Paikallisuus keskiössä – alueiden tarpeet lähtökohtana lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä

Alueellinen oppimisverkosto on Oulun yliopiston ja Itlan vuonna 2020 käynnistämä lapsiperheiden pärjäävyyden vahvistamisen ja sujuvan arjen kehittämisen aloite. Tavoitteena on, että mukana olevien alueiden lasten ja nuorten kasvuympäristöt ja palvelut toimisivat mahdollisimman hyvin yhdessä. Lapsiperheiden palveluiden integraation kehittämisen ohella alueellisessa oppimisverkostossa keskitytään vahvistamaan paikallisia yhteisöjä, erityisesti lasten harrastamisen Suomen mallin kautta. Näiden ohella alueellisessa oppimisverkostossa kehitetään palvelutarpeiden ennakointia ja tiedolla johtamista Tilannehuone-sovelluksen avulla.

Alueellisessa oppimisverkostossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote, Oulun kaupunki ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite.

Alueellinen oppimisverkosto perustuu systeemiteorian ja yhteisövaikuttavuuden viitekehyksille. Itlan ja Oulun yliopiston tehtävänä on toimia alueiden yhteisövaikuttavuustyön taustatukiorganisaationa – tukena lapsiperheiden kehittämisen kysymyksissä. Siis niissä kysymyksissä, jotka alueilla nousevat esiin ja joihin alueet kokevat tarvitsevansa tukea. Kehittäminen lapsiperheiden palveluissa lähtee alueilta. Tukea verkostossa saa myös muilta mukana olevilta alueilta, verkosto tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen.

Alueellisuus ja paikallisuus lähtökohtana

Kevään aikana Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä kertoi kompleksisista ilmiöistä ja niihin vastaamisesta, ja myös mahdollisista kehittämisen muutostarpeista. Tiedetään, että pitkäkestoista kehittämistä lapsiperheiden palveluissa ja palveluiden yhteensovittamisessa tarvitaan. Vaikka tarve on tunnistettu, toistaiseksi kehittämistä on ohjannut hallituskausien ja yksittäisten hankerahoituksien kesto. Samalla kehittäminen on tapahtunut hankkeille asetettujen kriteereiden puitteissa. Hankkeilla on eittämättä vastattu lapsiperheiden palveluiden akuutteihin tarpeisiin, mutta lähtökohta ja tarpeet kehittämiselle eivät suoranaisesti ole olleet alueilta lähtöisiä.

Voisiko kehittämistä tarkastella kääntämällä asetelman toisinpäin? Kevään aikana myös tätä mahdollisuutta tarkasteltiin alueellisen oppimisverkoston videoilla Itlan sosiaalisen median kanavilla. Lapsiperheiden pärjäävyyttä voidaan vahvistaa ja pitkäkestoiseen lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen voidaan siirtyä paikallisten toimijoiden yhteisen työn kautta. Siis ottamalla yhteisövaikuttavuus lähtökohdaksi omalle työlle. Yhteisen työn ohella alueen tarpeet on tunnistettava ja asetettava tavoitteita, joihin kaikki toimijat voivat sitoutua. Tämän lisäksi tarvitaan tukea, joka vastaa alueellisiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Kevään aikana videoilla kuulimme taustatukiorganisaation tehtävistä ja tuesta, joista meille kertoivat alueellisen oppimisverkoston taustatukitiimi tutkimusprofessori Tiina Ristikari, sosiaalityöntekijä ja sosiaalipsykologi Bitta Söderblom ja asiantuntija Mari Hirvonen. Tämän ohella meillä oli ilo kuulla tarkemmin paikallisesta kehittämisestä, josta kertoivat alueiden kehittäjätyöntekijät Virve Savolainen, Oona Palosaari, Johanna Timonen ja Sanna Tiainen sekä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäri Sanni Penttilä.

Alueelliset tarpeet lähtökohdaksi hyvinvointialueille

Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on tulevaisuudessa syytä huomioida alueiden omaleimaisuus ja paikalliset tarpeet. Paikallisia yhteisöjä ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan yhdessä vahvistaa – yhteisen työn kautta.

On kompleksisia ilmiöitä, jotka koskettavat alueita läpi Suomen, mutta on myös moninaisia eriäviä paikallisia tarpeita ja ilmiöitä. Näitä aiheita muiden muassa tutkitaan alueellisen oppimisverkoston tutkijaverkostossa. Kevään aikana olemme kuulleet tutkijaverkoston ajankohtaisista tutkimusaiheista (mm. Associations between Adolescents’ Social Leisure Activities and the Onset of Mental Disorders in Young Adulthood ja Rationale and Description of Implementation of Regional Collaborative Service Model for Enhancing Psychosocial Wellbeing of Children and Families—Oulu Collective Impact Study).

Juuri julkaistun alueellisen oppimisverkoston arviointitutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimus tukee paikallista kehittämistä alueilla. Tutkimusta tarvitaan ennen kaikkea vastaamaan paikallisista tarpeista kumpuaviin kysymyksiin, mikä on ominaista alueellisessa oppimisverkostossa. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa tutkimus on kiinteä osa pitkäkestoista lapsiperheiden palveluiden kehittämistä, jossa lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet.

Kirjoittaja

Venla Ritola

Projektikoordinaattori