hakemista.

Kouluissa tarvitaan suunnitelmallista mielenterveyden tukea

Kansainvälisten suositusten mukaan kouluissa tulisi toteuttaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen psykososiaalisia interventioita jo lievästi oireileville tai riskissä oleville oppilaille. Tällä hetkellä kouluissa ei kuitenkaan ole suunnitelmallisesti eikä riittävästi käytössä yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa toteutettavia menetelmiä ahdistuneiden oppilaiden tukemiseksi.

Jotta tilanne muuttuisi, Itlassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kouluympäristöön joustavasti tehostuvan mielenterveyden tuen mallia.

Mallissa keskeisintä on kaikille oppilaille tarjottava ennaltaehkäisevä tuki ja näyttöön perustuvien menetelmien tarjoaminen. Päätöksenteko tuen järjestämisestä tulisi perustua oppilailta ja opettajilta kerättävään tietoon tuen tarpeista.

Malli valmistuu syksyllä 2025, mutta kerromme mallista lisää jo sitä ennen. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Kirjoittaja
Pihla Markkanen
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…
Äiti ja lapsi katsovat luontoa kesäisen vihreässä maisemassa.
Uutiset
|
28.05.2026
ABC-vanhempainryhmä vahvistaa vanhemmuustaitoja tutkitusti vaikuttavasti 
ABC-vanhemmuusryhmä vahvistaa vanhempien ja lasten välistä suhdetta tutkitusti vaikuttavasti: menetelmä sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.
Mies hymyilee, taustalla lapsi tekee kuperkeikkaa sohvalla
Uutiset
|
22.05.2026
Kansallinen tuki on keskeinen lapsiperhepalveluiden alueellisessa muutostyössä
Tuore vertaisarvioitu tutkimus osoittaa, että Itlan neutraali ulkopuolinen rooli on oleellinen lapsiperhepalvelujen alueellisessa uudistamisessa yhteisövaikuttavuustyöllä.
Tapahtumat
Väki vähenee, päättyvätkö pidot? -keskustelu SuomiAreenassa
Keskustelua Suomen tulevaisuudesta SuomiAreenassa: Miten varmistamme, että nuorten tulevaisuususko ja luottamus säilyvät? Miten nuoret voivat olla aktiivisia toimijoita muuttuvassa Suomessa? Mitä päättäjät aikovat tehdä – ja mitä meistä jokainen voi tehdä?
25.6.2026
13.00-13.45
Kauppakeskus Puuvilla, Siltapuistokatu 14, 28100 Pori